Kaikki puhuvat nyt maksuttomasta ehkäisystä. Miten tähän on tultu?

Viime päivinä maksuton ehkäisy on ollut yksi näkyvimmistä aiheista mediassa.  Yle uutisoi maksuttoman ehkäisyn vaikutuksista Vantaalla ja vielä samalla viikolla Ylen Aamu-tv:ssä peruspalvelunimisteri Saarikko esitti toiveen, että ehkäisyn maksuttomuudesta nuorille tulisi maan tapa. Myös Helsingin sanomat otti pääkirjoituksessaan kantaa maksuttoman ehkäisyn laajentamisen puolesta. Väestöliitto näkee maksuttoman ehkäisyn mahdollisuutena tasoittaa nuorten hyvinvointieroja ja saada mahdollisimman moni nuori luotettavan ehkäisyn käyttäjäksi. Asiat etenevät nyt vauhdilla toivottuun suuntaan, joten pysähdytään hetkeksi ja kerrataan, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Ensimmäinen kirjaus maksuttomasta ehkäisystä lienee Väestöliiton Seksuaalipoliittisessa ohjelmassa (2006). Paikoin edelleen yllättävän ajankohtaisessa ohjelmassa esitettiin, että kunnat tarjoaisivat alle 20-vuotiaille ehkäisyvälineet maksutta. Ohjelmaa oli työstetty aikana, jolloin teini-ikäisten aborttien määrä oli nykyhetkeä tuntuvasti suurempi ja toimenpidesuositus oli yritys vaikuttaa huolta herättävään tilanteeseen.

Vuotta myöhemmin ilmestyi STM:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2007-2014. Toimintaohjelma oli rakenteeltaan ja sisällöltään pitkälti Väestöliiton ohjelman kaltainen ja myös se sisälsi vastaavan suosituksen; alle 20-vuotiaille ehkäisy maksutta.

Väestöliitto otti maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille eduskuntavaaliteemakseen vuonna 2007, kuntavaaliteemakseen 2008 ja taas eduskuntavaaliteemakseen 2011.

Toimenpidesuositus toistui THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa vuosille 2014-2020.

Väestöliitossa alettiin pohtia suosituksen ikärajan nostoa 25 vuoteen, sillä raskaudenkeskeytystilastoissa 20-24-vuotiaat eivät näyttäneet pääsevän mukaan samaan laskevaan aborttitrendiin kuin heitä nuoremmat.

Mitä sitten tapahtui?

Toimintaohjelmien julkaisun jälkeen jäimme odottamaan, alkaako kunnissa tapahtua. Kyllä alkoi. Siellä täällä yksittäiset kunnat alkoivat toteuttaa jonkinlaista maksuttoman ehkäisyn tarjonnan mallia. Kuitenkin vasta kun Rauman kaupunki toi alkuvuonna 2015 julki maksuttoman ehkäisyn tuottamat säästöt, alkoi laajempi kuhina.

Yhtäkkiä ympäri Suomen niin tavalliset kuntalaiset, kuin luottamushenkilöt alkoivat vaatia ehkäisyn maksutonta tarjontaa.

Väestöliitto otti teemaan eduskuntavaaliteemakseen 2015. Samana vuonna syntyi Maksuton ehkäisy helsinkiläisnuorille -liike, joka alkoi kerätä kuntalaisaloitteeseen nimiä syksyllä 2015. Vihreät nuoret rummuttivat aloitetta Helsingissä alkuvuonna 2016.

Syksyllä 2016 kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti lakialoitteen laiksi terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamisesta. Asian käsittely seisoo yhä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Loppuvuodesta 2016 Väestöliitto kutsui kokoon poliittisia ja ei-poliittisia järjestötoimijoita ja aloimme miettiä yhdessä, miten saada maksuton ehkäisy laajenemaan kansalliseksi toimintakäytännöksi. Syntyi Maksuton ehkäisy -verkosto. Laadimme yhteisen kuntavaaliohjelman, sekä valtuutetuille ja kuntalaisille seikkaperäiset ohjeet asian edistämiseksi omassa kunnassa.

Maksuton ehkäisy -verkosto järjesti helmikuussa 2017 Helsingin yliopistolla kuntavaaliseminaarin, jossa puhuttiin nuorten seksuaaliterveyden edistämisestä seksuaalikasvatuksen, palveluiden ja ehkäisyn saatavuuden näkökulmista. Puheenvuoron piti myös kansanedustaja Annika Saarikko, jonka ministerikausi oli vielä edessäpäin. Paikalla olleille noin sadalle kuulijalle Saarikon puheenvuoro jäi varmasti mieleen, eikä Saarikon viime viikon kannanotto tullut meistä kenellekään yllätyksenä.

