Sijoitetulla nuorella on viisinkertainen riski kokea seksuaalista kaltoinkohtelua

Vihdoinkin se on täällä! Vastikään julkaistiin kouluterveyskysely, jossa on arvokasta tietoa sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten tilanteesta. Kouluterveyskyselyyn lisättiin vuonna 2017 kysymys lapsen asuinpaikasta, jonka perusteella voidaan nyt ensimmäistä kertaa raportoida myös sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointia kansallisesti kattavan aineiston pohjalta. Tulokset antavat viitteitä siitä, miten lastensuojelun palveluita tulisi kehittää.

Kirjoitin alkuvuodesta nyt jo päättyneestä hankkeesta Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin, jossa toimin projektityöntekijänä.  Hanke kesti reilusti yli kolme vuotta ja kohtasin sinä aikana kymmeniä koulukodeissa asuvia nuoria sekä siellä työskenteleviä rautaisia ammattilaisia. Paikkakunnasta riippumatta yksi aihe nousi kerta toisensa jälkeen esille puheissa ja tarvekartoituksissa.  Me kysyimme nuorilta ja ammattilaisilta, mistä tarvitset tietoa. Kouluterveyskysely kysyi, mitä nuoret ovat kokeneet. Yhteinen nimittäjä oli seksuaalinen väkivalta.

Kansainvälisistä tutkimuksista tiedämme, että sijaishuollossa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heillä on tilastollisesti enemmän raskaudenkeskeytyksiä, seksitauteja ja seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksia. Tämän ovat tienneet kentällä olevat työntekijät jo vuosia, mutta kouluterveyskyselyn ansiosta tiedämme nyt, millainen tilanne Suomessa on. Sen mukaan sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattuna vanhempansa luona asuviin.

Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut sijoitetuista lapsista harvempi kuin joka kymmenes ja nuorista joka neljäs. Kouluterveyskyselyssä seksuaalisella väkivallalla tarkoitettiin intiimien alueiden koskettelua vastoin tahtoa, intiimien alueiden kosketteluun tai seksiin painostamista tai rahan tai muun vastineen tarjoamista vastineeksi seksistä. Tarvekartoituksemme perusteella nuoret halusivat lisätietoa seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, häirinnästä, suojaikärajoista ja vastikkeellisesta seksistä.

Kouluterveyskyselyn tutkimustiivistelmästä käy ilmi, että sijaishuoltopaikasta luvattoman poissaolon aikana nuori on vaarassa joutua fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi. Karkuteillä, yksin, rahattomana ja keinottomana nuori yrittää vain selviytyä tilanteesta, ja on helposti aikuisten hyväksikäytön armoilla.

Seksuaalisen väkivallan teemat ovat vaikeita aiheita käsitellä. Sanat saattavat hakea oikeita muotoja, äänenpainot etsiä omia taajuuksiaan ja välillä henkilökohtainen hätä voi värittää omia asenteita. Nuorten kanssa työtä tekevän olisikin tärkeää pohtia sitä, miten seksuaalisesta väkivallasta puhutaan. Jos tyypitämme väkivallantekijät joidenkin tiettyjen sukupuolien edustajiksi, ikäisiksi ja näköisiksi, kavennamme ilmiötä. Kouluterveyskyselyn mukaan yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %). Kouluterveyskyselystä  ei käy ilmi, olivatko väkivallan kokemukset tapahtuneet ennen sijoitusta vai sijoituksen aikana.

Seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisystä puhuttaessa nuorille on annettava asiallista ja ajanmukaista tietoa sekä monitasoista turvataitokasvatusta, jossa huomioidaan myös erilaiset oppijat. Seksuaalikasvatuksen parasta antia onkin mahdollisuus seisahtua erilaisten asioiden ja ilmiöiden äärelle, keskittyä reflektioon ja pohdintoihin. Kuka keskustelee nuorten kansa siitä,  millaiset tekijät vaikuttavat seksuaaliseen hyvinvointiin, kuinka määrittelemme omat ja toisten rajat sekä millaisia erilaisia seksuaalisen väkivallan muotoja on?

