Pillimehua ja paikallista sopimista

”Työpaikkamme on ollut jo vuosikausia perheystävällinen. Tunnustus tekee asiasta virallisesti todistetun ja muillekin näkyvän. Se saa myös meidät jokaisen työntekijän miettimään ja arvostamaan asiaa, joka ei ole itsestäänselvyys.”

Suomen Vanhempainliitto on iloinen ja ylpeä Perheystävällinen työpaikka -tunnuksesta. Liitossa on jo vuosien ajan toteutettu ja kehitetty perheystävällisiä käytänteitä. Käytänteistä on sovittu paikallisessa sopimuksessa ja esimerkkejä niistä on kirjattu liiton verkkosivuille. 

”Olen erittäin ylpeä työpaikastani, jossa yhdessä toisten elämäntilanteita kunnioittaen ja tulevaisuuteen katsoen olemme saaneet luotua upeat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen.”

Vanhempainliitossa uuden perheystävällisen käytänteen takana on usein ollut työntekijän arjen tilanne, johon on haettu yhdessä ratkaisua. Mm. tilapäisen hoitovapaan 13-vuoden ikäraja on syntynyt tällä tavalla. Paikallisessa sopimuksessa olevien joustojen lisäksi liitossa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja, joiden avulla työn ja muun elämän yhdistäminen onnistuu myös erityisen haasteellisissa tilanteissa, esimerkiksi vakavan sairauden kohdatessa.

”Elämä on kokonaisuus. En elä erikseen työ- ja perhe-elämää, vaan molemmat ovat sujuvasti joustojen avulla yhteensovitettavissa. Tämä on työnantajan perheystävällisten käytänteiden ansiota.” 

Perheystävälliset käytänteet eivät ole pelkkiä sopimuksia ja pelisääntöjen kirjauksia, asenne ja käytännön toimintatavat ratkaisevat. Suomen Vanhempainliitossa perheet ja lapset saavat näkyä ja kuulua. Lasten puheluihin vastataan aina ja lapset ovat toimistolle tervetulleita. Pienille vieraille on tarjolla pilttiä ja pillimehua, kaapeista löytyy muovailuvahaa ja piirustuspaperia.

Minulle tämä palkinto merkitsee vahvistusta sille mitä olen aina uskonut, että tämä työpaikka ainutlaatuisella tavalla ja lämmöllä ottaa perheitä huomioon.”

Suomen Vanhempainliitto on perheystävällisyydessä edelläkävijä ja toimimme mielellämme esimerkkinä muille. On hienoa, että työelämän perheystävällisyyden merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiskunnassamme nyt myös laajemmin!

”Tunnustus antoi vahvistuksen sille, mitä ajattelenkin: Suomen Vanhempainliitto on Suomen paras työpaikka myös perheystävällisyyden näkövinkkelistä.”

Ulla Siimes
Toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto

Sitaatit ovat Suomen Vanhempainliiton työntekijöiden kommentteja Perheystävällinen työpaikka -tunnuksesta.

Lisätietoja Perheystävällinen työpaikka-ohjelmasta

 

Suhteellisuudentajua perhevapaakeskusteluun

Moni perhevapaauudistaja katsoo Ruotsiin. Elinkeinoelämä ihastelee alle 3-vuotiaiden lasten äitien meitä korkeampaa työllisyysastetta. Ratkaisuksi tarjotaan pienten lasten kotihoidon tuen keston lyhentämistä  mutta ei ansiosidonnaisen vapaan pidentämistä.

Sukupuolten tasa-arvon kannalta  Ruotsissa huomio kiinnittyy isien Suomea ahkerampaan perhevapaiden käyttöön.  Ratkaisuksi  moni tarjoaa perhevapaiden tiukempaa kiintiöintiä isän ja äidin osuuksiin.  Esillä ovat olleet 4+4+4, 5+5+5 tai 6+6+6 – mallit.

Uudistus ei myöskään saisi maksaa mitään tai mieluummin kustannusten pitäisi vähentyä.

Suhteellisuudentajua tähän keskusteluun tuo eri pohjoismaiden perhevapaajärjestelmien vertailu, jonka Väestöntutkimuslaitos ja Ajatuspaja Agenda julkaisivat äskettäin. Ruotsin hyvät työllisyys- ja tasa-arvotulokset kyllä innostavat, mutta yhtä lailla pitäisi innostua niistä keinoista, joilla ne on saavutettu. Tältä osin suomalainen keskustelu ei ole ajan tasalla.

Ruotsissa tuloksia ei ole saavutettu tiukoilla kiintiöillä vaan joustavuudella. Isän kiintiö (3 kk) on toki kuukauden Suomea pidempi mutta ei lähelläkään kuutta kuukautta. Äidin kiintiö on sama (3 kk) ja yhteisesti jaettava osuus on 10 kk.  Perhe voi melkoisilla vapausasteilla räätälöidä omaan elämäntilanteeseensa sopivan tukikokonaisuuden.  Vapaita voi käyttää aina lapsen kouluikään asti. Vapaita voi pitää osa-aikaisesti.