Tammikuussa 2018 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti maksuttoman ehkäisyn laajentamisesta kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhasen aloitteen mukaisesti. Kaupungin nuorille suunnattu iso tiedotuskampanja käynnistyi kesäkuun alussa.

Maaliskuussa 2018 julkaistiin väitöskirjatutkija Frida Gyllenbergin artikkeli maksuttoman ehkäisyn vaikutuksista aborttien määrään Vantaalla. Vuonna 2013 aloitettu ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisyvälineen (kierukka tai kapseli) tarjoaminen maksutta oli johtanut ehkäisyn käytön parantumiseen ja sitä myöten aborttien määrän nopeaan laskuun. Tulokset olivat liki sensaatiomaiset, sillä Vantaa oli saanut vähennettyä kaikkein nuorimpien naisten ryhmässä abortteja jopa 36 %. Tulokset herättivät laajan mediahuomion.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Tällä hetkellä ehkäisyä maksutta nuorille tarjoaa arviolta 35-45 kuntaa. Päätöksenteon prosessi on käynnissä muutamissa kunnissa.

On selvää, että nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintamalli on laajennettava koko maan kattavaksi. Vain siten voimme tarjota nuorille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ehkäisyyn asuinpaikkakunnasta ja toimeentulosta riippumatta. Kunta- tai maakuntarajat eivät saa määritellä sitä, mitkä ovat nuoren edellytykset ja keinot suojata itseään ei-suunnitellulta raskaudelta ja seksitaudeilta.

Maksuton ehkäisy -verkostoon kuuluu tänä päivänä poliittisia nuorisojärjestöjä poliittisen kentän joka laidalta, sekä joukko kansalaisjärjestöjä. Verkosto on jo aloittanut valmistautumisen ensi kevään vaaleihin. Maksuton ehkäisy tulee olemaan monien ehdokkaiden ja toivottavasti myös monien puolueiden eduskunta- ja maakuntavaaliteemoja.

Myös Väestöliitto tulee jälleen ottaamaan maksuttoman ehkäisyn eduskunta- ja maakuntavaaliteemakseen. Totta kai.

Kuva: Natalia Pankova /Freeimages.com

Oikeus turvalliseen aborttiin, oikeus elää

Irlanti äänesti 25.5. humaanimman aborttilainsäädännön puolesta. Ympäri Eurooppaa ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolustajat hurrasivat kehityksen puolesta. Toisenlaistakin ääntä kuultiin. Muun muassa Suomen ulkoministeri Timo Soini esitteli blogissaan henkilökohtaisia mielipiteitään Irlannin äänestystuloksesta. Myöhemmin sekä nykyinen että edeltävä ulkomaankauppaministeri kiirehtivät huomauttamaan, että kyseessä ei ole Suomen virallinen linja. Päinvastoin. Suomi on viime aikoina nimenomaan aktiivisesti edistänyt seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Ja hyvä niin. Se on päätös, joka pelastaa ihmishenkiä.

Seksuaalioikeuksista yksi fataalein on juurikin oikeus päättää lapsiluvustaan. Joka vuosi 56 miljoonaa kertaa joku nainen jossain päätyy epätoivoiseen tilanteeseen. Hän on tullut tahtomattaan raskaaksi eikä näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin päättää raskaus. Suurin osa näistä naisista asuu kehitysmaissa ja maissa, joissa turvallisesti suoritettua aborttia ei ole saatavilla. Mutta hengenvaarallisia keinoja löytyy aina. Joka vuosi 25 miljoonaa kertaa abortti tehdään vaarallisissa olosuhteissa. Kymmeniä tuhansia yrittäneistä kuolee. Nämä kuolemat ovat täydellisen turhia ja järkyttäviä. Ja ne olisivat täydellisen estettävissä. Tutkimukset eivät tue väitettä, että aborttien kieltäminen vähentäisi tehtyjen aborttien määrä. Mutta kuoleman määrää se kyllä lisää.

Keinoja raskaudenkeskeytysten vähentämiseen kyllä löytyy. Paras tapa vähentää abortteja ovat seksuaalikasvatus ja ehkäisyvälineet. Suomi on tästä malliesimerkki. Kun seksuaalikasvatusta alettiin taas 90-luvun laman jälkeen lisätä, aborttiluvut kääntyivät laskuun ja ovat nyt maailman alhaisimpia.