Yhtä tärkeää on sanoittaa erilaisten seksuaalisten tekojen nautinnollisuudesta. Siitä, kuinka sen on tärkeää olla hauskaa, rentoa, haluja herättävää. Miten siinä voi olla läsnä jotain kaunista, intiimiä. Kun tuomme näkyväksi sen kaiken hyvän, on meidän helpompaa tuoda näkyväksi myös se, millaisissa tilanteissa seksi ei ole seksiä, vaan väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua.

Seksuaalikasvatuksen tarkoituksena on antaa positiivisia elämän eväitä, ohjata nuorta turvalliseen ja tyydyttävään seksuaalisuuteen.  Vain kohtaamalla nuoria vaikutamme heihin. Toki parasta olisi se, jos voisimme auttaa seksuaalisen väkivallan tekijöitä ennaltaehkäisevästi niin, ettei näitä tekoja tapahtuisi.

*********************
Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin- hankesivuilla luentoja ja menetelmiä.
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi, Kouluterveyskyselyn tuloksia tiiviisti.

 

 

Kondomioppia nuorille, tärkeääkö?

Olen opettanut biologiaa ja terveystietoa yläkoululaisille monen vuoden ajan ja kondomin käytön opettaminen on ollut osa 8. luokan terveystiedon kurssia niin kauan kuin muistan. Aloittaessani seksuaalineuvojan opintoihin liittyvää opinnäytetyötä kondomin käytön ohjeistuksesta, ajattelin, että kaikki tietävät miten kondomin käyttöä opetetaan nuorille, pidin sitä itsestäänselvyytenä. Ja aivan syyttä.

Usein oletetaan nuorten tietävän paljon enemmän asioista, kuin he todellisuudessa tietävät. Erityisesti seksuaalisuus on alue, josta monet nuoret eivät halua kavereiden edessä tunnustaa olevansa tietämättömiä, eivätkä he kysy siitä aikuisilta, eivät halua eivätkä pysty. Nuoren elämässä olevilla muilla aikuisilla onkin tässä suuri rooli. Kuinka luontevasti asioista puhutaan, ja millainen malli aikuisten suhtautumisesta aiheeseen nuorille jää. Tämän kun aikuiset aina muistaisivat erilaisista asioista nuorten kanssa keskustellessaan.

Kouluterveyskyselyssä (2015) tulee esille, että yhdynnät alkavat monilla (18-19%:lla) 8.-9. -luokkalaisena. Yhdynnässä olleista moni (pojat 27%, tytöt 43%) on jättänyt ehkäisyn kokonaan käyttämättä, vaikka ehkäisyn käytöllä seksissä halutaan erityisesti ehkäistä ei-toivottua raskautta. Seksitaudin riskiä pidetään melko vähäisenä. Tämäkin asenne vähentää kondomin käyttöä.

Yläkoulussa nuoret ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa keskenään. Ei voi sanoa, että kaikki heistä tarvitsevat tietoa ehkäisystä juuri tietyllä luokka-asteella. Mutta koska tietoa on parempi antaa aikaisin, kuin liian myöhään, on 8. luokka-aste mielestäni juuri oikea aika. Kondomin käyttö tulee esille terveystiedon tunneilla ja terveydenhoitajan tarkastuksessa. Nuorelle on annettava mahdollisuus tiedon saamiseen ja kondomin käytön opetteluun niin, ettei hän koe tilannetta kiusalliseksi, ja että kondomista jää käsitys, ettei sen käyttö ole ihmeellistä eikä vaikeaa. Nuoret eivät halua yleensä erottua porukasta, joten siksi kondomin käytön opettelu oppitunnilla on hyvä tehdä niin, että koko luokka, tai ainakin mahdollisimman moni oppilaista saa harjoitella kondomin käyttöä samanaikaisesti. Opettajan rooli tilanteen ohjaamisessa ja ilmapiirin pitämisessä rentona ja luontevana on tärkeä. On hienoa, kun nuorille jää tunnin jälkeen käsitys, että kondomi on helppo hankkia ja käyttää ja se tulee pitää aina mukana.