Etenkin pienten lasten äidit tekevät  Ruotsissa  huomattavasti enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Tämä myös selittää korkeampaa työllisyysastetta.  Ruotsissa osa-aikainen varhaiskasvatus on yli 3-vuotiaille maksutonta (15 tuntia viikossa).

Ruotsissa perhevapaisiin käytetään Suomea huomattavasti enemmän julkisia varoja.  Vanhempainpäivärahat ovat tasoltaan Suomea korkeammat. Korvaustasot ovat etenkin pieni- ja keskituloisille Suomea anteliaammat.  Ansiosidonnaiset vapaat ovat pidemmät. Nämä varmasti houkuttavat myös isiä vapaiden pitoon.

Eli otetaan oppia Ruotsista: tehdään perhevapaista nykyistä joustavammin monimuotoisten perheiden erilaisiin arjen tilanteisiin soveltuvia ja investoidaan lapsiin ja perheisiin eli pidennetään ansiosidonnaisia vapaita.

Perhevapaiden uudistamista ei pitäisi myöskään tehdä Suomessa niin perinteisellä etujärjestövalmistelulla. Uudistusvaihtoehtojen testaajiksi tarvitaan erilaisia perheitä, isiä ja äitejä, jotka päätöksiä käytännössä tekevät.  Hallituksen kokeilukulttuuria olisi hyvä soveltaa myös perhevapaisiin. Tutkijat voivat auttaa asiakasraatien ja testiryhmien kokoamisessa.  Uudistuksen pitää toimia myös käytännössä eikä vain teoriassa.

Perhevapaakeskustelussa  vanhemmuus näyttäytyy kovin usein rasitteena  työnantajalle ja kansantaloudelle. Omien pienten lasten hoitaminen on oudoksuttava urauhrauksena. Parisuhde ja perheellistyminen eivät ole kuitenkaan pääosin talousargumenttien vaan elämän mielekkyyden punnusten varassa. Lapsethan ovat ilo eivätkä taakka.  Hyvinvointia tai kansakunnan vahvuutta ei mittaa pelkästään kansantuote vaan myös ihmisten onnellisuus.  Tähän kuuluu myös mahdollisuus omien arvojen mukaisiin valintoihin ja omaan elämään vaikuttamiseen.  Perhe on parhaimmillaan puolisoiden tiimi, joka yhteistyössä toimii lapsen parhaaksi.

Vanhempien ratkaisuihin vaikuttavat omat arvot mutta myös arjen reunaehdot. Niitä asettavat työajat, työmatkat, lapsen ominaisuudet ja tarpeet, vanhempien elämäntilanne sekä perheiden monimuotoisuus.  Suomessa tehdään vuoro-, ilta- ja yötyötä myös pikkulapsiperheissä enemmän kuin monessa muussa maassa.  Epätyypilliset työt ja yrittäjäasema asettavat omia rajojaan etenkin jos asuntolainat on samalla maksettavana. Näissä tilanteissa tarvitaan joustavuutta niin perhevapailta kuin äideiltä ja isiltäkin.

Itse asiassa pienten lasten kotihoidon tuki on ollut nykyisen järjestelmämme joustavimpia osasia koska sitä voi käyttää palvelusetelin tavoin.  Näitä hyviä puolia ei pitäisi hukata.  Joustavuutta pitää lisätä samalla kun ilman muuta isien hoitovastuuta vahvistetaan.

Mutta miten saadaan isät käyttämään edes nykyiset kahden kuukauden vapaansa? Siihen tarvitaan työpaikoilla toimintakulttuurin muutosta.  Työnantajat ovat avainasemassa siinä miten työpaikoista tehdään perheystävällisiä niin että isien osallistuminen lasten hoitoon on sääntö eikä poikkeus

Pienten lasten kotihoidon tuen suosio selittyy myös osin työelämän nykytilanteesta.  Kilpailullisuus, pitkät työpäivät, matkatyöt ja iltatyöt voivat johtaa siihen, että työelämää ja riittävän hyvän vanhemmuuden tavoitteita ei saa yhteen sovitettua. Yksinhuoltajavanhemmilla tämä on kaikkein vaikeinta.

Moni hoitaa pieniä lapsia kotona koska ei luota päivähoidon laatuun. Hoitajien pysyvyys ja osaaminen lapsen kohtaamisessa, pienet ryhmäkoot sekä lyhyet matkat auttaisivat tässä suhteessa.  Hyvä vaihtoehto on myös osa-aikatyö, jolloin lastenkin hoitopäivät jäisivät kohtuullisen pituisiksi.  Siitä kyllä lapsetkin pitävät.

