Aina valmis?

Seksuaalikasvatuksessa tarjotaan nuorille tietoa turvallisemmasta seksistä sekä raskauksien että seksitautien ehkäisyn kannalta. Asiallinen tieto näyttää tuottaneen tulosta, sillä teiniraskaudet ja raskauden keskeytykset nuorilla ovat vähentyneet.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kuitenkin kertoo, etteivät he viimeisen yhdynnän yhteydessä käyttäneet minkäänlaista ehkäisyä. Pojista noin kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kondomia viimeisessä yhdynnässä. Sen käytöstä muissa seksikontakteissa, johon liittyy seksitautien tartuntariski, ei kysellä.

Kondomeista puhuminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ehkäisyvalistus oli ennen pelottelua tai kömpelöhköä leikkiä vihannesten ja hedelmien kanssa, nykyään useat tahot tarjoavat monipuolista tietoa neuvonnan, netin, puhelinsovellusten ja eri tempausten kautta. Koulussa ja nuorten tapahtumissa kortsuja jaetaan joskus ilmaiseksi, jolloin niihin on helppo tutustua etukäteen. Epävarman hohotuksen saattelemana ne menevät hyvään tarkoitukseen, joskaan eivät aina aivan alkuperäiseen.

Silti kumi jää joskus h-hetkellä käyttämättä. Miksi?

Puhe kondomeista jää helposti hyvin tekniseksi tai hyväntahtoiseksi paasaukseksi siitä, miten kortonki kulkee aina mukana hänellä, joka on aina valmiina. Selkeät ja rohkaisevat käyttöohjeet ja helppo saatavuus ovat taatusti olleet merkityksellisiä kortsujen käyttämisen suhteen. Mutta osataanko asiasta puhua tavalla, joka tavoittaa myös heidät, jotka eivät samaistu tällaisiin partiopoikaoletuksiin? Turvallisemmassa seksissä on kysymys muustakin kuin ehkäisyvälineistä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, pystytäänkö turvallisemmasta seksistä ja kondomin käytöstä neuvottelemaan, jos ne eivät olekaan itsestäänselvyyksiä?

Kyse ei aina ole periaatteista tai kondomien saatavuudesta. Kondomin käyttöön ja puheeksi ottamiseen voi myös vaikuttaa yllättävät lerpahdukset, suorituspaineet, jännitykset ja päihteidenkäyttö; itseen tai hyvännäköiseen, maineikkaaseen kumppaniin liittyvät odotukset ja oletukset ja käsitykset siitä, millaista seksiä haluaisi tai ”pitäisi” harrastaa; luottamus kumppaniin ja siihen, että ei tule torjutuksi.

Millainen merkitys on itsetunnolla ja sillä, mitä seksillä haetaan? Seksi ei aina tapahdu luotetun ja pitkäaikaisen kumppanin kanssa. Kovasti kaivattua läheisyyttä, hetkellistä nautintoa, kokemusta ja vahvistetuksi tulemista etsitään myös satunnaiselta kumppanilta. Kykeneekö hänelle kertoa omista epävarmuuksista tai mieltymyksistä?  Joskus seksi on myös vastikkeellista, jolloin valta-asetelmat ja omista rajoista kiinni pitäminen voivat olla vieläkin monimutkaisempia. Asiaan vaikuttanee myös tiedon saatavuus siitä, miten mahdollisimman turvallisesti harrastetaan joitakin, ehkä toissijaisina tai kinkkeinä pidettyjä seksikäytäntöjä. Myös sisäistetyillä asenteilla vastuusta ja siitä, kenen hyvinvointi on tärkeä, kenen vähemmän tärkeä, voi olla vaikutusta.

Ruotsissa RFSL Ungdom on julkaissut mainion rajanvetojen puheeksi ottamisen menetelmäoppaan Gränser. Se on ensisijaisesti suunnattu sateenkaari-ihmisille, mutta herättää tärkeitä ajatuksia kenelle tahansa, vaikkapa juuri turvallisemmasta seksistä ja ehkäisystä neuvottelemiseen. Yleispäteviä ohjeita joka tilanteeseen ei löydy, mutta omien rajojen, kipukohtien ja ylpeyden aiheiden pohtiminen etukäteen – ja muistutus siitä, että näitä asioita miettii muutkin – voi auttaa huolehtimaan enemmän sekä itsestään että pitkäaikaisesta tai hetkellisestä seksikumppanista.

