Ärsyttävätkö hammastahnan jäljet lavuaarissa?

Puolison maiskutuksen ääni kantautuu korviini, kun luen aamulehteä. ”Miten se voikin olla niin ärsyttävää, vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen”, toteaa asiakas vastaanotollani. Tämä on inhimillistä ja elämään kuuluvaa, mutta kuitenkin niin rasittavaa monelle pariskunnalle.

Arki on joskus julmaa elämästä selviytymistaistelua myös parisuhteelle. Puolison huomioiminen arjessa käy joskus työstä, mutta maksaa vaivan. Pienikin huomionosoitus, kun puoliso tulee väsyneenä kotiin, voi muuttaa arki-illan ihanaksi yhteiseksi hetkeksi kinastelun sijaan. Koskettaminen ja silittäminen vähentävät stressiä ja tuovat hyvää oloa molemmille. Joskus on parempi silittää kuin puhua. Aamusuukko, iltasuukko ja lähtösuukko tuovat arkeen hyvää yhteistä meininkiä

Onko seksiä vai onko arki vienyt erotiikalta siivet? Yhteisiin hetkiin tarvitaan aikaa ja iloa. Parisuhteen hoitamiseen tietoa, ymmärrystä ja tilaa.

Yhteinen aika jää nykyään usein vähiin kiireisessä arjessa. Tutkimusten mukaan vain 1/3 pareista omaa lähtökohtaisesti riittävät parisuhdetaidot mennessään yhteen. Tämä yhdistettynä siihen tietoon, että parisuhteen ristiriidoista 2/3 on ratkaisemattomia, antaa ymmärrystä sille, miksi niin monet parit kärsivät huonosta kommunikaatiosta ja riitelystä. Parisuhdetaitoja – toimivaa vuorovaikutusta, läheistä tunneyhteyttä ja ristiriitojen ratkaisukykyä –  voi onneksi oppia.

Jokaisella on oikeus hyvään ja tyydyttävään seksielämään. Onhan seksuaalisuus yksi perustarpeistamme. Myös seksitaitoja ja yhteistä nautintoa voi ja pitääkin opetella.

Eriikka Sailo

 

Pareista huolehtiminen – taloudellisinta kuntapolitiikkaa

shutterstock_141473482Pariterapia edistyy maailmalla hyvää vauhtia. Pariterapian menetelmät kehittyvät ja menetelmiä seurataan. Tällä hetkellä tutkituin suuntaus on Tunnekeskeinen pariterapia.

Tunnekeskeista pariterapiaa koskevat tutkimukset kertovat, että hoidon päättyessä 70–73 prosenttia pareista ei enää koe olevansa parisuhdevaikeuksissa. Pariterapiassa onnistumisia mitataan ja hyviä käytäntöjä jaetaan eteenpäin ammattilaisten kesken. Pariterapiaa hakevat parit saavat apua. Paljon henkilökohtaista kärsimystä jää pois, kun pari autetaan takaisin sille arvostuksen ja huomioimisen asteelle, joka heillä oli suhteen alkuaikoina.

Toisten parien tilanne on sellainen, etteivät he halua jatkaa liittoa. Heitä voidaan auttaa eteenpäin rauhanomaiseen eroon ja yhteisvanhemmuuteen. Parisuhdeongelmista ja erosta ei tarvitse selviytyä yksin. Onnistunut apu ehkäisee terveys – ja mielenterveysongelmia sekä henkilökohtaisia romahduksia. Se edistää myös eroperheiden lasten parempaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Kuntien maksuttomissa Perheneuvoloiden palveluissa on pitkät jonot. Palveluja on henkilökunnan vähyyden vuoksi jouduttu rajaamaan siten, että kaikissa kunnissa lapsettomat parit eivät pääse avun piiriin lainkaan. Silti kahden aikuisen perhe on Suomen yleisin perhemuoto. Kuntien perheneuvolat ovat joutuneet rajaamaan myös hoitojen kestoa.

Suomalaiset parit tarvitsevat parisuhdetaitoja, tukea vuorovaikutukseen, kannustusta hyviin käytäntöihin ja neuvontaa riitojen bestsellereissä. Siis kotitöissä, talousasioissa, taisteluissa yhteisestä ajasta ja lapsiperheitä ravistelevissa riidoissa lasten kasvatuksesta. Keskellä  ”perherumbaa” ihminen tarvitsee hellyyttä, lämpöä, kosketusta ja seksiä. Se on parasta suojaa elämän ja talven pakkasiin.

Kunnat, haluatteko säästää? Pareista ja perheistä huolehtiminen on taloudellisinta kunnallispolitiikkaa. Vetoamme kuntapäättäjiin, että parisuhdepalveluiden saatavuutta parannettaisiin. Parisuhdetyötä tekevien koulutuksesta ja riittävästä henkilöresursoinnista on pidettävä huoli. Parit, joilla ei ole lapsia, hyötyvät suuresti parisuhteen hoidosta. Heille on taattava samat parisuhdepalvelut kuin perheellisille. On huolehdittava siitä, että myös köyhyysloukossa elävät saavat pariterapiaa.

