”Nuorisoneuvonnan aloittaminen Väestöliitossa perustuu siihen näkemykseen, että nuorison seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyy paljon sellaisia kysymyksiä, joihin heillä ei ole helppo saada apua”.
Näillä sanoilla aloitettiin Nuorten Avoimet Ovet (NAO)-toiminta Väestöliitossa Helsingissä 24. elokuuta vuonna 1988. Tarkoituksena oli viiden vuoden aikana todistaa mallin toimivuus, saada kunnat innostumaan asiasta ja perustamaan kattava nuorisoneuvontapisteiden verkko yli koko maan. Rahoituksen myönsi RAY, ja toiminnan aloittaja ja kehittäjä oli ylilääkäri Juhani Toivonen.
Vuoden 1972 kansanterveyslain myötä ehkäisyneuvoloita oli luotu Suomen joka kuntaan Lääkintöhallituksen tarkassa ohjauksessa. Ehkäisypillerit olivat olleet ”vain aikuisille”, mutta kun 80-luvulla osoitettiin, että myös nuoret voivat turvallisesti käyttää niitä ilman haittaa hormonaaliselle kehitykselle, nuorten e-pillerin käyttö yleistyi nopeasti. Klamydia opittiin tunnistamaan 80-luvun loppupuolella, ja sen esiintyvyys oli huipussaan NAO toiminnan alkaessa.
Tarve NAOlle oli suuri, sillä koulujen seksuaaliopetus oli vielä hyvin vaihtelevaa ja yleensä niukkaa. Oli se kehittynyt siitä mitä itse sain 60-luvulla. Liikunnan opettajani oli suosittu entinen maajoukkueen jalkapallon pelaaja. Hän totesi: ”Pojat, on olemassa tippuri ja kuppa, ja nyt mennään pelaamaan jalkapalloa”. Ja sitten pelattiin jalkapalloa. Tästä on koulujen seksuaaliopetus kehittynyt vähitellen maailman parhaimpien joukkoon, ja Väestöliitolla on ollut siinä kehityksessä tärkeä rooli.
NAO:n alkuvaiheessa klinikalla pidettiin runsaasti nuorten vastaanottoa, ja myös seksuaalikasvatusluentoja kouluissa. Kerättiin kokemusta, luotiin ja julkaistiin toimintamalleja. Vähitellen toiminnan painopiste muuttui nuorten seksuaaliterveyden toimintamallien juurruttamiseen julkisessa terveydenhuollossa, sekä seksuaaliopetuksen kouluttajien kouluttamiseen. Omaa nuorten vastaanottoa ja koululuentoja vähennettiin.
Seksuaalisuuden Portaat julkaistiin vuonna 2000 kuvaamaan kokonaisvaltaisesti seksuaalisuuden asteittaista kehittymistä. Se on ollut tärkeä tunnekasvatusmalli seksuaalikasvatuksessa ja puhuu nuorten oikeudesta kasvurauhaan. Terveystiedon oppiaineen luomisessa seksuaaliopetus sai tärkeän roolin, ja Väestöliiton henkilöillä oli merkittävä osa oppisisältöjen ideoinnissa. Terveystieto tuli peruskoulussa pakolliseksi vuosina 2004-2006, ja opettajia koulutettiin siihen myös Väestöliiton toimesta. Samaten olimme mukana oppikirjojen luomisessa.
Kun 1990-luvun loppupuolella laman jäljiltä kunnat vähensivät ehkäisevää terveydenhuoltoa kuten kouluterveydenhuoltoa, ja samalla vähennettiin tai lopetettiin seksuaaliopetus monessa koulussa, nähtiin jyrkkä nuorten seksuaaliterveyden huononeminen. Suurta huolta herättivät ehkäisyn laiminlyönti ja teini-ikäisten aborttien nousu, joista oli käytettävissä tilastoja. Tilanne lähti taas paranemaan vuoden 2004 jälkeen systemaattisen kansallisen seksuaaliopetuksen kehittymisen myötä. Myös kouluterveydenhuolto ja panostaminen nuorten ehkäisypalveluihin ovat hiljalleen kehittyneet myönteiseen suuntaan. Tosin seksuaalisen hyvinvoinnin suhteen on käytettävissä melko niukasti mittareita.
