Miltä arvosi todella näyttävät?

Olen ollut elämäni varrella useaan otteeseen laatimassa työyhteisölle arvoja. Pohdinnan keskiössä on näissä keskusteluissa ollut se, minkä arvojen pohjalta omaa työtä halutaan tehdä. Yleensä työryhmän sisällä on vallinnut vahva yhteinen ymmärrys nimetyistä arvoista. Vaikka arvot ovat osoittautuneet samankaltaisiksi, on työntekijöiden välillä ollut suuria eroja siinä, miten ne ovat näkyneet toiminnassa. Yksi on kohdellut kaikkia asiakkaita samoin periaattein ja kunnioittavasti, toinen taas sortunut joidenkin kohdalla juoruiluun tai epäasialliseen käytökseen.

Nykyään työpaikoilla puhutaan paljon myös arvojohtamisesta. Monet yritykset käyttävät paljon rahaa johdon arvojen kirkastamiseen. Koulutus ei kuitenkaan aina takaa sitä, että koulutuspäivien anti oikeasti tulee sisällytettyä johdon jokapäiväisiin valintoihin. Arvokeskusteluissa voidaan esimerkiksi puhua työpaikasta, jossa jokaisella on ääni tai työpaikasta, jossa muutos lähtee aina alhaalta ylöspäin. Kuitenkin käytäntö voi olla ihan muuta. Korulauseet unohtuvat, kun kiire astuu kuvaan ja johdon pitää tehdä nopeita päätöksiä.

Olen myös työssäni parien kanssa törmännyt samankaltaiseen ilmiöön. Otetaan esimerkiksi pari, jonka molemmat osapuolet kertovat vastaanotolla toivovansa luottamuksellista ja turvallista ihmissuhdetta. Puheiden tasolla parin arvot vaikuttavat samankaltaisilta; halutaan sitoutua ja luoda yhteistä tulevaisuutta. Tapaamisen jälkeinen käytös saattaa kieliä kuitenkin ihan toisenlaisista arvoista. On vaikea ymmärtää, mihin kauniit sanat katosivat, kun Tinderiä selataan jo vastaanoton oven sulkeutuessa.

Puuttuminen koulukiusaamiseen on myös vahvasti arvoista kielivä asia. Kun vanhempi koulun vanhempainillassa nyökyttelee ja on yhtä mieltä kiusaamisen vastaisen työn tärkeydestä, mutta lipeää otteesta, kun pitäisi ryhtyä puheesta tekoihin, voi miettiä, mitkä todelliset arvot ovat.

Viimeinen ja kivulias ero arvojen ja toiminnan välillä näkyy suhteessa ilmastonmuutokseen. Suurin osa ihmisistä ilmoittaa erilaisissa kyselyissä, että luonnosta huolehtiminen on itselle tärkeä arvo. Facebookista voi hyvin seurata arvojen ja toiminnan ristiriitaa. Luonnon rakastaminen ei estä katumaasturilla ajelemista tai toista peräkkäistä lomalentoa Thaimaaseen.

Se, että tietää, että jokin on oikein, ei vielä muuta mitään. Se, että tekee jotain oikein, voi oikeasti muuttaa jotakin.

Homo sapiens on laiska eläin. En huomiollani halua tuomita ketään, vaan lähinnä nostaa ilmiötä esiin. Tunnistan saman piirteen myös itsessäni. Kaupan tiskillä väsymys hiipii monesti arvojen ja toiminnan väliin; kasvisruoka vaihtuu valmislihapulliksi. Tämän huomaaminen on tuskallista, eikä mitenkään mieltä ylentävää.

Arvojen ja oman käytöksen ristiriita voi johtua itsekritiikin puutteesta, halusta antaa itsestä hyväksyttävämpi kuva tai heikosta itsetuntemuksesta. Saattaa olla, että ihminen ei ehkä ole riittävästi vahvistanut omia arvojaan tai miettinyt, mitä nuo arvot olisivat, jos ne puettaisiin tekojen kielelle.

