Seksuaalikasvatus on ihmisoikeus!

”Koulu on monelle nuorelle ainut paikka, josta voi saada luotettavaa tietoa seksuaalisuudesta”

Nuoren seksuaalinen kehitys on asia, joka tapahtuu jokaisen nuoren kohdalla. Jokainen nuori tarvitsee aikuisen tukea eli seksuaalikasvatusta oman kasvunsa tueksi. Seksuaalikasvatus voi olla virallista tai epävirallista. Virallinen on muun muassa koulun opetuksessa ja terveydenhuollossa tapahtuvaa opetusta, ohjausta ja neuvontaa. Epävirallista seksuaalikasvatusta tapahtuu koulun ulkopuolella nuoren kotona tai vapaa-ajalla.

Virallinen seksuaalikasvatus ei ole opettajien ja terveydenhoitajien oma valinta toteuttaako sitä vai ei. Näitä ammattilaisia sitovat seksuaalioikeuksien lisäksi muun muassa opetussuunnitelma, viranomaisten suositukset ja terveydenhuollon lait ja asetukset. Näiden mukaan nuorille on annettava laadukasta ja oikea-aikaista seksuaalikasvatusta ja ammattilaisilla on oltava riittävää osaamista sen toteuttamiseen. Nuorilla on hyvin erilaiset lähtökohdat, kotien tilanteet vaihtelevat, eikä kukaan voi taata huoltajien mahdollisuuksia ja osaamista seksuaalikasvatuksen antamiseen. Monille nuorille tieto tulee kavereilta tai netistä ja muualta mediasta.

Koulun terveydenhuolto ja terveystiedon opetus ovat monelle olla ainoat tahot, joista nuori saa luotettavaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta seksuaaliterveysasioissa.

Asiantuntijoidemme kokemuksen mukaan koulu on usein juuri se paikka, jossa nuoret haluaisivat valistusta saada. Oppitunneilla saatu tieto on luotettavampaa kuin keskustelupalstoilta luettu, eikä sen kuulemiseksi tarvitse nähdä vaivaa tai paljastaa ajatuksiaan muille.

Nuorten seksuaalioikeudet eivät toteudu, jos ammattilaisilla ei ole tietoa ja koulutusta nuoren seksuaalikehityksestä ja sen tukemisesta. Onko koulun ammattilaisten peruskoulutuksessa näitä tärkeitä teemoja? Olemme kysyneet sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisilta ja ammattiin opiskelevalta (Terveydenhoitajapäivät, Educa-messut, Hyvinvointiareena) heidän kokemuksiaan ja toiveitaan omasta peruskoulutuksestaan ja siellä saatuun opetukseen nuorten seksuaalikehityksestä ja sen tukemisesta, seksuaaliterveydestä ja seksuaalikasvatuksesta. Jotkut kertoivat, että peruskoulutukseen kuului ko. koulutusta ja silloin teemojen kerrottiin olleen perusasioita, kuten äitiysterveys ja ehkäisy. Moni vastanneista oli käynyt erillisen kurssin, koulutuksen tai muun vapaasti valittavan koulutuksen omatoimisesti.

”Terveydenhoitajakoulutukseen sisältyy vähän aiheeseen liittyvää tietoa, mutta aivan liian vähän”.

”Perusopetusta eli tuo vapaavalintainen 5 op pitäisi saada kaikille yhteiseksi. Enemmän tietoa seksuaaliterveydestä joka ikävaiheeseen liittyen. Lasten, nuorten, miesten ja naisten, ikääntyneiden.”

”Perustietoa lisää, kohtaamista, sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden ero ja muodot, sekä seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvät asiat”.

Vastaajat toivoivat peruskoukutuksessa käsiteltävän perusasioiden lisäksi erityisesti seksuaalisuuden puheeksi ottamista ja asiakkaan kohtaamista, käytännön ohjaustaitoja, seksuaalisen kaltoinkohtelun ja väkivallan tukemista, eri ihmisryhmien ja ikäryhmien seksuaalisuutta (vammaisuus, lapset, ikääntyneet, saman sukupuoliset, sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuus jne.), ihmis- ja seksuaalioikeuksia. Myös monikulttuurisuus tuo omat haasteensa nykypäivän valistukselle. Näiden teemojen tulisi olla perustietoa nuoria ja ylipäänsä ihmisiä kohtaaville ammattilaisille. Seksuaalioikeudet eivät voi toteutua, mikäli ammattilaisilla ei ole riittävää osaamista.