 

 

Viisi huonoa ja yksi hyvä tapa todeta seksitauti

 

Tarttis päästä testeihin

  1. Huono tapa: ”Kyllä sen sitten huomaa, jos oireita tulee.” Itse asiassa seksitaudit ovat keskimäärin aika vähäoireisia, jopa huomaamattomia. Tai sitten oireet voi sekoittaa johonkin muuhun, kuten stressiin, flunssaan tai pissatulehdukseen. Klamydia voi olla pitkiäkin aikoja huomaamaton, hiv jopa vuosia.
  2. Huono tapa: ”Käytettiin yhdynnässä kondomia, joten ei mitään tauteja voi olla.” Hyvä, että käytitte. Mutta muistitteko suojautua myös suu- tai anaaliseksissä, niissäkin kun taudit voivat tarttua?
  3. Huono tapa: ”Se tyyppi oli kunnollisen näköinen, juristi ja kaikkea, ei sillä mitään tauteja voi olla.” Seksitauti ei näy naamasta, eikä välttele mitään ammattikuntia. Uuden kumppanin kanssa on aina varminta suojautua kondomilla ja suuseksisuojalla.
  4. Huono tapa: ”No mitä sitten, jos tauti tulee. Nykyään ne ovat kaikki hoidettavissa. Hiv:kin paranee kantasoluilla.” Totta on, että useat seksitaudit ovat kokonaan parannettavissa ja lääketiede kehittyy kokoajan myös hiv:n hoidon suhteen. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole täysin parannettavia ja siten osasta voi jäädä loppuelämän kumppani.
  5. Huono tapa: ”Kävin luovuttamassa verta viime vuonna eikä siellä mitään seksitauteja todettu.” Verenluovuttajan verestä tutkitaan hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, ei muita seksitauteja. Saatat siis sairastaa klamydiaa tai vaikka kuppaa tietämättäsi.
  6. Hyvä tapa: ”Kävin seksitautitesteissä.” Kyllä, seksitautitestaus on ainoa tapa olla varma siitä, sairastaako seksitautia vai ei. Kerro testeihin mennessäsi, millaista seksiä olet harrastanut ja koska on ollut viimeinen suojaamaton seksikerta. Silloin testit osataan ottaa oikein. Vain otettu testi on luotettava. Vain #testaamallatiedät.

Väestöliiton Testaamalla tiedät -kampanja kannustaa seksitautitesteihin, sillä testaus on ainoa tapa varmistua siitä, sairastaako seksitautia. Kampanja-aika 2.5.-13.5.2016, www.vaestoliitto.fi/testaamallatiedat #testaamallatiedat

Seksitauti? #testaamallatiedät

klamydia_jakoa_04
Väestöliitto haluaa helpottaa nuorten seksitautitesteihin hakeutumista aloittamalla 2.5.2016 tiedotuskampanjan ”Testaamalla tiedät”.

Kampanjassa kerrotaan, miten testeihin pääsee ja mitä niissä tehdään. Kampanjasivut avautuvat maanantaina 2.5. ja kampanjaa voi seurata somessa hästägillä #testaamallatiedät.

Alla olevassa kuvassa ovat viime vuonna Suomessa todetut klamydiatapaukset. Miksi kaikkein nuorimpien ikäryhmissä, joissa tautia todetaan ylipäätään eniten, tytöt vaikuttavat sairastavan klamydian paljon useammin kuin pojat?

Esitys1

THL /Tartuntatautirekisteri

 

 

 

 

 

 

 

Teen tämän kysymyksen lähes aina luennoidessani seksitaudeista terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Usein saan oikean vastauksen, mutta tavallista on, että kokenutkin ammattilainen haksahtaa harhaan.