Totuus kuitenkin on, että ilman sitoutumista juuri arvojen mukaiseen toimintaan, ei synny kehitystä. Kukaan ei hyödy arvojen kirkastamisesta, jos se ei johda mihinkään. Arvosi näkyvät tekoina, eivät sanoina.

Tinder turhauttaa

Man In Bed At Home Texting On Mobile Phone

Man In Bed At Home Texting On Mobile Phone

Digideittailu on turhauttavaa. Sinkun tulee olla Tinderissä aktiivinen, ja siltikään hän ei välttämättä pääse kontaktiin kiinnostavien ehdokkaiden kanssa. Mm. Lontoon ja Rooman yliopistojen tutkimuksen (2016) mukaan miehet saavat Tinderissä matchin 0,6 % todennäköisyydellä, naiset 10 % todennäköisyydellä. Tutkimus toteutettiin 14 ”valeprofiilin” avulla, jotka klikkasivat sydäntä kaikille 100 mailin säteellä.

Oxfordin yliopiston tutkimuksessa (2016) tarkasteltiin 19 miljoonaa viestiä ja huomattiin, että 39 % aloitteista ei vastata lainkaan. Deittisovelluksen viestiketjuista 11 % lopahtaa kahteen viestiin. Toisin sanoen: jos match syntyy ja jompikumpi lähettää ensimmäisen viestin, puolet näistä kontakteista loppuu ennen kuin alkaakaan. Turhauttavaa, vai mitä?

Tekemäni Tinder-selvityksen (2015) vastaajista yli puolet kertoi kiinnostuksensa vähentyneen Tinderiä kohtaan. Kuitenkin 71 % kyselyyn vastanneesta sinkusta aikoi edelleen käyttää Tinderiä lähiviikkoina. Mikä on sinkkujen moottori? Miten he jaksavat kuukaudesta ja ehkä vuodesta toiseen etsiä kumppania digideitissä?

Moni kokee saavansa Tinderissä myönteistä palautetta. Itsetunto voi nousta, kun huomaa: minulla riittää vientiä. Ei tarvita satoja matcheja, yksi mukava riittää. Tarinat Tinder-pareista rohkaisevat.

Matchin saaminen on välitöntä positiivista palautetta. Matchit eivät kuitenkaan lohduta, jos sinkku ei saa vastauksia tekemiinsä aloitteisiin. Tinder on ratkaissut osan pulmasta ”super like”-ominaisuuden avulla. ”Super likellä” voi kertoa erityisestä kiinnostuksesta toiselle sinkulle. Erityistykkäys imartelee sinkkua, joka digideittaillessaan voi kokea jatkuvaa turhautumista.

Niin kauan kuin ihminen janoaa yhteyttä toiseen ihmiseen, deittisovellukset menestyvät. Sinkku kestää turhautumista ja väsymistä, pitää deittitauon ja aloittaa etsinnän uudelleen. Yhä uudet deittisovellukset ja suuri sinkkukäyttäjien määrä kertovat siitä, että muillakin on haku päällä. Ihminen etsii rakastavaa suhdetta toiseen ihmiseen läpi elämänsä. Yhteyden kaipuu motivoi sinkkua, kun hän talsii jälleen uusille treffeille läpi loskan ja vesikelin. Elämään luottava sinkku uskoo, että tuolla jossain on juuri sopiva kumppani hänelle – varmasti useampiakin vaihtoehtoja. Toivo kumppanin löytämisestä voittaa turhautumisen.

Tekemäni selvityksen vastaajista 17 % oli löytänyt kumppanin Tinderistä.

Lue myös:

Deittiuupumus on terveysriski sinkulle

Lähteet:

Nurminen, E. (2015) Kysely Tinderin käytöstä. Väestöliiton Parisuhdekeskuksen kyselyselvitykset 6/2015.

Tyson, G; Perta, V. C.; Haddadi, H. & Seto, M. C. (2016) A First Look at User Activity on Tinder. Queen Mary University of London, Sapienza University of Rome, Royal Ottawa Health Care Group.