Kumita on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Väestöliiton toteuttama valistuskampanja yläkouluikäisille. Kampanjan tavoite on edistää nuorten seksuaalioikeuksia, lisätä nuorten tietoja, kertoa kondomista myönteiseen sävyyn seksitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisymenetelmänä ja madaltaa kondomin käyttöä. ”Tiedäthän miten tärkeä olet? – Kumita, kun on se aika.”

Väestöliiton Kumita-kampanjassa on tuotettu aineistoa ammattilaisten työn tueksi, mm. videot kouluterveydenhoitajan vastaanottotilanteesta ja terveystiedon tunnista.

Kumita 2018 alkaa taas. Aiemmista kampanjoista on saatu nuorilta mm. seuraavaa  palautetta:

  • Suurin osa vastaajista toivoo saavansa tietoa kondomin käytöstä oppitunnilla tai terkkarilta (kysymys: miten toivot)
  • yli 60 prosenttia toivoo saavansa koulusta eli terkkari ja opettaja (keneltä toivot)
  • On tärkeää, että koulusta saa ilmaisen kondomin ja valistuksen sen käyttöön (yli 60 %)

www.kumita.fi
Kumitan facebook-sivu

Laura Kormano ja Tuulia Råmark

Elämänmittainen unelma

raisa-ja-susse

Kuva: Heidi-Hanna Karhu

Olemme kaksi aikuista naista, ja tehneet yhdessä töitä kolmekymmentä vuotta. Kun kummankin kuuskymppiset lähestyivät, mietimme mitä me haluamme oikeasti. Meille arvoista suurin on se, että lapsillamme ja lastenlapsillamme olisivat asiat paremmin kuin meillä. Että voimme turvata myönteistä kehitystä yhteiskunnassa niin, että tulevilla lapsilla kaikki olisi vieläkin paremmin.

Innostuksenamme on ollut seksuaaliterveys terveydenhuollossa, tutkimuksena ja rinnalla eläen, syrjäytyneitä ja vammaisia erityisesti kannatellen. Lapsia ja nuoria, joiden herkkyys ja haavoittuvuus ovat koskettaneet syvästi. Niin helposti lapsen ajatukseksi iskostuu ”olen huono”. Se ajatus on myrkyllinen. Ja samalla, niin paljon voi tehdä se, jolla on aikaa pysähtyä, uskoa ja olla rinnalla.

Se, missä edelleen on puutetta, on pienten lasten seksuaalisuuden tuki ja suoja. Jos lapset ovat aarteemme, puhumme lapsista arvostavasti. Ymmärretäänkö kehittyvien aivojen erityisyys ja suojataanko sitä? Vai vaaditaanko lapsilta ja nuorilta samaa sietokykyä kuin aikuisilta?

Lapsen seksuaalisuus on toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asia. Lapsi on luonnostaan onnellinen kehossaan, ja erityisen onnellinen, kun saa käyttää ja näyttää, tuntea ja tutkia sekä löytää ja oppia kehostaan. Toivomme, kuten lapset itse, että pienen lapsen seksuaalisuus opitaan näkemään luontevana ja normaalina osana kasvua ja kehitystä, ja erilaisena kuin nuorten ja aikuisten seksuaalisuus. Lasten seksuaalikasvatuksessa painopiste on kehon kokemisessa. Lapsuuden seksuaalisuuden portailla vahvistuvat kehoitsetunto ja lapsen ilo, onni ja oikeus omaan kehoonsa. Lapsella on oikeus ihmetellä ja kysyä. Lapsella on oikeus olla tietämätön ja saada itselle tärkeää tietoa. Lapsella on oikeus olla turvassa.