Perhevapaakeskustelussa kuuluu nyt vahvimmin hyvin koulutettujen, vakituisessa työssä olevien ääni. Kannattaa kuulostella myös siinä suhteessa perheiden moninaisuutta.   Syntyvyys on  alentunut eniten heikosti koulutettujen ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten parissa.  Perheellistymisestä ei saa tehdä hyväosaisten etuoikeutta.

Maria Kaisa Aula
Väestöliiton puheenjohtaja

Tutustu Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen ja Ajatushautomo Agendan Kolme myyttiä perhevapaista, Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussajulkaisuun

Perheystävällisyyttä ja joustoja

Lähdimme Miessakeissa mukaan Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilottiorganisaatioksi suurella mielenkiinnolla ja uteliaisuudella. Itse Perheystävällinen työpaikka -merkin saaminen ei ollut keskiössä, ensisijaisesti halusimme oppia uutta ja sparrailla jo olemassa olevia perheystävällisiä käytäntöjämme ja joustojamme. Toimme myös kernaasti ajatuksiamme ja ideoitamme esiin ohjelman kehittämistyössä.
Pilottimatka oli, on ja on ollut perusteellinen, mutta avartava.

Olemme miesvaltainen organisaatio – kaikki toimijamme ovat miehiä niin kuin myös asiakkaammekin. Isyyteen, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyvät kysymykset ovat esillä lähes kaikessa tekemässämme työssä. Edellä mainituista seikoista huolimatta tai niistä johtuen, meille Miessakeissa on ollut alusta asti luontevaa kehittää perheystävällistä työkulttuuria ja täten luoda riittäviä edellytyksiä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Tosin käytäntömme on pyritty rakentamaan siten, että ne ottavat huomioon myös muun elämän mahdollisimman inhimillisesti ja joustavasti.

Työn imun ollessa kova järjestötyö vie mennessään – taomme rautaa sen ollessa kuuma ja lämmittelemme ahnaasti jo uusia. Kaltaisellemme organisaatiolle, henkilöstölle ja työlle, mitä teemme, laveat joustot ovat koko toiminnan elinehto ja myös ehdoton kilpailuvaltti rekrytoinneissa. Liukuva työaika, etätyö, työaika- ja lomapankki ja näihin lisättynä vaikkapa työmatka-ajan hyväksyminen työajaksi täysimääräisenä mahdollistavat sen, että työtä voidaan tehdä tarkoituksen mukaisesti myös aika, paikka ja panos huomioiden. Näillä avuin järjestyy myös joustavasti tarvittavaa aikaa perheelle tai muulle tarpeelliselle.

Puhtaasti perheystävällisiksi käytännöiksi meillä lukeutuu palkallinen isyysvapaa sekä lomien kertyminen täysimääräisinä perhevapaa-ajalta. Toki se, että lauantait eivät meillä kuluta lomia tai lomien ajankohtia ei määrätä, lukeutuvat edellisiin vähintäänkin välillisesti. Isien ja isyyden merkityksen ymmärtäminen organisaatiossamme näkyy kannustavana ilmapiirinä, mutta myös mahdollistavina käytäntöinä ajan käyttöön liittyen lapsiin ja perheisiin. Henkilöstömme on muun muassa aktiivisesti mukana lapsiensa neuvolakäynneillä, jäävät kotiin lapsen sairastuessa tai eivät epäröi ottaa puheeksi, jos muun arjen vaatimukset tarvitsisivat työajallisia viilauksia.

Tämä kaikki vaatii toimiakseen hyviä ja selkeitä rakenteita sekä mahdollisuutta, mutta myös rohkeutta tai halua ottaa puheeksi – niin johdolta ja esimiehiltä kuin henkilöstöltäkin. Rohkenen väittää, että Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa mukana olo auttoi meitä selkiyttämään koko organisaationa perheystävällistä toimintakulttuuriamme sekä varmistamaan, että siihen liittyvät käytännöt ovat kaikille mahdollisimman selvät ja ne ovat tarkoitetut käytettäviksi!

Antti Alén
Kirjoittaja on Miessakit ry:n hallinto- ja viestintäpäällikkö

Perheystävällisyys näkyy arjen käytännöissä

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_233909791Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) työ tähtää lasten oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Vaikuttamistyössämme olemme mukana luomassa visioita lapsi- ja perheystävällisestä yhteiskunnasta. Perheystävällinen työpaikka -hanke on haastanut meitä pohtimaan myös oman työyhteisömme perheystävällisyyttä.

Työpaikkamme ilmapiiri oli työntekijöille suunnatun kyselyn perusteella jo valmiiksi lapsi- ja perheystävällinen. Oli helppo todeta, että kyse on konkreettisten käytäntöjen miettimisestä ja hienosäätämisestä. Miten lapsi- ja perheystävällisyys näkyy hallinnollisissa rutiineissa? Entä arkisissa ratkaisuissa: siinä, miten perheystävällisyyttä sovelletaan nopeasti eteen tulevissa tilanteissa? Tai toisaalta: millaisia suunnitelmallisia ja tasa-arvoisuutta lisääviä keinoja on perheystävällisyyden lisäämiseen?