Väestöliiton kehityspoliittisen ohjelman yksi neljästä painopisteestä on oikeus turvalliseen aborttiin. Se on painopiste, koska olemme elämän puolella.

Otetaan konservatiiviset liikkeet tosissaan

Suomessa voin naisena elää suhteellisen huolettomasti. Jos tulen vahingossa raskaaksi, voin tehdä raskaudenkeskeytyksen. Jos aviopuolisoni lyö, voin erota. Voin myös kulkea kadulla käsi kädessä rakkaani kanssa –riippumatta hänen sukupuolestaan.

Minun on ollut helppo tuudittautua ajatukseen, että minun Suomeni ja Eurooppani on avoin ja edistyksellinen maailmankolkka, joka pitää kiinni jakamattomasta ihmisarvosta sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksista.

Ehkäpä tämän takia suhtauduin naureskellen aito avioliitto –kampanjoinnille kun tasa-arvoisesta avioliittolaista päätettiin. Ajattelin, että kampanjan ajatusmaailma on vain harmiton jäänne menneisyydestä, jota ei tarvitse ottaa tosissaan.

Olin väärässä.

En vielä silloin tiennyt, että maailmalla ja myös Euroopan sisällä naisten oikeudet ovat ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena. Ja että niitä vastaan taistelee verkosto, joka on hyvin järjestäytynyt ja rahoitettu.

Uusi Agenda Euroopalle

Tammikuussa vuonna 2013 kaksikymmentä yhdysvaltalaista ja eurooppalaista abortinvastaisen liikkeen edustajaa ja samat arvot jakavaa konsulttia tapasivat salaisessa kokouksessa Lontoossa. Suunnitteilla oli kristillisiä arvoja mukailevan verkoston perustaminen, joka pyrkii naisten ja vähemmistöjen oikeuksien rajoittamiseen Euroopassa. Tähtäimessä oli olemassa olevan lainsäädännön muuttaminen, kuten avioero-oikeuden, ehkäisyn saatavuuden, aborttioikeuden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien polkeminen.

Viiden vuoden aikana alkuperäinen ryhmä on kasvanut jo yli 100 järjestön verkostoksi, joka toimii yli 30 Euroopan maassa ja käyttää nimeä ”Agenda Europe”. Verkoston johtoajatuksena on ”luonnollisen järjestyksen” palauttaminen Eurooppaan. Luonnollinen järjestys tarkoittaa tälle ryhmälle naisen ja miehen muodostamaa ydinperhettä, jossa moderni ehkäisy ja abortti ovat kiellettyjä.

Verkoston toiminta on voimistunut ja laajentunut vuosi vuodelta ja se on jo saavuttanut konkreettisia muutoksia: esimerkkeinä Puolan kiristyvä aborttilainsäädäntö ja Keski-Euroopan tasa-arvoista avioliittoa vastustavat lakialoitteet.

Parempi agenda Euroopalle

Konservatiiviset liikkeet ovat myös meille suomalaisille todellinen uhka. Esimerkiksi abortin saatavuutta rajoittava laki omantunnonvapaudesta on Suomessakin noussut eduskunnan käsittelyyn asti.

Niinkin harmittoman tuntuiset liikkeet kuin Aito avioliitto –kampanja jakavat Agenda Europen kanssa saman konservatiivisen arvopohjan ja ovat osa maailmanlaajuista poliittista liikettä ja ideologiaa.

Minulla on itselleni ja teille lukijoille pyyntö: otetaan konservatiiviset liikkeet tosissamme. Vähättelemällä heidän toimiaan ja vaikutusvaltaansa vaarannamme nykyisen avoimen, inklusiivisen ja monimuotoisen Eurooppamme.

Puhutaan rohkeasti ja kuuluvasti seksuaalioikeuksien ja monimuotoisuuden puolesta –koska vain näin voimme olla kovaäänisempiä kuin Agenda Europe ja muut oikeuksiamme vastaan hyökkäävät.

Haluan, että tulevaisuuden Eurooppa on avoin, edistyksellinen ja se pitää kiinni jakamattomasta ihmisarvosta. Haluan, että tulevaisuuden naiset ja tytöt voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, elää huolettomasti oman näköistä elämää ja että heidän seksuaalioikeutensa toteutuvat. Siinä on uusi, parempi agenda Euroopalle.