Zhang, J. & Yasseri, T. (2016) What Happens After You Both Swipe Right: A Statistical Description of Mobile Dating Communications. Oxford Internet Institute, University of Oxford.

Älä speed deittaa, vaan deep deittaa

shutterstock_370955480Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet mullistavalla tavalla deittailun maailmaa. En halua kuulua heihin, jotka päivittelevät, että sosiaalinen media on saatanan tekoisia ja meidän tulisi kaikkien päästä takaisin agraarielämään. On kuitenkin hyvä miettiä, että millaisia puolia ihmisyydestä nykyinen deittikulttuuri nostaa esiin. Auttaako se meitä todella löytämään yhteyttä toisiin vai perustuuko se liikaa pintaan?

Elämme visuaalisessa maailmassa, jossa kauniit kuvat voivat tuoda valtaa ja näkyvyyttä. Kauneutta on palvottu aina, mutta aikaisemmin se oli paljon rajoittuneempaa. Kauneutta saattoi ihailla kirkon alttaritauluissa tai naapurin Maijassa. Nykyinen kulttuurimme muuttuu koko ajan visuaalisempaan suuntaan ja kauniilla kuvilla voi varmistaa toisten huomion. Myös monet deittisovellukset, kuten Tinder perustuvat visuaalisuuteen. Sovellukset syöttävät meille kuvia toisensa perään ja yleensä ratkaisu kiinnostavuudesta tehdään pikseleiden perusteella.

Kun valinta tehdään pelkän kuvan perusteella, on hyvä ymmärtää haloefektin, eli sädekehävaikutuksen merkitys. Tällä ilmiöllä tarkoitetaan sellaista päättelyn vinoumaa, jossa kohteen huomiota herättävä hyvä ominaisuus saa meidät liittämään kohteeseen virheellisesti myös muita myönteisiä piirteitä. Ajatellaan esimerkiksi, että kaunis ihminen on varmasti myös empaattinen ja sosiaalisesti taitava. Peter Bak (2010) tutki 113 nettideittailijan kohdalla, miten kaunis kuva vaikutti arvioihin profiilin omistajasta. Hän havaitsi, että kuva vaikutti silloinkin, kun arvioija tiesi, että kuva ei esittänyt profiilin tekijää. Sukupuolten välillä oli ero. Miehet olivat tutkimuksen mukaan alttiimpia sädekehävaikutukselle kuin naiset.

Myös monet nykyiset deittiohjelmat perustuvat visuaalisuuteen. Ideana niissä näyttää olevan se, että luodaan puitteet, joissa trimmattuja kehoja ja kasvoja voidaan esitellä. Ketään ei varmasti kiinnostaisi katsoa, jos nuo ihmiset pyörisivät keskitalvella toppahousuissa tunturissa. Ehkäpä paljas pinta peitettynä tulisi esiin se tyhjyyden kumina, joka loppujen lopuksi noita ohjelmia vaivaa.

Yleltä tuli jokin aika sitten oivaltava deittisarja, totuuden treffit. Siinä kaksi toiselleen tuntematonta ihmistä tapasivat ja menivät treffeille. Näillä treffeillä ei ollut tarkoitus luetella CV:tä tai yrittää näyttää parhaita puolia itsestä, vaan kertoa itsestä jotain vähemmän mairittelevaa. Tarkoitus oli, että molemmat paljastaisivat itsestään joitain salaisuuksia, asioita, jotka kertoisivat jotakin merkityksellistä heistä ihmisinä. Tämä konsepti sai aikaan sen, että katsoja sai nauttia kauniista kohtaamisen hetkistä. Kohtaamiset eivät aina ennustaneet romanttisen rakkauden syntyä, mutta jotakin tärkeää niissä tapahtui joka tapauksessa.