Järjestötyö on ihan omanlaistaan työtä. Sitä tehdään yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Töissä ollaan monenlaisiin kellonaikoihin, koti- ja ulkomaanmatkoilla, toimistolla ja osittain kotona etätyönä. Järjestöjen vapaaehtoisia tavataan lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Työ edellyttää tekijältään oma-aloitteisuutta ja joustavuutta. Toisaalta se mahdollistaa myös työntekijöiden toivomia joustomahdollisuuksia. Nämä positiiviset asiat tulee vain osata yhdistää.

Arjessa joustomahdollisuus voi tarkoittaa esimerkiksi loman pitämistä koululaisten loma-aikaan, toimivapaan, osa-aikatyön tai tilapäisen etätyön mahdollisuutta perhesyistä. Elämässä on hetkiä, jolloin joustoja saatetaan erityisesti tarvita, kuten lapsen aloittaessa koulun tai päivähoidon, tai jos joku perheessä sairastuu vakavasti.

Käytännössä molemminpuolinen joustavuus tarkoittaa, että työajanseurannan ja etätyökäytäntöjen pitää olla selkeitä. Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Digitaalinen työskentely-ympäristö mahdollistaa etätyön tekemisen. Joustavat työskentelyratkaisut nivotaan esimiestyössä työehtosopimuksiin ja lakeihin. Lisäksi huolehditaan siitä, että työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti.

Keskeistä on kuitenkin myös keskusteluyhteyden rakentaminen ja ylläpitäminen. MLL:ssa pyritään siihen, että työnantajan ja -tekijän keskusteluihin liittyisi työpaikan perheystävällisyys rekrytoinneista kehityskeskusteluihin ja tiimipalavereihin asti. Kehittämistyön vaikuttavuutta voidaan seurata jatkossa esimerkiksi kyselyiden avulla, seuraamalla sairauspoissaolojen kehitystä sekä etätöiden ja käytettyjen perhevapaiden määrää.

MLL:n näkökulmasta työpaikan perheystävällisyys on vanhemmuuden tukemista ja lapsen hyvän arjen rakentamista.

Paula Kaivosoja
henkilöstöpäällikkö

 

Erilaiset elämäntilanteet tarvitsevat joustoja

blogibanneri_parassyy_584x100

shutterstock_263698928”Meillä kaikilla on oma, arvokas elämä”, totesi viisas työkaverini perheystävällisen työpaikan lähtökohdista.

Olemme töissä 117 vuotta kotitalousneuvontaa, kansalaistoimintaa ja tasa-arvoa edistäneessä Marttaliitossa, jossa teemme työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja arjen hallinnan tukemiseksi. Järjestön perustamisesta lähtien on ollut tärkeää tukea perheellisten ja perheettömien tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa osana kotitalouksien toimintakykyä. Olin ilahtunut, että kollega nosti tämän tärkeän asian esille, koska työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisen edellytys on huomioida työntekijöiden erilaiset perhe- ja elämäntilanteet – joustavasti.

Pikkuveljeni ja minut on kasvatettu kotiapulaisten hoivalla. Nuoria ja vanhempia naisia tuli ja meni. Veljeni itki joidenkin perään ja aneli heidän jäämistään. Yritin isosiskona lohduttaa ja paijata päätä, kyllä tästä selvitään. Yrittäjävanhempani ja -sukuni eli työlle. Heitä ei näkynyt arjessa, mutta 70-80-luvulla kotiapulaisten apu oli korvaamatonta. Tukiverkostoja ei perheelläni ollut tai ne sijaitsivat toisella puolella Suomea. Suku oli myös yrittäjinä aina töissä. Kun sain kunnian haudata yhden pitkäikäisimmistä kotiapulaisistamme, Aunen, koin suurta kiitollisuutta ja arvoa siinä, että sain suorittaa hänelle viimeisen palveluksen. Työn ja perheen yhteensovittamisen apuna kotiapulaisemme oli lapsuudenperheeni arjen pelastaja.

historia1167Kohtasin jokin aika sitten Väestöliiton perustaman Kotisisar Oy:n sisaria, jotka olivat käyneet kodinhoitajakoulutuksen 1945 alkaneessa koulutusohjelmassa. Heidän keskellä tunsin tulleeni kotiin. Tänään työn ja perheen yhteensovittamista jatkaa ja helpottaa sisarien antama lastenhoito perheille, sairaan lapsen hoito, kotitöiden tekeminen, arjen neuvojen antaminen ja perinteinen perhetyö. Äitini osti tätä palvelua minulle, kun olin mennyt ensimmäisen lapsen saatuani puolen vuoden sisällä takaisin töihin. Ja toisen kerran, kun jäin vuosiksi kotiin toisen lapsen kanssa ja olin täysin uupunut esikoisen nukkumattomuuteen ja erityishoitoon. Olin lähellä katkeamista.