P.S. Tervetuloa katsomaan kanssamme aihetta koskeva dokumentti Abortion: Backlash in Europe ja keskustelemaan aiheesta 31.5. klo 17:15 alkaen Kulttuuritehdas Korjaamolle. Tilaisuus on maksuton.

Tutustu myös kirjoituksen lähdejulkaisuun European Parliamentary Forum on population & Developmentin Restoring the Natural Order.

Turvallinen abortti on seksuaalioikeus

Kansainvälistä turvallisen abortin päivää vietetään tänään, syyskuun 28. päivä. Päivän tarkoituksena on edistää turvallista ja laillista aborttia. Jokaisella naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ilman painostusta. Jokaisella naisella on oikeus turvalliseen aborttiin. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu kaikkialla, sillä eri maissa on erilaisia käytäntöjä ja lakeja aborttiin liittyen. Sen vuoksi tarvitaan kansainvälistä huomiota naisten seksuaalioikeuksiin ja aborttioikeuteen. Oikeus turvalliseen aborttiin on seksuaalioikeus.

Vaarallinen abortti on raskauden keinotekoinen ja ennenaikainen keskeytys, joka suoritetaan turvattomissa olosuhteissa joko epäpätevästä henkilökunnasta tai tarvittavien välineiden ja hygienian puutteesta johtuen. Erilaiset esteet johtavat siihen, että naiset joutuvat turvautumaan vaaralliseen aborttiin. Näitä esteitä ovat esimerkiksi rajoittavat lait, palveluiden huono saatavuus, korkea hinta, stigma, terveydenhuollon ammattilaisten kieltäytyminen tai tarpeettomat vaatimukset, kuten pakolliset odotusajat tai kolmannen osapuolen suostumus.

Nyt vuosittain tehdään noin 21,6 miljoonaa vaarallista aborttia. Näistä 18,5 miljoonaa aborttia tapahtuu kehitysmaissa. Vuosittain 47 000 naista kuolee vaarallisen abortin seurauksena. Vaarallinen abortti on pääsyynä 13 prosenttiin äitiyskuolemista. Näihin lukuihin voidaan vaikuttaa mahdollistamalla laillinen ja turvallinen abortti.

Asenteet seksuaalioikeuksia kohtaan ovat muuttuneet entistä tiukemmiksi ja opposition määrä on kasvanut. Erityisesti presidentti Trumpin asettama Global Gag Rule vaikuttaa suoraan naisten aborttioikeuteen. Rahoituksen kieltäminen aborttia tukevilta järjestöiltä vähättelee yleisesti naisten seksuaalioikeuksia, mutta samalla ottaa vahvan kannan naisten oikeudesta aborttiin. Näillä toimilla ei vaikuteta siihen, että aborttien määrä laskisi vaan päinvastoin.

Suunnittelemattomia raskauksia ei vähennetä kieltämällä aborttipalvelut vaan tarjoamalla mahdollisuus perhesuunnitteluun ja ehkäisyyn. Guttmacher Instituutin mukaan mahdollistamalla kehittyvillä alueilla naisten pääsy ehkäisypalveluihin voidaan vähentää suunnittelemattomia raskauksia 75 prosentilla, joka tarkoittaisi 67 miljoonaa suunnittelematonta raskautta vähemmän.

Naisten seksuaalioikeudet eivät täyty mikäli naisten oikeus turvalliseen aborttiin ei toteudu. Jotta vaarallisilta aborteilta vältyttäisiin, tulisi tiedon ja ehkäisyvälineiden saatavuutta parantaa. Erityisen tärkeää olisi lisätä naisten tietämystä omista oikeuksistaan, jolloin he osaisivat vaatia asianmukaista hoitoa eivätkä joutuisi valitsemaan vaarallista aborttia.

Sinun tukeasi tarvitaan. Allekirjoita vetoomus siitä, että kaikilla naisilla Euroopassa tulee olla oikeus aborttiin. Vetoomus esitetään Euroopan parlamentissa Brysselissä 28. syyskuuta 2017.

