Saat, mitä mittaat

Kuva: freephotos

Indikaattorit, mittarit, tulos, tuotos, vaikuttavuus.

Kuulostaa puuduttavalta. Ainakin jos vertaa kestävän kehityksen suurenmoisiin tavoitteisiin. Vai miltä kuulostavat köyhyyden poistaminen, tyttöjen syrjinnän lopettaminen ja modernin ehkäisyn takaaminen kaikille?

Ainakin sukujuhlissa tuon jälkimmäisen luettelon kerrottuaan saa kuulla, että tekee tärkeää työtä.

Valitettavasti myös alussa luettelemiani mittaamiseen liittyviä termejä tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Voisi jopa sanoa, että ne ovat onnistumisen – tai ainakin onnistumisen todentamisen – elinehto.

Kysymykset laadukkaasta mittaamisesta ovat kuitenkin valtavan suuria, teknisesti ja filosofisestikin. Miten mitata tyttöjen syrjintää? Pitääkö sen olla joku numeerinen mittari, jota voidaan vertailla eri maiden välillä? Miten arvioidaan, kuinka moni jää ilman tarvitsemaansa ehkäisyä? Kuka määrittelee, millaiset ehkäisyvälineet ovat moderneja?

Laajuudestaan huolimatta juuri näihin kysymyksiin pitää kuitenkin kyetä vastaamaan, jotta tiedämme, teemmekö kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeita toimenpiteitä.

Saat, mitä mittaat, sanotaan. Ja jotta tehdään oikeita asioita, meidän pitää mitata oikeita asioita.

Esimerkiksi 90-luvun laman aikaan Suomessa säästettiin seksuaalikasvatuksesta, mikä näkyi suurena määränä teiniraskauksia. Kun 2000-luvulla seksuaalikasvatukseen alettiin taas panostaa, lähti teiniraskauksien määrä laskuun. Määrä on jo puolittunut vuosituhannen vaihteen tasosta. Ja nyt – kiitos mittaamisen – päättäjät uskovat, että seksuaalikasvatukseen kannattaa satsata.

Meillä jokaisella on oikeus ja tarve hyvään tilastointiin, jonka pohjalta voidaan tehdä parempaa politiikkaa. Minulla on, näin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, pyyntö maailman tilastonikkareille: ottakaa tytöt ja heidän todellisuutensa huomioon tilastoja laatiessanne. Varsinkin hyvin nuorten, 1014-vuotiaiden tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyviä tarpeita ei tilastoida ja siksi ne jäävät näkymättömiin.

Tilastot on kuivia, ei siitä pääse mihinkään. Niiden kanssa vääntäminen voi olla tuskastuttavaa, kyllä. Mutta se on työtä, jota on tehtävä, jotta voimme suhtautua vakavasti perimmäisiin tavoitteisiimme: köyhyyden poistamiseen, tyttöjen syrjinnän lopettamiseen ja modernin ehkäisyn takaamiseen kaikille.

Pika-analyysi syntyvyyden laskun syistä

Syntyneet 2013Syntyvyyden vaihteluiden tutkiminen lyhyellä aikavälillä on haastavaa, mutta mikään ei tietenkään estä tekemästä valistuneita arvauksia. Oma arvaukseni/pika-analyysini syntyvyyden 2 vuotta jatkuneen laskun syistä on seuraavanlainen:

Lyhyen aikavälin syyt: Epävarma taloustilanne, ”patoutuneen” syntyvyyden purkautuminen aiempina vuosina.

Pitkän aikavälin syyt: Keskimääräisen perhekoon pieneneminen, lapsettomuuden lisääntyminen, opintojen ja työelämään siirtymisen pitkittyminen.

2002-2010 vuosien kohonnut syntyvyys voi olla seurausta sekä hyvästä taloussuhdanteesta (työttömyys väheni, perheen perustaminen helpottui) sekä siitä, että 1990-luvun loppupuolella eri tekijöistä lastenhankintaa lykänneet päätyivät kuitenkin hankkimaan lapsia myöhemmin.

Nyt tapahtunut syntyvyyden lasku voi olla siis paluuta ”normaalitilanteeseen”, joka vastaa paremmin pidemmän ajan trendiä eli perhekokojen pienenemistä ja lapsettomuuden lisääntymistä.

Monet väestötieteilijät ovat ennakoineet, että tasa-arvon lisääntyminen työelämässä (palkat yms.) ja kotipiirissä (kotityöt, lastenhoito) tulevat nostamaan syntyvyyttä jatkossa. Sen aika Suomessa ei ole kuitenkaan kenties vielä, koska jos mitään kummallista ei tapahdu, syntyvyys tulee laskemaan myös tänä vuonna.

Syntyvyysennakko, osa 1
Syntyvyysennakko, osa 2

Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotiedot

Syntyvyysennakko, Osa 2

Uudet luvutNappiin meni.

Edellinen tarkasteluni osoitti, että syntyvyyden laskeminen väestön ennakkotiedoista vastaa varsin hyvin tarkkoja lukuja. Tilastokeskuksen mukaan ”Syntyvyys laski edelleen hieman”, kuten aiemmin ennakoinkin. Kokonaishedelmällisyysluvun tippuminen 1,83->1,80
tarkoittaa sitä, että viime vuonna syntyi noin 500 vauvaa vähemmän kuin vuonna 2011, joten suuresta muutoksesta ei ole kyse. Palaan tämän pienen mutta jo pari vuotta kestäneen laskun mahdollisiin syihin ensi viikon maanantaina.

Syntyvyysennakko, osa 1

Tilastokeskuksen julkaisu

Laiskempia lukijoita varten tein tilastokeskuksen julkaisun keskeisistä numerotiedoista kuviot (yllä). Lähde:Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2391. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.4.2013].
Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/synt/2012/synt_2012_2013-04-12_tie_001_fi.html

Syntyvyysennakko, osa1

Tilastokeskus julkaisee viime vuoden syntyvyysluvut tämän viikon perjantaina. Todennäköisesti katsaus tullaan otsikoimaan ”syntyvyys laski hieman”, mikä tarkoittaisi sitä, että syntyvyys laskee Suomessa toista vuotta peräkkäin.

Tilastokeskus julkaisee joitain lukuja ennakkotietoina alueittain (syntyneiden määrä, väestörakenne), joten voimme laskea syntyvyyden kehityksen viime vuoteen verrattuna eri alueilla.

Alla olevan linkin kuviossa on laskettu syntyneiden taso maakunnittain viime vuoteen verrattuna. Vihreä väri tarkoittaa sitä, että syntyvyyden arvioidaan nousevan ja punainen väri sitä, että syntyvyyden arvioidaan laskevan. Värin voimakkuus kuvaa sitä, kuinka suuri muutos on.

Katsotaan osuuko ”ennustus” oikeaan.

Syntyvyysennakko

Klikkaa kuvaa ja katso koko maan tilastot. Tarkempaa tietoa saa esille liikuttamalla hiirtä kuvioiden eri osien päällä.

Toiveesta toteutukseen – Suomalaisten lastenhankintaa selittäviä tekijöitä