Meillä Marttaliitossa on päätetty tehdä työyhteisöstä perheystävällinen. Tänään se tarkoittaa joustavia työaikoja, saldojen, etätyön ja lyhennetyn työajan vapautta, erilaisten elämäntilanteiden huomioimista, esimiesten esimerkkiä (vastuun jakamista, kokousten päättämistä ajoissa). Työyhteisössä kannustetaan räätälöityjen ratkaisujen huomioimiseen työaikajärjestelyjä sovittaessa.

Uskon siihen, että jokainen meistä on työssä korvattavissa, mutta kotona emme koskaan. Tärkein asia on kuitenkin pään sisässä; omat asenteemme ja tahtotilamme. Haluamme olla työyhteisönä ja neuvontajärjestönä edelläkävijöitä perheystävällisen työkulttuurin edistämisessä, jota olemme ajamassa myös yhteiskunnallisesti.

Jos saisin aloittaa kaiken alusta, oma ruuhkavuosistrategiani olisi kirkas: Selvitä etukäteen puolison kanssa pelisäännöt, tukiverkostot ja työnantajien asenteet. Meillä valinnat ja päätökset tehtiin spontaanisti tarpeet edellä; mieheni jäi vaativan esikoisen kanssa koti-isäksi ja heidän suhteensa on ollut näihin päiviin asti ainutlaatuinen. Minä olen saanut tehdä työtä, mutta myös halutessani jäädä toisen lapsen kanssa kotiin.

Jos olisin osannut järjestää työn ja perheen yhteensovittamisen toimivammaksi, olisin hankkinut paljon enemmän tukea ja apua arkeen. Lasten hakemiset tarhasta ja koulusta olivat ne kriittisimmät tunnit illoista, silloin olisi pitänyt osata järjestää enemmän apukäsiä. Työnantajalta en nuorena naisena edes osannut kysyä joustoja tai tukea. Painoimme tukka putkella pitkät päivät loppuun asti.

Marianne Heikkilä
Kirjoittaja on Väestöliiton varapuheenjohtaja ja Marttaliiton toiminnanjohtaja

diiliVäestöliitto järjestää viihteellisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla tänään, maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Porin. Tilaisuus pidetään Kaupungintalon pihalla (sateen sattuessa sisätiloissa).

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Marianne Heikkilä avustaa häntä tässä tehtävässä. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

Jokainen meistä väsyy

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_329350412Vuosia sitten uuvuin työn ja lapsiperhe-elämän puristuksessa. Aloin saada erilaisia voimakkaita fyysisiä oireita kunnes minun oli lopulta jäätävä pitkälle sairaslomalle. Minä joka aina tunsin, että jaksan mitä vain. Minun oli pakko pysähtyä ja avata elämäni paletti kokonaisvaltaisesti, jotta ymmärsin miten minun pitää muuttua.

Ensimmäinen oppi oli se, että uupumuksella oli tarkoituksensa. Tiedostin rajallisuuteni ja sen että minusta on eniten iloa ympäristölleni jos opin paremmin jakamaan töitäni ja sanomaan myös ei.

Toinen oppi oli luottamus. Myös muut osaavat tehdä työni, kun heille vaan antaa mahdollisuuden siihen.

Kolmas ja tärkein oppi oli se, etten ole korvaamaton työyhteisölle, perheelleni kyllä. Kenenkään ei kannata uhrata elämäänsä työnteolle vaikka työ antaisi kuinka paljon.

Näitä oppeja olen halunnut jakaa avoimesti myös koko työyhteisöömme DNA:lla. Siksi myös lähdimme mukaan Perheystävällinen työpaikka – hankkeeseen. Olemme pyrkineet rakentamaan organisaatiostamme ihmisiä ja heidän elämäntilanteitaan kunnioittavan. Annamme joustoa, mikäli työntekijät sitä toivovat. Vastineeksi saamme entistäkin sitoutuneemman ja motivoituneemman henkilöstön.

Empatia ei kuulukaan vain yksityiselämään. Jokaista työntekijää tulee arvostaa yksilönä ja tunnistaa että välillä kaikki meistä väsyvät. Minä sain paljon tukea niin esimieheltäni, tiimiltäni kuin työyhteisöltäni sillä matkalla kun palasin takaisin töihin.

Kun peilaan nyt itseäni ja mennyttä aikaa niin huomaan, että olen oppinut antamaan myös itselleni aikaa. Se ei ole keneltäkään muulta pois. Päinvastoin, kun olen energisempi pystyn antamaan enemmän niin perheelleni kuin työlle.

Marko Rissanen
Kirjoittaja on DNA:n henkilöstöjohtaja ja mukana Perheystävällisessä Diilissä

diili
Väestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

Koululaisen pitkä loma – stressin lähde?