Filosofi Jari Ehrnrooth tiivistää upeasti yhdennentoista käskynsä: Kunnioita ja rakasta lapsiasi niin, että kauan eläisit heissä kuolemasi jälkeen ja että he voisivat kehittyä paremmiksi ihmisiksi, kuin sinun on suotu koskaan tulla. Niin herkässä on lapsen ja nuoren omanarvontunto ja niin tärkeä rinnalla kulkijan viesti: Sinun ei tarvitse pärjätä yksin, olen tässä, sinua varten.

turvataidot-ja-lapsen-keho-painoPienten lasten seksuaalikasvatus on herkkä ja arka aihe, jossa jokaisen euron eteen on kikkailtava. Halusimme tehdä jotakin kaunista ja tärkeää. Kesäkuussa pidimme aurinkoisen, iloisen ja musiikillisen yhteisen syntymäpäiväjuhlan, jonka lahjarahoilla taitettiin ja painettiin viisituhatta ihanaa, oranssia lasten turvataitojulistetta jaettaviksi päivähoitoon ja alakouluille. Julisteet kertovat lapselle omasta, arvokkaasta kehosta, oikeudesta sanoa ei ja saada apua.

Tulosta juliste itsellesi.

Raisa Cacciatore, lastenpsykiatri
Susse Ingman-Friberg, kätilö (YAMK)

Lahjoitukset lasten seksuaalikasvatukselle onnistuvat lahjoitustilillä FI63 1745 3000 0979 58 Kirjoita viestikenttään viitetieto: LASEKE

Hinta ei saa olla este ehkäisyn käytölle

miilanblogi_09”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”

”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.

Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.

Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.

Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.

Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.

Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.

Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä.  Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.

Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Kuva: freeimages.com

Seksitauti? #testaamallatiedät

klamydia_jakoa_04
Väestöliitto haluaa helpottaa nuorten seksitautitesteihin hakeutumista aloittamalla 2.5.2016 tiedotuskampanjan ”Testaamalla tiedät”.

Kampanjassa kerrotaan, miten testeihin pääsee ja mitä niissä tehdään. Kampanjasivut avautuvat maanantaina 2.5. ja kampanjaa voi seurata somessa hästägillä #testaamallatiedät.

Alla olevassa kuvassa ovat viime vuonna Suomessa todetut klamydiatapaukset. Miksi kaikkein nuorimpien ikäryhmissä, joissa tautia todetaan ylipäätään eniten, tytöt vaikuttavat sairastavan klamydian paljon useammin kuin pojat?

Esitys1

THL /Tartuntatautirekisteri

 

 

 

 

 

 

 

Teen tämän kysymyksen lähes aina luennoidessani seksitaudeista terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Usein saan oikean vastauksen, mutta tavallista on, että kokenutkin ammattilainen haksahtaa harhaan.

Kyse ei ole siitä, että tytöt harrastaisivat paljon enemmän seksiä kuin pojat tai että tytöt oirehtisivat enemmän ja siksi hakeutuisivat lääkäriin poikia herkemmin.

Kyse on harhasta: Tyttöjä testataan enemmän kuin poikia, siksi tyttöjen tautiakin todetaan enemmän.

Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on sukupuolia eriarvoisesti kohteleva alue. Nuorillla tytöillä ja naisilla on käsissään vip-kortti seksitautitestejä teettäviin palveluihin; kuukautiset ja osalla tarve hormonaaliselle ehkäisylle. Kuukautiset ja ehkäisy ovat hyväksyttävä syy päästä vastaanotolle ja saada samalla laajasti tukea seksuaaliterveyden hoitoon. Tytön pääsy seksitautitesteihin on suorempi ja helpompi kuin pojan, eikä aina tarvita edes edeltänyttä riskitilannetta.

Siksi poikien klamydiaa todetaan harvemmin. Se on epäreilua sekä pojille, joiden tauti jää toteamatta, että heille, joiden kanssa pojat harrastavat seksiä. Kun Tampereen YTHS aloitti viime syksynä klamydian kotitestauksen, löytyi nuorten miesten keskuudesta klamydiaa 70 % enemmän kuin perinteisin menetelmin. Tästä voidaan päätellä, että kun testauskynnys laskee, tehdään testejä enemmän ja silloin myös seksitauteja löytyy enemmän.

Vain testaamalla tietää, sairastaako seksitautia. Seksitauti ei aina oireile, se ei näy naamasta, sitä ei voi aina itse päätellä. Kynnys testeihin hakeutumiseen pitäisi olla mahdollisimman matala kaikenikäisille.

Vain otettuun testiin voi luottaa. Testaamalla tiedät.