Sähköisiä parisuhdepalveluita on tarjottu Väestöliitossa menestyksekkäästi jo yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimukset kertovat, että sähköisillä menetelmillä saadaan aikaiseksi erinomaisia tuloksia. Lisäksi sähköiset menetelmät ovat käsillä vuorokauden ja vuoden ympäri ja ne ovat matalan kynnyksen palveluita parhaimmillaan. Esimerkkinä mainittakoon Väestöliiton Tunnekeskeinen nettiparisuhdekurssi, ja HUS:n kanssa yhteistyönä tehty parisuhteen omahoidon ohjelma.

Väestöliiton sähköiset parisuhdepalvelut ovat kuntalaisten palveluksessa koko maassa. On tärkeää, että on olemassa monenlaista apua. Kuvitelkaa tilanne, että  puhelin-, netti-  ja psykologin vastauspalveluita olisi kunnissa saatavilla kaikille tarvitseville. Niissä asiakasta autettaisiin akuutissa hädässä ja häntä ohjattaisiin eteenpäin  tarvittavan avun piiriin.

Yksikään pari ei saisi jäädä parisuhdeongelmissaan suojattomaksi – vaille tietoa, apua tai neuvontaa syvemmästä terapeuttisesta avusta.

Suomalaisten tärkeät parisuhdetaidot

shutterstock_229453000Suomalaisten parisuhteilla menee hyvin. Vähän yli kolmasosa sekä naisista että miehistä pitää tuoreiden FINSEX-kyselytietojen perusteella parisuhdettaan hyvin onnellisena ja reilut 80 prosenttia kokee suhteensa melko onnelliseksi. Onnellisuus on lisäksi kehittymässä entistä suotuisampaan suuntaan. Useimmat parit kertovat olevansa valmiita tekemään jopa kaikkensa, jotta heidän parisuhteensa kestäisi, ja lisäksi he kokevat oman suhteensa olevan parempi verrattuna muiden parisuhteisiin. Tämä voi kuulostaa yllättävältä mediaympäristössä, jossa korostuvat tarinat parisuhdeongelmista ja uutiset avioeroista.

Erityisen onnellisia ovat suhteet, joissa koetaan, että on kumppanin silmissä aidosti hyväksytty ja arvostettu ja joissa kumppaniin voi luottaa vahvasti kaikissa asioissa. Kun näihin ominaisuuksiin yhdistyy kokemus siitä, että elämälle voidaan asettaa päämääriä yhdessä, ja että kaikista asioista voidaan keskustella avoimesti yhdessä, niin tuloksena on yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteenkuuluvuuteen sisältyy hyvin tärkeä tunne siitä, että kumppanilta voi saada henkistä tukea aina sitä kaivatessaan. Tällainen parisuhde on erinomainen puskuri ulkoa tulevia paineita ja ongelmia vastaan.

Nykypäivän parisuhteiden iso haaste on riittävän yhteisen ajan löytäminen. Naiset toivovat yhteistä aikaa vielä merkittävästi miehiä enemmän. Haasteita kohdistuu myös siihen, miten turvata riittävän aktiivinen ja tyydyttävä intiimielämä puolison kanssa. Miehet toivovat lisää tätä aktiivisuutta naisia useammin. Näitä asioita arvioitaessa ja aikataulutettaessa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä omassa elämässä lopulta on tärkeää ja pysyvää ja mikä tuottaa itselle kaikkein suurinta ja palkitsevinta nautintoa. Hyvin monet jakavat nämä parhaat asiat ja tunteet puolisonsa kanssa. Me ihannoimme rakkautta, mutta muistammeko oikeasti pysähtyä rakastamaan ja pitämään toista hyvänä?

Ristiriitojen sopiminen on parisuhteiden erityinen taitolaji. Suomalaiset ovat siinä aika hyviä. Tätä todistaa se, että kolme neljästä sekä naisesta että miehestä kokee, että molemmat antavat parisuhteessa yhtä usein toisilleen periksi riitatilanteissa. Tämä tuottaa tunteen suhteen oikeudenmukaisuudesta ja rohkaisee tuomaan jatkossakin esille omaa mieltä kaihertavia asioita.

Kaikissa suhteissa ei kuitenkaan toteudu Happy End. Kaltevalle pinnalle joudutaan silloin kun ristiriitoja ei onnistuta sopimaan tai itselle jää tunne, että joutuu joustamaan toiselle liian usein. Ihminen tuntee vetävänsä kivirekeä, jossa toinen on jarrumiehenä.

Eroa parisuhteesta ei mietitä siksi, että toinen ei tee tarpeeksi kotitöitä tai siksi, että hän ei huolehdi omasta mielestä riittävästi yhteisistä lapsista. Eron kannalta vakavampaa on se, jos toinen ei ole paikalla silloin kun häntä erityisesti kaipaisi tai jos hänen kanssaan ei voi jakaa itselle kaikkein tärkeimpiä asioista. Näihin asioihin kuuluu tärkeänä intiimielämä ja päivittäinen fyysinen kosketus. Jos rakastelu loppuu, loppuu usein myös tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta. Avoin syli on puolestaan viesti siitä, että halu yhteisen elämän jatkamiseen on tallella.