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_205323919Lapset pääsivät kesälaitumelle koulusta viikonloppuna. Moni perhe on kuitenkin jo kuukausia aikaisemmin kauhulla valmistautunut tähän tulevaan lomaan miettien, miten saa tänä kesänä lapsen loman aikaisen hoidon järjestymään. Koululaisen pitkä loma aiheuttaa monelle stressiä lapsen ollessa eka- tai tokaluokkalainen, mutta kun perheessä on vammaisia tai pitkäaikaissairaita lapsia, tuo loma-aikaisen hoidon järjestämisen stressi jatkuu vuositolkulla.

Moni kokee erityislapsiperheen elämän niin raskaana, että jättäytyy työelämästä kokonaan pois, koska perheen ja työn yhdistäminen on koettu liian haastavaksi. Töitä ei tarvitse kuulemma ajatellakaan, kun lapsi tarvitsee apua 24h/vrk. Vaikka lapselle on myönnetty avustajat, ei ole itsestään selvää, että vanhempi pystyisi tekemään töitä. Jos avustaja väsyy työhön, sairastuu tai muuten estyy tulemasta, ei lasta tule hoitamaan kukaan muu. Automaattisesti luotetaan siihen, että vanhempi on se joka hoitaa lapsen, vaikka vanhemmalla olisi kuinka tärkeä työpäivä tai joku tärkeä meno.

Pyysin Leijonaemoja kertomaan, miten lapsen kesäloman aikainen hoito on saatu järjestymään. Heti ensimmäinen kommentoija kertoi, että joutui lopettamaan vakityönsä ja tekee nyt osa-aikaista työtä kouluaikaan ja koulujen loma-aikaan sitten on kokonaan töistä pois. Toinen kertoi, että perheen vanhempien lomat pidettiin aina eri aikaan ja sitten äiti piti palkatonta vapaata, mutta lopulta äiti jäi työelämästä pois kokonaan. Kolmas kertoi olevansa koulussa töissä, joten loma on yhtä pitkä ja samaan aikaan kuin lapsella. Onneksi osalla kouluista on järjestelyjä, joissa lapsen hoito on järjestetty kesä- ja elokuussa. Tosin kaikille ei ole mahdollisuutta pitää kesälomaansa heinäkuussa. Tiedättehän te kaikki, mikä riita työpaikoilla on parhaasta lomakuukaudesta?

Itse olen järjestänyt liikuntavammaisen nuoren kesäloman niin, että teen töitä pääasiassa etänä. Pakollisia menoja tulee väkisin ja sillä viikolla kun olen työmatkalla, on mieheni lomaviikolla. Toki se harmittaa, että perheen yhteistä lomaa on vähemmän. Meillä on myös hyvät tukiverkot, omat vanhempani ja poikani kummitäti. He pystyvät auttamaan, jotta pääsen kokouksiin myös kesällä. Jos lähelläsi on erityislapsiperhe ja sinulla olisi mahdollista heitä auttaa, niin tarjoa apua. Me erityislasten vanhemmat olemme huonoja avun pyytämisessä.

Haluaisin kannustaa työpaikkoja perheystävällisiksi myös erityislasten vanhemmille. Meillä Leijonaemot ry:llä on neljä työntekijää, joista jokaisella on ainakin yksi erityislapsi. Meillä on liukuva työaika ja kolme työntekijää tekevät töitä pääasiassa etänä. Työ joustaa, kun lapsi pitää viedä sairaalaan tai terapiaan. Kesälomat pyritään järjestämään niin, että vanhempi voi olla koulunsa aloittavan ekaluokkalaisen tukena pari ensimmäistä viikkoa. Tiiminä tuemme toisiamme ja voimme tilapäisesti tehdä toisen työtehtäviä. Toisen työtehtävän hoitaminen on mahdollista, koska olemme laatineet hyvät ohjeistukset ja panostaneet työvaiheiden kirjauksiin ja raportointiin. Tämä on riskienhallintaa parhaimmillaan ja lisää myös työhyvinvointia ja tehokkuutta, kun voi olla samaan aikaan hyvä äiti ja hyvä työntekijä.

Janet Grundström
Kirjoittaja on Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja

Työpäivä perheystävällisellä työpaikalla

Tutoris3

Tutoriksen edustajat vastaanottivat tammikuussa Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnon työpaikkansa perhesystävällisyydestä.

blogibanneri_parassyy_584x100Yritys jossa työskentelen, Tutoris Oy, palkittiin tammikuussa 2016 perheystävällisenä työpaikkana. Perusteet palkinnolle näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisessä työssämme, vaikka ne ovat aina olleet osa työntekoamme ja työpaikan toimintamalleja. Välillä pitää oikeasti pysähtyä miettimään, mitä kaikkea työpaikkamme tarjoaa, jotta hyviä asioita ei pidä liian itsestään selvinä. Tässä tositarina yhdestä työpäivästäni ja perheystävällisistä arvoistamme:

Normaalina työpäivänä ajaisin ensin päiväkotiin, sitten töihin. Tänään joudun vielä tätä ennen viemään esikoisen verikokeisiin. Olen varannut laboratorioajan vähän yli kahdeksaksi, jotta vältymme lasten kanssa pahimmalta odottelulta. Kaikki kiireisimmät työssäkäyvät pyrkivät tietysti saamaan laboratorioajan jo ennen kahdeksaa. Me emme joudu odottamaan, verikokeet otetaan ajallaan, ja pääsemme sen jälkeen ajamaan päiväkotiin, josta jatkan töihin.