Mielestäni omassa koulussani on toimiva konsepti siinä, miten kondomioppi on jaettu terveydenhoitajien ja terveystiedon opettajien kanssa. Luokassa jokainen saa harjoitella kondomin käyttöä 8. luokalla rennossa ilmapiirissä. Samana vuonna laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa henkilökohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja antaa nuorelle kondomin, jonka käyttöä voi harjoitella rauhassa kotona. Nuoren niin toivoessa käytön opastusta annetaan myös tuolla kahdenkeskisellä vastaanotolla.

On hienoa, kun koulun aikuiset keskustelevat keskenään siitä, miten seksuaalikasvatus ja esimerkiksi kondomin käytön neuvonta koulussa hoidetaan. On myös hyvä, kun aihealuetta nuorten kanssa läpi käyvät aikuiset suhtautuvat seksuaalisuuteen luontevasti ja osaavat myös jutella siitä nuorten kanssa. Tällaisen mallinhan me nuorillekin haluamme antaa. Kondomi on tärkeä ja helppokäyttöinen ehkäisyväline, jota tulee käyttää. Nuorille tärkein viesti on, että he ymmärtävät, kuinka tärkeitä he ovat ja huolehtivat itsestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Eeva Lehtinen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon lehtori, seksuaalineuvojaopiskelija
Eeva tekee opinnäytetyönään Väestöliiton neuvonta- ja opetusaineistoa Kumita-kampanjan nettisivulle.
Kumita on valtakunnallinen kampanja, jolla halutaan lisätä nuorten kondomin käyttöä, kun on sen aika. Kampanjassa jaetaan kondomit kaikille 8.-luokkalaisille ja tarjotaan ohjaus- sekä neuvontamateriaalia mm. kampanjan nettisivuilla
www.kumita.fi, facebookissa, sekä instagramissa.

Seksuaalikasvatuksella voi vaikuttaa

Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tavoite on lisätä tietoa, taitoja, mahdollisuuksia ja vastuullisuutta. Seksuaalikasvatuksella on merkittävä rooli nuorten kehityksessä.

Seksuaalikasvatus ehkäisee riskikäyttäytymistä vahvistamalla nuoren itsetuntemusta, itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Se antaa tietoja murrosiästä, raskauden ja seksitautien ehkäisystä, seksuaalikäyttäytymisestä sekä lisääntymisestä ja vanhemmuudesta. Kuulostaa hyvältä, eikö niin?

Mutta mitä tapahtuu, jos nuoret eivät saa tarvittavaa seksuaalikasvatusta?

Joka päivä yli 20 000 alle 18-vuotiasta tyttöä synnyttää lapsen. Vuosittain se tekee noin 7,3 miljoonaa alaikäisen synnytystä. Aikaiset raskaudet vaarantavat niin tytön terveyden kuin tulevaisuuden. Usein aikainen raskaus pakottaa tytön jättämään koulun kesken, jonka vuoksi hänen mahdollisuutensa saada töitä ja vaikuttaa omaan ja perheensä tulevaisuuteen pienenee.

Nuorilla on myös suurempi riski komplikaatioihin ja kuolemaan raskauden ja synnytyksen aikana. Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

Joka päivä todetaan yli miljoona uutta seksitautitartuntaa. Suurin osa voitaisiin estää tarvittavalla tiedolla. Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen avulla nuoret saavat tietoa siitä, miten ehkäistä seksitauteja. Vaikuttavaa, eikö olekin?

Suomessa ajankohtaisessa keskustelussa ollut maksuton ehkäisy olisi myös suunta kohti parempaa seksuaalikasvatusta. Ehkäisystä tulisi puhua enemmän ja siitä tulisi tehdä arkisempaa ja hyväksyttävämpää. Kokonaisvaltaisella seksuaalikasvatuksella turvataan se, että jokainen tietää, miten ehkäisyvälineitä käytetään. Maksuton ehkäisy varmistaa jokaiselle yhtäläiset oikeudet ehkäisyyn.

Seksuaalikasvatus tulisi mahdollistaa kaikille nuorille ympäri maailman. Toimiva seksuaalikasvatus on kulttuurisensitiivistä eli ottaa huomioon maan kulttuurin ja uskonnon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö kaikilla nuorilla olisi oikeutta oikeaan tietoon myös seksuaalisuudesta.

Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus on seksuaalioikeus. Jokaisella on oikeus tietoon!

Aina valmis?

Seksuaalikasvatuksessa tarjotaan nuorille tietoa turvallisemmasta seksistä sekä raskauksien että seksitautien ehkäisyn kannalta. Asiallinen tieto näyttää tuottaneen tulosta, sillä teiniraskaudet ja raskauden keskeytykset nuorilla ovat vähentyneet.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kuitenkin kertoo, etteivät he viimeisen yhdynnän yhteydessä käyttäneet minkäänlaista ehkäisyä. Pojista noin kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kondomia viimeisessä yhdynnässä. Sen käytöstä muissa seksikontakteissa, johon liittyy seksitautien tartuntariski, ei kysellä.

Kondomeista puhuminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ehkäisyvalistus oli ennen pelottelua tai kömpelöhköä leikkiä vihannesten ja hedelmien kanssa, nykyään useat tahot tarjoavat monipuolista tietoa neuvonnan, netin, puhelinsovellusten ja eri tempausten kautta. Koulussa ja nuorten tapahtumissa kortsuja jaetaan joskus ilmaiseksi, jolloin niihin on helppo tutustua etukäteen. Epävarman hohotuksen saattelemana ne menevät hyvään tarkoitukseen, joskaan eivät aina aivan alkuperäiseen.

Silti kumi jää joskus h-hetkellä käyttämättä. Miksi?

Puhe kondomeista jää helposti hyvin tekniseksi tai hyväntahtoiseksi paasaukseksi siitä, miten kortonki kulkee aina mukana hänellä, joka on aina valmiina. Selkeät ja rohkaisevat käyttöohjeet ja helppo saatavuus ovat taatusti olleet merkityksellisiä kortsujen käyttämisen suhteen. Mutta osataanko asiasta puhua tavalla, joka tavoittaa myös heidät, jotka eivät samaistu tällaisiin partiopoikaoletuksiin? Turvallisemmassa seksissä on kysymys muustakin kuin ehkäisyvälineistä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, pystytäänkö turvallisemmasta seksistä ja kondomin käytöstä neuvottelemaan, jos ne eivät olekaan itsestäänselvyyksiä?

Kyse ei aina ole periaatteista tai kondomien saatavuudesta. Kondomin käyttöön ja puheeksi ottamiseen voi myös vaikuttaa yllättävät lerpahdukset, suorituspaineet, jännitykset ja päihteidenkäyttö; itseen tai hyvännäköiseen, maineikkaaseen kumppaniin liittyvät odotukset ja oletukset ja käsitykset siitä, millaista seksiä haluaisi tai ”pitäisi” harrastaa; luottamus kumppaniin ja siihen, että ei tule torjutuksi.

Millainen merkitys on itsetunnolla ja sillä, mitä seksillä haetaan? Seksi ei aina tapahdu luotetun ja pitkäaikaisen kumppanin kanssa. Kovasti kaivattua läheisyyttä, hetkellistä nautintoa, kokemusta ja vahvistetuksi tulemista etsitään myös satunnaiselta kumppanilta. Kykeneekö hänelle kertoa omista epävarmuuksista tai mieltymyksistä?  Joskus seksi on myös vastikkeellista, jolloin valta-asetelmat ja omista rajoista kiinni pitäminen voivat olla vieläkin monimutkaisempia. Asiaan vaikuttanee myös tiedon saatavuus siitä, miten mahdollisimman turvallisesti harrastetaan joitakin, ehkä toissijaisina tai kinkkeinä pidettyjä seksikäytäntöjä. Myös sisäistetyillä asenteilla vastuusta ja siitä, kenen hyvinvointi on tärkeä, kenen vähemmän tärkeä, voi olla vaikutusta.