Kyse ei ole siitä, että tytöt harrastaisivat paljon enemmän seksiä kuin pojat tai että tytöt oirehtisivat enemmän ja siksi hakeutuisivat lääkäriin poikia herkemmin.

Kyse on harhasta: Tyttöjä testataan enemmän kuin poikia, siksi tyttöjen tautiakin todetaan enemmän.

Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on sukupuolia eriarvoisesti kohteleva alue. Nuorillla tytöillä ja naisilla on käsissään vip-kortti seksitautitestejä teettäviin palveluihin; kuukautiset ja osalla tarve hormonaaliselle ehkäisylle. Kuukautiset ja ehkäisy ovat hyväksyttävä syy päästä vastaanotolle ja saada samalla laajasti tukea seksuaaliterveyden hoitoon. Tytön pääsy seksitautitesteihin on suorempi ja helpompi kuin pojan, eikä aina tarvita edes edeltänyttä riskitilannetta.

Siksi poikien klamydiaa todetaan harvemmin. Se on epäreilua sekä pojille, joiden tauti jää toteamatta, että heille, joiden kanssa pojat harrastavat seksiä. Kun Tampereen YTHS aloitti viime syksynä klamydian kotitestauksen, löytyi nuorten miesten keskuudesta klamydiaa 70 % enemmän kuin perinteisin menetelmin. Tästä voidaan päätellä, että kun testauskynnys laskee, tehdään testejä enemmän ja silloin myös seksitauteja löytyy enemmän.

Vain testaamalla tietää, sairastaako seksitautia. Seksitauti ei aina oireile, se ei näy naamasta, sitä ei voi aina itse päätellä. Kynnys testeihin hakeutumiseen pitäisi olla mahdollisimman matala kaikenikäisille.

Vain otettuun testiin voi luottaa. Testaamalla tiedät.

Rullaa ja knullaa!

Print

Uusi kondomikampanja nauraa ennakkoluuloille ja tekee kumista luottokaman.

Kondomi, kumi, kortsu. Spärdäri, kumiukko, sukelluspuku. Ohut luonnonkumista tai muovisekoitteesta valmistettu ehkäisyväline, joka suojaa niin seksitaudeilta kuin raskaudelta.

Kondomi on pieneksi esineeksi kyvykäs herättämään ihmisissä tunteita. Sitä vihataan ja rakastetaan.  Googleta, miten kondomista keskustellaan verkossa ja pääset seuraamaan virtuaalista pingpong-peliä, jossa mielipiteet pomppivat äärestä toiseen.

Nuorista iso osa käyttää kumia siten kuin kuuluukin. Mutta eivät kaikki. Viidesosa yläkoululaisista ei käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Syitä jättää ehkäisy käyttämättä on paljon. Ei vain muistettu hankia tai muistettu käyttää, ei kehdattu ehdottaa toiselle tai oikeastaan osattukaan käyttää, oltiin liian humalassa, eikä itseasiassa koskaan ennenkään käytetty. Osa ei tiedä, milloin kondomia pitäisi käyttää, siis miten ja mistä seksitaudit tarttuvat.

Myös aikuismaailman negatiiviset kortsukäsitykset näyttävät valuvan ja leviävän nuorten keskuudessa.  Jo teini-ikäiset hokevat, ettei seksi kortsun kanssa tunnu miltään. Näin siis sanotaan jo ennen ensimmäistäkään omakohtaista kokemusta.

Näihin pulmatilanteisiin tarttuu Väestöliiton ja THL:n yläkouluikäisille suuntaama valistuskampanja ”Kumita. Kun on sen aika”. Kampanja tekee kondomista luottotavaran – siis arkisen itsestäänselvyyden, joka on laukussa tai taskussa aina, kuten kännykkä tai lompakko. Jos kumi on aina mukana, pienenee riski olla käyttämättä ehkäisyä.

Kampanjapeli ja –appsi haastavat pelaajan pohtimaan omaa asennetta kumia kohtaan ja oikovat virhekäsityksiä. Ja ne tekevät sen sangen hauskasti.