NAO:n 30 vuoden historiaan on kuulunut monta eri toimintaa, mukaan lukien monenlaisia kondomi-kampanjoita. Aborttioikeuden puolesta on kirjoitettu mielipiteitä säännöllisesti kymmenen vuoden välein. NUSKA-projekti on ollut hyvin tärkeä, sillä siinä keskityttiin nuorten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. NUSKA tuotti materiaaleja oikeuden lausunnoista peleihin ja julisteisiin, sekä auttoi nuoria vastaanotoilla. Kuten monen Väestöliiton kehittämän toiminnan suhteen, julkinen sektori on vähitellen ottanut vastuuta tästäkin toiminnasta.
Internetin kehittyminen on oleellisesti muuttanut NAO:nkin toimintaa. Jo varhain kehitettiin kysymys-vastauspalvelu, one-to-one -vastaanotto ja tietopankki. Tehtiinpä väitöskirjakin mitä nuoret netissä kysyvät.
Seksuaaliterveys on hyvin kansainvälistä. IPPF:n jäsenyys on tarjonnut tärkeän ideologisen ohjenuoran. Väestöliitto on omalta osaltaan edistänyt seksuaaliterveyttä ja seksuaalioikeuksia globaalisti. Usein törmätään klassiseen kysymykseen: ”To do things right, or to do the right things?” Miten rajalliset resurssit käytetään? Poliittinen vaikuttamistyö on myös osa toimintaa.
Väestöliitto on NAO toiminnalla oleellisesti pystynyt edistämään nuorten seksuaaliterveyttä. Toiminnan perusta on hyvä asiantuntemus, jonka kolme tukipilaria ovat nuorten vastaanotto, opetus, ja tutkimustoiminta. Näitä kaikkia elementtejä tarvitaan hyvään toimintaan.
Dan Apter
Kirjoittaja työskenteli Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkärinä vuosina 1997-2015
Väestöliiton nuorten toiminnot juhlistaa joulukuussa 30 vuotista taivaltaan blogisarjan muodossa. Blogisarjassa Väestöliiton entiset ja nykyiset nuorten toimintojen työntekijät kertovat muistojaan merkittävistä hetkistä tärkeän työn parissa.
Joka viides yläkouluikäinen ei käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässään mitään ehkäisyä, kertoo Kouluterveyskysely, ja se on paljon!
Uimareissulla eskari-ikäisten kanssa ollut työntekijä kertoi: Kahviossa yksi lapsi alkoi hihittää ja sanoi että olitko sinä saunassa tyttöjen kanssa alasti. Juttelimme että käydäänkö saunassa vaatteet tai uikkarit päällä. Siellä hikoillaan ja hiki pitää pestä pois. Ja on tärkeä pestä itsensä hyvin ja varsinkin tietyt paikat: hiukset, kainalot, pimppi, pippeli, pylly ja varpaat. Muut lapset eivät nauraneet ja tai reagoineet oikeastaan mitenkään, olihan pesuista heille jo puhuttu. Heille oli tuttua myös se, että uimapuvun alla ovat omat paikat joista saa itse päättää. Tämäkin lapsi rauhoittui huomattavasti, kun sai iän mukaista tietoa ja taitoa.
Olen opettanut biologiaa ja terveystietoa yläkoululaisille monen vuoden ajan ja kondomin käytön opettaminen on ollut osa 8. luokan terveystiedon kurssia niin kauan kuin muistan. Aloittaessani seksuaalineuvojan opintoihin liittyvää opinnäytetyötä kondomin käytön ohjeistuksesta, ajattelin, että kaikki tietävät miten kondomin käyttöä opetetaan nuorille, pidin sitä itsestäänselvyytenä. Ja aivan syyttä.