Ruotsissa RFSL Ungdom on julkaissut mainion rajanvetojen puheeksi ottamisen menetelmäoppaan Gränser. Se on ensisijaisesti suunnattu sateenkaari-ihmisille, mutta herättää tärkeitä ajatuksia kenelle tahansa, vaikkapa juuri turvallisemmasta seksistä ja ehkäisystä neuvottelemiseen. Yleispäteviä ohjeita joka tilanteeseen ei löydy, mutta omien rajojen, kipukohtien ja ylpeyden aiheiden pohtiminen etukäteen – ja muistutus siitä, että näitä asioita miettii muutkin – voi auttaa huolehtimaan enemmän sekä itsestään että pitkäaikaisesta tai hetkellisestä seksikumppanista.

 

 

Viisi huonoa ja yksi hyvä tapa todeta seksitauti

 

Tarttis päästä testeihin

  1. Huono tapa: ”Kyllä sen sitten huomaa, jos oireita tulee.” Itse asiassa seksitaudit ovat keskimäärin aika vähäoireisia, jopa huomaamattomia. Tai sitten oireet voi sekoittaa johonkin muuhun, kuten stressiin, flunssaan tai pissatulehdukseen. Klamydia voi olla pitkiäkin aikoja huomaamaton, hiv jopa vuosia.
  2. Huono tapa: ”Käytettiin yhdynnässä kondomia, joten ei mitään tauteja voi olla.” Hyvä, että käytitte. Mutta muistitteko suojautua myös suu- tai anaaliseksissä, niissäkin kun taudit voivat tarttua?
  3. Huono tapa: ”Se tyyppi oli kunnollisen näköinen, juristi ja kaikkea, ei sillä mitään tauteja voi olla.” Seksitauti ei näy naamasta, eikä välttele mitään ammattikuntia. Uuden kumppanin kanssa on aina varminta suojautua kondomilla ja suuseksisuojalla.
  4. Huono tapa: ”No mitä sitten, jos tauti tulee. Nykyään ne ovat kaikki hoidettavissa. Hiv:kin paranee kantasoluilla.” Totta on, että useat seksitaudit ovat kokonaan parannettavissa ja lääketiede kehittyy kokoajan myös hiv:n hoidon suhteen. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole täysin parannettavia ja siten osasta voi jäädä loppuelämän kumppani.
  5. Huono tapa: ”Kävin luovuttamassa verta viime vuonna eikä siellä mitään seksitauteja todettu.” Verenluovuttajan verestä tutkitaan hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, ei muita seksitauteja. Saatat siis sairastaa klamydiaa tai vaikka kuppaa tietämättäsi.
  6. Hyvä tapa: ”Kävin seksitautitesteissä.” Kyllä, seksitautitestaus on ainoa tapa olla varma siitä, sairastaako seksitautia vai ei. Kerro testeihin mennessäsi, millaista seksiä olet harrastanut ja koska on ollut viimeinen suojaamaton seksikerta. Silloin testit osataan ottaa oikein. Vain otettu testi on luotettava. Vain #testaamallatiedät.

Väestöliiton Testaamalla tiedät -kampanja kannustaa seksitautitesteihin, sillä testaus on ainoa tapa varmistua siitä, sairastaako seksitautia. Kampanja-aika 2.5.-13.5.2016, www.vaestoliitto.fi/testaamallatiedat #testaamallatiedat

Seksitauti? #testaamallatiedät

klamydia_jakoa_04
Väestöliitto haluaa helpottaa nuorten seksitautitesteihin hakeutumista aloittamalla 2.5.2016 tiedotuskampanjan ”Testaamalla tiedät”.

Kampanjassa kerrotaan, miten testeihin pääsee ja mitä niissä tehdään. Kampanjasivut avautuvat maanantaina 2.5. ja kampanjaa voi seurata somessa hästägillä #testaamallatiedät.

Alla olevassa kuvassa ovat viime vuonna Suomessa todetut klamydiatapaukset. Miksi kaikkein nuorimpien ikäryhmissä, joissa tautia todetaan ylipäätään eniten, tytöt vaikuttavat sairastavan klamydian paljon useammin kuin pojat?

Esitys1

THL /Tartuntatautirekisteri

 

 

 

 

 

 

 

Teen tämän kysymyksen lähes aina luennoidessani seksitaudeista terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Usein saan oikean vastauksen, mutta tavallista on, että kokenutkin ammattilainen haksahtaa harhaan.