Yläkoululaisista vielä harva tarvitsee kondomia toisen ihmisen kanssa harrastettuun seksiin. He ovat kuitenkin iässä, jossa seksiin liitettyjä asenteita ja arvoja rakennetaan. He ovat myös iässä, jossa seksiin ja ehkäisyyn liittyviä tietoja pitää jatkuvasti päivittää.

Vaikka kondomia ei tarvitsisi tositoimissa vielä moneen vuoteen, on yläkouluikä hetki pohtia, miten ehkäisyyn suhtautuu. Kun netti tuuttaa negatiivista asennetta ja väärää tietoa, pitää tasapainon nimissä napinpainalluksen päässä olla myös positiivista kondomeihin, ehkäisyyn ja laajemmin itsestä huolenpitoon liittyvää tietoa.

Kumita-kampanja tuo tiedon sinne, missä nuoret jo ovatkin eli nettiin, someen ja appsimaailmaan.

Tutustu kampanjaan ja päivitä omat asenteesi. Ja ennen kaikkea: ”Kumita. Kun on sen aika.”

www.kumita.fi

Seuraa kampanjaa somessa:

www.facebook.com/kumita.fi

www.instagram.com/kumittaja

Rokoterähinä

”Tämä on sukupuolista syrjintää ja ikärasismia!” huutaa poika luentosalin eturivistä. Olin pitämässä luentoa helsinkiläislukion terveysteemapäivässä ja yhtenä aiheistani olivat papilloomavirusten aiheuttamat tulehdukset ja papilloomavirusrokote.

Olin juuri näyttänyt nuorille kuulijoille alla esitetyn kuvan ja kertonut, kuinka pian seksielämän aloittamisen jälkeen virustartunnan voi saada. Kuvassa esitetyn tutkimustuloksen mukaan vuoden kuluttua ensimmäisestä yhdynnästä neljänneksellä naisista oli tulehdus, kolmen vuoden kuluttua jo puolella. Vaikka kondomi suojaa muuten hyvin seksitaudeilta, ei se HPV:n kohdalla aina estä tartuntaa, sillä pöpöä voi olla myös niillä iho- ja limakalvoalueilla, joita kondomi ei suojaa.

Suuren virusperheen jäsenistä osa on varsinaisia pahiksia, joiden aiheuttamat tulehdusmuutokset saattavat kymmenien vuosien sisällä kehittyä syöväksi saakka. Useimmiten puhutaan vain kohdunkaulansyövästä, mutta yhtä lailla papilloomavirusten tiedetään aiheuttaman penis-, peräsuoli- ja nielusyöpää. Syöpä ei katso sukupuolta, sen voi saada mieskin, vaikka kohdunkaulan syöpä toki on miesten syöpiä paljon yleisempi.

Papilloomavirusrokote on tehokas keino suojautua ärhäköiltä virustulehduksilta ja sen ikäviltä seurannaisilta. Rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen seksielämän aloittamista, näin se suojaa mahdollisimman tehokkaasti heti ensimmäisistä seksikerroista alkaen.

Papilloomavirusrokote on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kansallisessa rokotusohjelmassa ja marraskuusta 2013 alkaen rokotteen saavat kouluterveydenhoitajan pistämänä kaikki 11-15-vuotiaat tytöt. Jatkossa rokotetaan vuosittain 11-12-vuotiaat tytöt.

Tämä tieto närkästytti luennoltani istuneen lukiolaispojan. ”Miksei poikia rokoteta? Miksi miehiä aina syrjitään?” Hyvä kysymys. Juuri nyt valtiolla ei ole rahaa poikien rokottamiseen. Entä ikäkysymys? Mitä jos onkin jo niin vanha, ettei kuulu rokoteohjelman piiriin? Rokotteen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä apteekista kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokotesarjan hinta itse maksettuna on yli 400 euroa.

Toivottavasti rokote otetaan riemumielin vastaan sen saavien keskuudessa. Ja tasa-arvon nimissä toivottavasti lukiolaispojan ärtymykseen voidaan pian vastata – papilloomavirukselta suojassa pysyminen on kaikkien nuorten oikeus.

hpv