Nykyisen pinnallisuuden ja suorittamisen ilmapiirissä monille voi syntyä sellainen harhakuvitelma, että vain näyttämällä parasta itsestään voi tulla hyväksytyksi ja löydetyksi. Tässä mennään kuitenkin pahasti metsään. Hyvä yhteys toiseen syntyy silloin, kun emme yritä olla jotakin muuta kuin olemme. Yhteys toiseen ihmiseen syntyy olemalla ihminen ihmiselle. Siis, jos todella haluaa löytää tien jonkun luokse, se löytyy deep deittaamalla, ei speed deittaamalla.

Lue myös:
Bak, Michael (2010). Sex differences in the Attractiveness Halo Effect in the Online Dating Environment. Journal of Business and Media Psychology, 1, s 1-7.

 

Oletko potenut deittiuupumusta?

UrbanDate-datingfatigue”Deittiuupumus tulee, kun ei vain jaksa sitä samaa oravanpyörää”, kertoo Raisa. Hän kirjoittaa ystävänsä kanssa sinkkublogia Loppukiri elämän miehen metsästykseen. Raisan mukaan deittiuupumus on sinkuilla yleistä. Jatkuva intoilu ja pettymykset uuvuttavat. ”Tinder pois ja hanskat tiskiin.”

Deittiuupumus tarkoittaa sekä deittailun aiheuttamaa väsymystä että kyllästymistä kumppanin etsimiseen. ”Parit treffit viikossa jo tuntuvat väsyttävän”, Raisa kertoo.
Deittailun oravanpyörä alkaa usein Tinderistä tai nettideitistä. ”Ensin miljoona viestiä, joista osa johtaa treffien sopimiseen.” Sitten seuraa intopiukkaa treffien odottamista. ”Miettii optimistisesti, olisiko tämä Loppukirin päättäjä?” Netissä syntynyt mielikuva ja todellisuus eivät aina kuitenkaan kohtaa. ”Sitä istuu liian monta kertaa jonkun tyypin kanssa kahvilla ja miettii, että mitäköhän kello on.” Uudelle ihmiselle on taas kerrottava samat asiat itsestä. Treffien jälkeen voi seurata mahalasku, jos kiinnostus ei ole molemminpuolinen. ”Usein toisia treffejä ei tule. Kolmannet tuntuvat olevan jo ihan lottovoitto.”

Raisa haluaisi hypätä ulos deittailun oravanpyörästä. ”Kun löytää jonkun, miettii, että ’ihanaa’ ja poistaa treffiprofiilin. Usein ei mene kuin muutama kuukausi ja nöyränä tekee uuden profiilin.” Treffeillä voi aktivoitua ihmisen syvimmät toiveet ja toisaalta syvimmät pelot. ”Väkisinkin miettii: Mitä minussa on vialla?” Toteutumaton toive kumppanista on rankkaa itsetunnolle.

Jotkut sinkut ovat kertoneet kärsineensä treffailun vuoksi rytmihäiriöistä. Tinderin klikkailusta on saatu jännetupintulehdus ja jatkuvasta kahvittelusta selkäkipuja. Raisa ei ole kokenut deittiuupumuksen aiheuttaneen hänelle fyysisiä oireita. Hän on osannut katkaista uupumuksen ajoissa. Ystävät ja kokemusten jakaminen auttavat jaksamaan. ”En ole ainoa samassa tilanteessa.”

Uupuneena deittailu ei johda hyvään lopputulokseen. Raisa sanoo, että treffeillä pitäisi olla energinen ja innostunut. ”Huomaa, että uuvuttaa, kun miettii, että muutakin voisi tehdä kuin käydä treffeillä. Ja kun puhelimessa alkaa olla nimiä, joista miettii: kukakohan toi Mikko, Pekka ja Marko mahtoivatkaan olla?” Moni sinkku pitää deittailusta taukoa. Treffitauon jälkeen toiveikas mieli herää, ja etsintä jatkuu taas. ”Jos treffailla haluaa, niin pakko sen vaikutukset on kestää ja vaan olla nettideittipalstoilla tai mobiilideitata. Ja koittaa neulan löytämistä neulasuovasta”, Raisa toteaa. Ihanat ihastumisen tunteet ja pussailut tuovat voimia tavoitella parisuhdetta. Kumppanin kaipuu päihittää useimmiten deittailun aiheuttaman väsymyksen.