Kyse ei ole siitä, että tytöt harrastaisivat paljon enemmän seksiä kuin pojat tai että tytöt oirehtisivat enemmän ja siksi hakeutuisivat lääkäriin poikia herkemmin.

Kyse on harhasta: Tyttöjä testataan enemmän kuin poikia, siksi tyttöjen tautiakin todetaan enemmän.

Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on sukupuolia eriarvoisesti kohteleva alue. Nuorillla tytöillä ja naisilla on käsissään vip-kortti seksitautitestejä teettäviin palveluihin; kuukautiset ja osalla tarve hormonaaliselle ehkäisylle. Kuukautiset ja ehkäisy ovat hyväksyttävä syy päästä vastaanotolle ja saada samalla laajasti tukea seksuaaliterveyden hoitoon. Tytön pääsy seksitautitesteihin on suorempi ja helpompi kuin pojan, eikä aina tarvita edes edeltänyttä riskitilannetta.

Siksi poikien klamydiaa todetaan harvemmin. Se on epäreilua sekä pojille, joiden tauti jää toteamatta, että heille, joiden kanssa pojat harrastavat seksiä. Kun Tampereen YTHS aloitti viime syksynä klamydian kotitestauksen, löytyi nuorten miesten keskuudesta klamydiaa 70 % enemmän kuin perinteisin menetelmin. Tästä voidaan päätellä, että kun testauskynnys laskee, tehdään testejä enemmän ja silloin myös seksitauteja löytyy enemmän.

Vain testaamalla tietää, sairastaako seksitautia. Seksitauti ei aina oireile, se ei näy naamasta, sitä ei voi aina itse päätellä. Kynnys testeihin hakeutumiseen pitäisi olla mahdollisimman matala kaikenikäisille.

Vain otettuun testiin voi luottaa. Testaamalla tiedät.

Rullaa ja knullaa!

Print

Uusi kondomikampanja nauraa ennakkoluuloille ja tekee kumista luottokaman.

Kondomi, kumi, kortsu. Spärdäri, kumiukko, sukelluspuku. Ohut luonnonkumista tai muovisekoitteesta valmistettu ehkäisyväline, joka suojaa niin seksitaudeilta kuin raskaudelta.

Kondomi on pieneksi esineeksi kyvykäs herättämään ihmisissä tunteita. Sitä vihataan ja rakastetaan.  Googleta, miten kondomista keskustellaan verkossa ja pääset seuraamaan virtuaalista pingpong-peliä, jossa mielipiteet pomppivat äärestä toiseen.

Nuorista iso osa käyttää kumia siten kuin kuuluukin. Mutta eivät kaikki. Viidesosa yläkoululaisista ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Syitä jättää ehkäisy käyttämättä on paljon. Ei vain muistettu hankia tai muistettu käyttää, ei kehdattu ehdottaa toiselle tai oikeastaan osattukaan käyttää, oltiin liian humalassa, eikä itseasiassa koskaan ennenkään käytetty. Osa ei tiedä, milloin kondomia pitäisi käyttää, siis miten ja mistä seksitaudit tarttuvat.

Myös aikuismaailman negatiiviset kortsukäsitykset näyttävät valuvan ja leviävän nuorten keskuudessa.  Jo teini-ikäiset hokevat, ettei seksi kortsun kanssa tunnu miltään. Näin siis sanotaan jo ennen ensimmäistäkään omakohtaista kokemusta.

Näihin pulmatilanteisiin tarttuu Väestöliiton ja THL:n yläkouluikäisille suuntaama valistuskampanja ”Kumita. Kun on sen aika”. Kampanja tekee kondomista luottotavaran – siis arkisen itsestäänselvyyden, joka on laukussa tai taskussa aina, kuten kännykkä tai lompakko. Jos kumi on aina mukana, pienenee riski olla käyttämättä ehkäisyä.

Kampanjapeli ja –appsi haastavat pelaajan pohtimaan omaa asennetta kumia kohtaan ja oikovat virhekäsityksiä. Ja ne tekevät sen sangen hauskasti.

