Laskeudu lomalle rauhassa

Kesäloma lähestyy. Kalenteri on täynnä. Monta asiaa täytyy vielä ehtiä tehdä ennen lomaa. Moni jaksaa juuri ja juuri pinnistellä kesälomalle saakka. Ensimmäisellä lomaviikolla onkin tavallista sairastaa flunssaa tai kärsiä päänsärystä muutaman päivän. Miksi piti vetää itsensä niin uuvuksiin? Voisiko lomalle lähteä toisella tavalla, vähemmän uupuneena?

Tutkimuksista tiedetään , että loman vaikutukset eivät kestä pitkään. Jos arkena raataa itsensä uuvuksiin, muutaman viikon loma ei auta jaksamaan taas toista samanlaista vuotta. Lepoa täytyy olla myös arjessa.

Voisitko tänä vuonna laskeutua lomalle rauhassa? Kalenteria voi rauhoittaa jo pari viikkoa ennen lomaa. Voit pohtia, mitä ihania loma-asioita voisit tehdä jo nyt. Joka päivä olisi hyvä olla edes yksi hetki, jolloin voit rentoutua ja tehdä jotain sellaista, mikä palauttaa. Mieti, mitkä asiat tuovat sinulle nautintoa ja rauhoittavat.

Kykyyn säädellä stressiä vaikuttaa se, miten meitä itseämme on rauhoitettu lapsena. Perheissä on erilaisia tapoja rauhoittua arjen keskellä, esimerkiksi päiväunille tai iltapuulle. Jos lapsella on ollut huolta tai murhetta, vanhemman rauhallisuus tai toisaalta hätäännys vaikuttavat siihen, minkälaiset eväät ihmisellä on rauhoittaa itseään stressaavissa tilanteissa aikuisena. Rauhoittumis- ja rentoutumistaitoja voi opetella läpi elämän. On tärkeää, että ihmisellä on käytössään päivittäisiä keinoja, joilla hän voi lievittää stressiä ja väsymystä. Aikuisena ihminen on itselleen vanhempi: hän ”vie” itsensä nukkumaan ajoissa ja huolehtii, ettei mene ylikierroksille.

Jokapäiväinen rauhoittumis- tai hemmotteluhetki voi lisätä myös itsetuntemusta. Joudut miettimään, mistä oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat tehdä tai olla tekemättä. Niille, keiden on vaikea kuunnella omaa tahtoa ja omia tunteita, voi olla avuksi pohtia tietoisemmin pieniä asioita: mitä haluat syödä tänään, minkä vaate tuntuu hyvältä päälläsi, kuinka paljon jaksat kuunnella tai lukea ahdistaviakin uutisia maailmalta, tarvitseeko kehosi liikuntaa ja jos tarvitsee, niin mikä tuntuisi oikeasti hyvältä.

Päivittäinen hemmotteluhetki on kaukainen ajatus, jos elät tällä hetkellä kriisissä tai muutoin ahdistuksen keskellä. Akuutti tai aikaisemmin koettu trauma voi saada ihmisen mielen ja kehon hälytystilaan, jolloin voi olla vaikea nukkua tai rentoutua. Kriisinkin keskellä on kuitenkin tärkeää, että pidät arjen rutiineista huolta: pyrit jollain konstilla saamaan unta ja syömään säännöllisesti, päivä kerrallaan. Jaksamiseen voi hakea tukea läheisiltä ja ammattilaisilta.

Pysähdy kuuntelemaan omaa oloasi. Mieti kolme asiaa, jotka tuntuvat sinusta hyvältä. Minkä niistä voisit tehdä tänään?

Lähteet:

de Bloom, J., Geurts, S. & Kompier, M. (2013) Vacation (after- ) effects on employee  health and well-being, and the role of vacation activities, experiences, and sleep. Journal of Happiness Studies, 14(2), 613-633.

de Bloom, J., Kompier, M., Geurts, S., de Weerth, D., Taris, T. & Sonnentag, S. (2009) Do We Recover from Vacation? Meta-analysis of Vacation Effects on Health and Well-being. Journal of Occupational Health, 51, 13-25.

Tukea rentoutumiseen:

Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista

Tietoa rentoutumisesta

Rentoutus osana elämäntapaa

Kriisiapua kesällä:

Valtakunnallinen kriisipuhelin

Kriisikeskukset

Selma-oma-apuohjelma

Omahoito-ohjelmia ja -oppaita

Onko Sinulla osaamisvaje lomailutaidoissa?

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_160575497Työelämässä meiltä edellytetään monenlaista osaamista. Osaamiskartoituksia ja koulutustarpeita selvitetään monilla työpaikoilla esimerkiksi osana kehityskeskusteluja. Jatkuvasti muuttuvat työelämän tarpeet asettavat meille koko ajan uusia osaamisvaateita, joihin pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan. Parhaissa työpaikoissa työnantaja tukee kouluttautumista ja antaa mahdollisuuden kehittyä uusille osa-alueille oman kiinnostuksenkin mukaan.

Tunnistammeko omat lomailutaitomme tässä osaamisen ja koulutuksen luvatussa maassa? Tunnemmeko itsemme niin hyvin, että osaamme hyödyntää esimerkiksi psykologisen palautumisen mekanismeja? Osaammeko oppia aiemmista lomista ja mahdollistaa itsellemme hyvän lomailun elementit? Henkilökohtainen lomastrategia on ehkä liian suunnitelmallinen käsite, mutta omat lomailutaidot ovat kyllä pohtimisen arvoinen asia. Mitä lomailutaidot sitten oikein tarkoittavat – kaikkihan nyt lomaa osaavat pitää…?

Loman tehtävänä on työkuormituksesta palautuminen. Henkinen palautuminen on esimerkiksi asiantuntijatehtävissä usein tärkeämpää kuin fyysinen palautuminen. On tärkeää saada aivot lomalle, jotta jaksamme oppia ja omaksua jatkossakin uusia asioita. Tärkeä taito on tunnistaa itsessään millaisella lomailulla itse omat aivot palautuvat. Toisille voi riittää yksinkertaisesti työkuormituksen pysäyttäminen ja siten passiivinen palautuminen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen avulla. Toiset nollaavat itsensä paremmin voimavaroja täydentävällä aktiivilomalla ja siten palautumalla. Tällöin lomailu voi sisältää uusia haasteita ja oppimiskokemuksia, mutta usein niissä kannattaa pitää selkeä ero työn tekemisen haasteisiin.

Olivatpa palautumismekanismit mitä tahansa, voi niiden tunnistamisella parantaa omia lomailutaitojaan. Jos et tänä kesänä ehdi enää vaikuttaa oman lomasi sisältöön, tulevan kesän lomailusta voi ottaa oppia seuraavaa kesälomaa suunnitellessa.

Ai millaiset omat lomailutaitoni sitten ovat? No varmaankin aika keskinkertaiset. Loman merkityksen ymmärtämisen työssä jaksamisessa olen jo tiedostanut. Omalla kohdallani sähköpostin kiinni pitäminen on yksi loman onnistumisen kannalta keskeisimmistä asioista. Myös pitkän yhtenäisen loman merkityksen palautumisen kannalta olen huomannut. Koska tänään on lomani ensimmäinen päivä, en aio lukea sähköpostejani.

Kirjoittaja on harjoitellut omia lomailutaitojaan työelämässä kahdenkymmenen vuoden ajan.