Olen iloinen, kun aamulla ei ole tarvinnut kiirehtiä lasten kanssa ja stressata ehtimisestä. Jossain toisessa työpaikassa minun olisi pitänyt lisäksi soittaa esimiehelle ja kertoa, että aloitan työpäiväni tänään hieman myöhemmin. Tutoriksessa työntekijään luotetaan ja työajat joustavat, joten minun ei tarvitse erikseen ilmoittaa, että tulen sinä päivänä töihin ’vasta’ noin yhdeksältä.

Työpäiväni alkaa etäpalaverilla Kajaanista Rovaniemelle. Sen sijaan, että olisin lähtenyt matkustamaan satoja kilometrejä edellisenä iltana tai varhain aamulla, avaan vain etäyhteyden ja palaveri voi alkaa. Tehokasta – ja mikä parasta – turha matkustelu jää pois. Etäpalaverien ansioista voin pääosin tehdä töitä kotipaikkakunnallani, ja monesti suoraan kotoa käsin.

Palaverin jälkeen kello 11.30 hälyttää kännykkäni muistutus, että neuvolassa on puhelinaika. Minun pitää varata kuopukselle neuvolakäynti. Hoidan puhelun ja aloitan sen jälkeen ruokatunnin. Joskus työ imaisee mukaansa ja ruokailukin saattaa unohtua, mutta yleensä ruokailut on helppo ajoittaa itse sopiviin väleihin. Urheiluharrastukseni myötä välipalapaussi on myös toisinaan paikallaan iltapäivällä, mutta ei tänä perjantaina: Olemme työpaikalla haastaneet toisemme kyykkyhaasteeseen, joten samalla kun odotan mikrossa lämpenevää ruokaa, teen päivän kyykkäykset. Sen jälkeen tunnen taas olevani voimissani. Lounashetki muuttuu vielä paremmaksi, kuin kahvikupillisen ääressä työkaverin kanssa mietimme, mitä kaikkea ihanaa kevät ja kesä tuovat tullessaan.

Alkuviikosta tekemäni pidempi työpäivä mahdollistaa sen, että voin hyvillä mielin laittaa työkoneen kiinni jo puoli kolmelta ja lähteä hakemaan lapsia ajoissa päiväkodista. Pääsen ajoissa aloittamaan viikonlopun heidän kanssaan.

Tutoriksen Unelmatiimi-hankkeiden myötä jokaisella työntekijällä on mahdollista olla luomassa itselleen unelmatyöpaikkaa. Tämä on minun todellisuuttani ja samalla unelmaani: vapaus rakentaa itse työviikkoja ja työpäiviä, tehdä hommat tehokkaasti ja uusia ratkaisuja jatkuvasti etsien. Lisäksi työnantaja huolehtii työhyvinvoinnistani moninaisen Tyhy-tarjottimen avulla ja antaa tarvittaessa joustoja niin, että työn ulkopuolella jaksan touhuta energisenä perheenjäsenten ja ystävien kanssa.

Sari Arffman
Kirjoittaja toimii Kuntoutuksen toimialajohtajana ja puheterapeuttina kuntoutus- ja hoivapalveluja tuottavassa Tutoris Oy:ssä. Yritys palkittiin tammikuussa 2016 Väestöliitossa Elsa Enäjärvi-Haavion palkinnolla esimerkillisen hyvistä perheystävällisistä käytännöistä.

Kympin aamu

shutterstock_142995187Lapsiperheiden jääkaapinovet ja muistitaulut täyttyvät nyt alkusyksystä koululaisten lukujärjestyksistä, harrastusaikatauluista ja päiväkodista ja kouluista tulleista infolapuista. Lisäksi kaikki muistettava päivitetään vanhempien kalentereihin, viestittelyarsenaalissa on käytössä myös lukuisat muut tavat. Jos perheessä on useampi lapsi, saattaa informaatiotulva vyöryä välillä hyökyaallon lailla.

Ideaalitilanteessa perhe ja työ limittyvät kokonaisuudeksi, jossa vanhempi kokee sekä työssään että kotona saavansa tukea omaan elämäänsä. Balanssin löytäminen ja säilyttäminen aiheuttaa aika ajoin kipuilua kaikille vanhemmille. Hyvät perhesuhteet voivat tukea kuormittavissa työelämäntilanteissa. Toisaalta työntekijä voi saada tukea työyhteisöstä oman yksityiselämänsä kriiseissä.