Väitän, että deittiuupumuksessa on samoja piirteitä kuin työuupumuksessa – toimintaympäristö vain on eri. Työelämässä uupumuksen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon aleneminen. Samoin deittailu väsyttää ja kyllästyttää, kun se jatkuu pitkään. Sinkun asenne kumppanin löytymistä kohtaan voi muuttua kyyniseksi. Usko siihen, että on kumppaniehdokkaiden silmissä kelpaava ja rakastettava, vähenee.

Oletko sinä jossain vaiheessa elämääsi kokenut deittiuupumusta? Vastaa kyselyymme ja kerro kokemuksistasi! Pääset kyselyyn tästä.

Kuva: Theurbandater.com

Minkälainen on sinun Tinderisi?

Parisuhdekeskuksen Tinder-selvitys osoitti, että sinkkujen kuvaukset muista Tinder-käyttäjistä poikkeavat kovasti toisistaan.

Tinderissä kerrotaan olevan ”aitoja ja rehellisiä ihmisiä”, ihania ja mukavia deittikavereita, joiden tapaaminen lisää toivoa. Suurin osa vastaajista oli kokenut rohkaistuneensa Tinderin avulla. ”Olen ymmärtänyt, että maailmassa on paljon rakastavia ja mukavia ihmisiä.” Hyvät treffikokemukset kohottivat itsetuntoa.

Osa vastaajista puolestaan kuvaa muiden Tinder-käyttäjien olevan epä-älykkäitä ja ei-kiinnostavia. ”Harvoin tapaa ihmisen, joka on oikeasti valmis suhteeseen.” Jotkut vastaajat kuvaavat Tinderiä julmaksi ajankuluksi, jossa on ”heikko miestarjonta” tai enimmäkseen ”säälittäviä naisia”.

Ottaen huomioon, että suurin osa oli tavannut kasvokkain Tinderin kautta alle kuusi ihmistä, käsitykset Tinderissä olevista sinkuista oli luotu pienen otoksen perusteella. ”Ei löytynyt ketään, jonka kanssa olisin ollut samalla aaltopituudella, joten päättelin, ettei Tinderin käyttäjistä sellaista löydy.” Vaikka vastaajat arvostavat elämänmyönteisiä ja positiivisia Tinder-profiileja, osa heistä suhtautuu epäilevästi muihin Tinder-käyttäjiin.

On luonnollista, että omat kokemuksemme värittävät sitä, miten näemme toiset ihmiset. Käyttäjät arvostelevat Tinderin tarjontaa täyttyneiden toiveiden tai aiheutuneiden pettymysten pohjalta.

Muiden arvosteleminen voi myös suojata omaa itsetuntoa, jos vaihtoehtona on itsen moittiminen: ”Tulee surullinen olo, ettenkö kelpaakaan.” Kumpikin lähestymistapa, sekä kokemus omasta että kokemus toisen ihmisen riittämättömyydestä, jättää sinkun kuitenkin yksin.

Ennakkoluulot sinkkuja kohtaan tuntuvat useimmista sinkuista pahalta. Mutta sinkuilla on ennakkoluuloja myös toisiaan kohtaan. Minkälainen on sinun käsityksesi muista sinkuista, jotka etsivät seuraa? Löytyykö heistä luotettavia ja rakastettavia ihmisiä – vai pelkästään epäluotettavia ja sopimattomia? Minkälainen on sinun Tinderisi?

Parisuhdekeskuksen Tinder-viikolla 11.-17.5.2015 julkaisemme Tinder-selvityksen tuloksia nettisivuillamme sekä sinkkujen Facebook-sivustolla. Tule mukaan kommentoimaan!