 

Maksuton ehkäisy avartaa maailmaa

shutterstock_390676132Tiesitkös, että nuorille aikuisille, eli 20-24-vuotiaille, tehdään lukumääräisesti eniten abortteja, vaikka raskaudenkeskeytysluvut ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan Suomessa? Nuoret aikuiset saavat myös kiusallisen kärkipaikan klamydiatartuntojen toteamismäärissä. Hoitamaton klamydia voi aiheuttaa muun muassa hedelmällisyyden alenemista, ja suurin harmi klamydiassa on sen yleinen oireettomuus. Ilman asianmukaista ehkäisyä klamydiaa voi tartuttaa muihin täysin tietämättään. Aika tautista hommaa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma vuosille 2014–2020 suosittaa ehkäisyn maksuttomuutta nuorille, eli alle 25-vuotiaiden tulee saada raskaudenehkäisy, niin kondomit kuin hormonaalinen ehkäisy, maksutta. Suomessa jo muutama kunta tarjoaa ilmaisen ehkäisyn nuorille. Way to go, ottakaas loputkin mallia!

Maksuton ehkäisy koskettaisi jokaista alle 25-vuotiasta nuorta, olisi heillä itselleen varaa hankkia sitä tai ei. Itselleen sopivan hormonaalisen ehkäisyn löytämiseen voi mennä hetki, ja joskus sopivin on myös kallein. Nykymaailmassa varallisuus ei saa olla este sopivalle ehkäisymuodolle,vaan on tärkeää, että nuoret löytävät itselleen sopivimman ehkäisymuodon melkein hinnalla millä hyvänsä.

Jos alle 25-vuotiaat saisivat ehkäisyvälineet maksutta, edistäisi se niin valtakunnallista seksuaaliterveyttä kuin myös yksilön omaa terveyttä ja elämänsuunnittelua. Huonoon elämäänvaiheeseen saatu lapsi voi joissain tapauksissa pysäyttää vanhempien opiskelun, ajaa heidät matalapalkkaisiin töihin tai jopa kouluttautumattomina työttömiksi. Elämä on kuitenkin täynnä valintoja, ja jokainen tekee itselleen sopivaksi kokemat päätöksensä, ja se on ihan okei. Vahinkojen syynä ja parhaan valinnan esteenä ei kuitenkaan saisi olla raha.

Maksuttomuus on myös harppaus kohti terveempää seksuaalikasvatusta. Ehkäisystä tulee puhua enemmän, siitä tulee tehdä arkisempaa ja hyväksyttävämpää. Maksuttomuus lieventää tabun ja hyssyttelyn leimaa, ja ehkäisystä tulee jokaista koskettavaa. Jokaisen tulisi tietää mitä ehkäisyvälinettä käyttää ja kenen kanssa, omasta ja kumppanin sukupuolesta riippumatta. Tieto on voimaa ja valtaa, myös ehkäisyasioissa.

Renja Tolvanen, 24, Väestöliiton Nuorisotyöryhmän jäsen
Nuorisotyöryhmä aloitti työskentelynsä helmikuun alkupuolella. Tämä 19-25-vuotiasta koostuva vaikuttajaryhmä on Väestöliiton nuorten ääni ja tiukka kansalaisvaikuttajaelin.

 

Zikamainen juttu

mosquito-on-my-hand

Kuva: Sergio Sanchez /freeimages.com

Hyttysen pistosta tarttuva Zika-virus leviää Latinalaisessa Amerikassa. Tulehduksen epäillään aiheuttavan raskaudenaikaisia sikiöepämuodostumia, kuten pienipäisyyttä, mikrokefaliaa. Pelkästään Kolumbiassa arvioidaan olevan yli 20.000 tartunnan saanutta, joista parituhatta olisi raskaana olevia naisia.

Monessa Etelä-Amerikan maassa on painettu paniikkinappulaa. Tartuntoja olisi mahdollista ehkäistä hyttysten lisääntymispaikkoja, eli seisovia vesilätäköitä hävittämällä, sekä pitkälahkeisilla vaatteilla ja hyttyskarkotteella. Tästä huolimatta osassa maita on annettu myös suositus välttää raskaaksi tulemista. Näin myös Kolumbiassa.

Kävin Kolumbiassa pari kuukautta sitten. Vierailin muun muassa Väestöliiton sisarjärjestössä Profamiliassa. Tapasin myös paikallisen lastensuojelujärjestön edustajia. Näiden tapaamisten perusteella ohje välttää raskautta on mielestäni vastuuton.

Kolumbian seksuaalikasvatuksen tila on surkea. Profamilia järjestää osassa kouluja seksuaaliopetustuokiota, mutta ne eivät tavoita järjestelmällisesti kaikkia nuoria. Terveydenhuoltojärjestelmä on rikki ja palvelut hajallaan, mikä vaikeuttaa myös ehkäisyneuvonnan saatavuutta. Profamilian klinikkaverkosto paikkaa kuntapalveluiden puutteellisuutta, mutta ei yllä maan joka kolkkaan. Abortti on laillinen, mutta vain äärimmäisen rajatuin perusteluin.