Yläkoululaisista vielä harva tarvitsee kondomia toisen ihmisen kanssa harrastettuun seksiin. He ovat kuitenkin iässä, jossa seksiin liitettyjä asenteita ja arvoja rakennetaan. He ovat myös iässä, jossa seksiin ja ehkäisyyn liittyviä tietoja pitää jatkuvasti päivittää.

Vaikka kondomia ei tarvitsisi tositoimissa vielä moneen vuoteen, on yläkouluikä hetki pohtia, miten ehkäisyyn suhtautuu. Kun netti tuuttaa negatiivista asennetta ja väärää tietoa, pitää tasapainon nimissä napinpainalluksen päässä olla myös positiivista kondomeihin, ehkäisyyn ja laajemmin itsestä huolenpitoon liittyvää tietoa.

Kumita-kampanja tuo tiedon sinne, missä nuoret jo ovatkin eli nettiin, someen ja appsimaailmaan.

Tutustu kampanjaan ja päivitä omat asenteesi. Ja ennen kaikkea: ”Kumita. Kun on sen aika.”

www.kumita.fi

Seuraa kampanjaa somessa:

www.facebook.com/kumita.fi

www.instagram.com/kumittaja

Rokoterähinä

”Tämä on sukupuolista syrjintää ja ikärasismia!” huutaa poika luentosalin eturivistä. Olin pitämässä luentoa helsinkiläislukion terveysteemapäivässä ja yhtenä aiheistani olivat papilloomavirusten aiheuttamat tulehdukset ja papilloomavirusrokote.

Olin juuri näyttänyt nuorille kuulijoille alla esitetyn kuvan ja kertonut, kuinka pian seksielämän aloittamisen jälkeen virustartunnan voi saada. Kuvassa esitetyn tutkimustuloksen mukaan vuoden kuluttua ensimmäisestä yhdynnästä neljänneksellä naisista oli tulehdus, kolmen vuoden kuluttua jo puolella. Vaikka kondomi suojaa muuten hyvin seksitaudeilta, ei se HPV:n kohdalla aina estä tartuntaa, sillä pöpöä voi olla myös niillä iho- ja limakalvoalueilla, joita kondomi ei suojaa.

Suuren virusperheen jäsenistä osa on varsinaisia pahiksia, joiden aiheuttamat tulehdusmuutokset saattavat kymmenien vuosien sisällä kehittyä syöväksi saakka. Useimmiten puhutaan vain kohdunkaulansyövästä, mutta yhtä lailla papilloomavirusten tiedetään aiheuttaman penis-, peräsuoli- ja nielusyöpää. Syöpä ei katso sukupuolta, sen voi saada mieskin, vaikka kohdunkaulan syöpä toki on miesten syöpiä paljon yleisempi.

Papilloomavirusrokote on tehokas keino suojautua ärhäköiltä virustulehduksilta ja sen ikäviltä seurannaisilta. Rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen seksielämän aloittamista, näin se suojaa mahdollisimman tehokkaasti heti ensimmäisistä seksikerroista alkaen.

Papilloomavirusrokote on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kansallisessa rokotusohjelmassa ja marraskuusta 2013 alkaen rokotteen saavat kouluterveydenhoitajan pistämänä kaikki 11-15-vuotiaat tytöt. Jatkossa rokotetaan vuosittain 11-12-vuotiaat tytöt.

Tämä tieto närkästytti luennoltani istuneen lukiolaispojan. ”Miksei poikia rokoteta? Miksi miehiä aina syrjitään?” Hyvä kysymys. Juuri nyt valtiolla ei ole rahaa poikien rokottamiseen. Entä ikäkysymys? Mitä jos onkin jo niin vanha, ettei kuulu rokoteohjelman piiriin? Rokotteen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä apteekista kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokotesarjan hinta itse maksettuna on yli 400 euroa.

Toivottavasti rokote otetaan riemumielin vastaan sen saavien keskuudessa. Ja tasa-arvon nimissä toivottavasti lukiolaispojan ärtymykseen voidaan pian vastata – papilloomavirukselta suojassa pysyminen on kaikkien nuorten oikeus.

hpv