Vaikeita paikkoja työn ja perheen yhteensovittamisessa vanhemmille saattavat olla koululaisen kympin aamu, harrastuskuljetukset tai lapsen lääkärikäynti kesken työpäivän. Jos työpaikalla on jouston varaa, helpottaa se käytännön järjestelyjen lisäksi myös henkistä painetta ja tunnetta siitä, että pitäisi olla kahdessa tai kolmessa paikassa yhtaikaa. Jos työnantaja joustaa, joustaa työntekijäkin helpommin. Työyhteisön sisällä hyviksi havaittuja käytänteitä kannattaa jakaa ja jalostaa eteenpäin. Käytänteistä kannattaa puhua avoimesti kaikkien työyhteisön jäsenten ja erityisesti samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Työaikapankit ovat loistava keksintö ja niiden käytön soisi lisääntyvän edelleen.

Niin, ja syksyllä pidettävissä vanhempainilloissa kannattaa käyttää aikaa verkostoitumiseen toisten vanhempien kanssa. Jos koululaisille ei ole aamuhoitoa saatavilla, on hyvä tietää, missä päin lapsen luokkakaverit asuvat, jolloin voidaan myöhäisinä aamuina kokoontua vuorotellen kunkin kaverin kotiin koulun alkua odottelemaan. Kun tuntee kavereiden vanhemmat, on helpompi sopia yhteisistä kuljetuksista harrastuksiin ja muodostaa vaikka kuljetusrinki.

Oman työpaikkani toimisto-ohjesäännössä lukee: Lapsen puheluun vastataan heti, vaikka keisari olisi paikalla. Minulla on paras syy kuunnella iltapäivällä oman koululaiseni päivän päällimmäiset mietteet. Toivon, että sinullakin.

Merja Korhonen

Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kolmen koululaisen äiti.

Esimerkin voima muutoksen aikaansaamisessa

blogibanneri_parassyy_584x100Sipilän hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tärkeän lauseen: ”Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja.” Se osoittaa hallituksen sitoutumista tämän tärkeän asian edistämiseen. Mutta riittääkö se? Voiko tällaisia asioita johtaa ja edistää myös esimerkin voimalla? Kyllä voi!

Oma kokemukseni työelämästä ja johtamisesta lähtee siitä, että suunnannäyttäjän oma esimerkki kertoo  paljon enemmän kuin kehotus siitä, mitä muiden tulee tehdä. Vanha sanonta älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon on tässä mielessä todella vanhentunut, eikä toimi nykypäivänä.

Maailman paras syy -kampanja haastaa Sipilän hallituksen itse näyttämään esimerkkiä perheystävällisyydessä ja työskentelemään myös hallituksena perheystävällisesti. Monilla ministereillä on pieniä lapsia ja he tuntevat varmasti työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet.

Annika Saarikko näytti rohkeasti esimerkkiä hallitusta muodostettaessa, miten korkeassa nousukiidossa oleva poliitikko voi tehdä rohkeita arvovalintoja. Oman perheen ja pienen lapsen asettaminen etusijalle antaa oikeaa viestiä niille kaikille uraiseille ja -äideille, jotka kipuilevat työn ja perheen yhdistämisen haasteissa. Tässä loistava esimerkki siitä, että omaa perhettä ja pieniä lapsia voi priorisoida Suomessa! Osaltaan priorisointi on myös meidän työntekijöiden oma asia. Kauanko joudumme odottamaan ennen kuin joku miespuolinen ministeri rohkenee tehdä ”annikasaarikot”? Pelkäänpä, että joudumme odottamaan sitä vähintään 2020-luvulle asti!

Mitkä muut tahot voivat voivat toimia esimerkkinä perheystävällisyydestä? Perheystävällisemmän työelämän tulisi kuulua myös työmarkkinajärjestöjen intresseihin. Parhaimmillaan se on työelämän sisältöön liittyvä laadullinen asia, joka sopii tärkeytensä puolesta mahdollisesti syksyllä sovittavan yhteiskuntasopimuksen yhdeksi teemaksi. Millaista esimerkkiä keskeiset työmarkkinajärjestöt kuten EK, SAK, Akava, STTK ja vaikkapa Suomen Yrittäjät ovat valmiita näyttämään omille jäsenliitoilleen ja -yrityksilleen? Työelämän perheystävällisyys on kaikkien organisaatioiden asia, niin yritysten, yhdistysten kuin järjestöjenkin.

Perheen ja työn paremman yhteensovittamisen paneelikeskustelu pidetään SuomiAreenalla perjantaina 17.7. klo 12.15 alkaen Porin kaupungintalon pihalla. Tule paikalle tai osallistu keskusteluun Twitterissä: #parassyy. Meillä on siihen maailman paras syy!

banneri_etusivu_parassyy_suomiareena_380x310