Teiniraskaudet ovat tavattoman yleisiä Kolumbiassa. Ilmiön takana ovat ainakin seksuaalinen väkivalta, lapsiprostituutio ja yleisesti tiedon ja palveluiden puute.

Jotta ei-toivotulta raskaudelta voi suojautua, täytyy monen asian olla yksilön ja yhteiskunnan tasolla kunnossa. Yksilö tarvitsee oikeaa tietoa raskaaksi tulemisesta ja ehkäisystä. Pariskunnalla tulee olla yhteinen motivaatio ja halu käyttää ehkäisyä. Ehkäisymenetelmiä täytyy olla helposti saatavilla, niiden tulee olla turvallisia, luotettavia ja juuri kyseiselle henkilölle sopivia, myös taloudellisesti. Tämä edellyttää toimivia palveluita. Näidenkin yläpuolella ovat yhteiskunnan arvot ja asenteet, se miten tärkeinä seksuaalioikeudet nähdään, miten kansalaisen oikeus tietoon, palveluihin, koskemattomuuteen turvataan.

On vastuutonta vaatia pitäytymään raskaudesta, jos kansalaisilla ei ole tietoa ehkäisyn käytöstä, eikä palveluita ole olemassakaan.

 

 

Naisten vaikea puolustaa oikeuksiaan vahvoja perinteitä vastaan

Annika Lapintie
blogiinpallot

annika1-300dpiNaisten ja tyttöjen oikeuksien kohentaminen, koulutus ja seksuaalivalistus ovat hyviä ja tehokkaita keinoja edistää tasa-arvoa ja nostaa ihmisiä köyhyydestä. Naisten koulutustason nousu vaikuttaa koko kansantalouteen, hillitsee väestönkasvua, ja lisää tasa-arvoa. Väestön koulutustaso myös periytyy nimenomaan äitien kautta.

Heikosti koulutettuina ja usein lukutaidottomina köyhimpien maiden naisilla ei ole välineitä puolustaa oikeuksiaan vahvassa istuvia perinteitä ja tapoja vastaan, vaikka lain tasolla heillä yhtäläiset oikeudet olisivatkin. Avainasemassa ovat siksi tyttöjen saaminen kouluun ja kouluissa annettava opetus.

Naisen oikeus päättää omasta ruumiistaan on ehdoton. Ihmisellä tulee olla oikeus itse ja ilman pakkoa ja väkivaltaa päättää kehostaan, kumppaneistaan, ja kuinka aktiivisesti ja millä tavoin omaa seksuaalisuuttaan toteuttaa.

Ennenaikaisten raskauksien estämisellä on suuri vaikutus siihen, että tytöt kouluttautuvat ja menestyvät elämässä. Myös sukupuolitautien leviäminen on keskeinen este kehitykselle monissa maissa.

Valitettavasti itsestään selvä oikeus raskaudenkeskeytykseen ei toteudu edes kaikissa EU-maissa. Suomessakin raskaudenkeskeytys vaatii vielä erityisen syyn ilmaisemisen. Mielestäni aborttiin hakeutumisen tulisi itsessään riittää syyksi ja ilmaukseksi sille, että päätös on harkittu.

Seksuaalioikeudet ja kouluissa annettava seksuaalikasvatus eivät ole mitättömiä juttuja. Tietoa ja valistusta tarvitsevat sekä tytöt että pojat. Seksuaalioikeuksien ja -kasvatuksen sisällyttäminen Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöhön on tärkeää.

Valistus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan olennaista on liittää seksuaalioikeudet yleisiin kehitysyhteistyön tavoitteisiin köyhyyden poistamisesta. Tieto omista oikeuksista ei lohduta, jos naisten koko päivä kuluu ruoanlaittoon tai veden kantamiseen pitkien matkojen takaa.

Naiset tekevät monissa vähiten kehittyneissä maissa valtaosan kodeissa ja pelloilla tehtävästä ruumiillisesta työstä. Kaivot, pesukoneet ja sähköt ovat edellytys sille, että heillä on aikaa myös käytännössä soveltaa saatavilla olevaa tietoa omista oikeuksistaan, ja murtaa alistavia perinteitä jokapäiväisessä elämässään.

Annika Lapintie on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja EU-vaaliehdokas