Mikä yhdistää seksuaalioikeuksia ja luonnonsuojelua?

Väestöliitto on tehnyt kehitysyhteystyötä Nepalin perhesuunnittelujärjestön kanssa jo vuodesta 2002. Vuodesta 2011 kehitysyhteistyö Nepalissa on toteutettu yhdessä WWF Suomen ja Nepalin kanssa Terain alueella.

Mutta miten seksuaalioikeudet ja luonnonsuojelu oikein sopivat yhteen?

Vastaus on, että erittäin hyvin. Aluksi se saattaa kuulostaa epäloogiselta yhdistelmältä, mutta lähemmin tarkasteltuna nehän ovat juuri sopiva yhdistelmä.  Kumpikaan ei millään tavalla sulje toisiaan pois vaan päinvastoin. Ne tukevat toisiaan ja yhdistämällä nämä kaksi ulottuvuutta voidaan auttaa yhteisöä laajemmin. Kuten Väestöliiton sivuilla kerrotaan ”tavoitteena on entistä laaja-alaisempi ja vaikuttavampi kehitysyhteistyö, jossa huomioidaan sekä ihmiset että luonto.”

Kestävän kehityksen näkökulmasta Väestöliiton ja WWF:n yhteistyö on juuri sitä mitä tarvitaan. Mahdollistamalla pääsy seksuaaliterveyspalveluihin vaikutetaan siihen, että naiset voivat itse päättää lastensa lukumäärästä. Yleensä se pienentää perhekokoja, jolla on taas positiivisia vaikutuksia naisten asemaan, perheen taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristön tilaan.  Väestönkasvun ja maapallon kantokyvyn kannalta seksuaaliterveyspalvelut ovat erityisen tärkeitä.

Nepalissa metsiä kaadetaan erityisesti polttopuiksi ruuanlaittoon. WWF puolestaan edistää tulisijojen korvaamista biokaasuliesillä. Tämä on tärkeää myös naisten ja lasten terveyden parantamisessa, sillä näin he eivät joudu altistumaan savulle laittaessaan ruokaa. Tytöille jää myös paremmin aikaa koulunkäyntiin, sillä heidän ei tarvitse enää tehdä pitkiä puunkeruumatkoja. Tämä myös lisää tyttöjen turvallisuutta, sillä he eivät joudu altistumaan matkoillaan seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle.

Kestävät elinkeinot tuovat tuloja ja helpottavat arkea tuhoamatta luontoa. Edistämällä luonnonsuojelua ja naisten seksuaalioikeuksia parannetaan yhteisöjen hyvinvointia. Väestöliitto ja WWF tekevät tärkeää työtä Nepalissa edistääkseen niin yhteisöjen kuin luonnon hyvinvointia.

Voit tukea tekemäämme työtä lahjoituksellasi.

Verisiä keskusteluja Nepalissa

periods”Öö, hmm, tiedätkö sinä kuukautisista?”, minulta kysyttiin empien ja varovaisesti taannoin eräällä Nepalin työmatkalla. Kun totesin, että kyllähän asiasta jotain saatan tietää, tuntui, kuin padot olisivat auenneet.

Tytöt alkoivatkin pommittaa kysymyksillä: siis teille on kerrottu kuukautisista? Milloin? Kuka sinulle kertoi? Mitä sinulle on kerrottu? Tiesitkö pienenä, että kuukautisten aikana vuotaa verta? Mitä teet kun vuodat verta? Saatko tehdä ihan normaaleja juttuja, kun sinulla on kuukautiset?

Vastailin hiki hatussa parhaani mukaan ja heitin keskusteluun tamponeja, kuukuppeja, biologian tunnin munasarjakuvia, särkylääkkeitä, noloutta tihkuvia keskusteluja äidin kanssa… Tyttöjen tiedonjano kuukautisista tuntui loputtomalta, mutta ihmetystä aiheutti se, miten tavallisena ja ongelmattomana pidin niitä.

Tytöt olivat aktiivisia Väestöliiton hankkeen myötä kehitetyssä nuorten ryhmässä. Ryhmä sai koulutusta seksuaaliterveys- ja -oikeusasioista kumppanijärjestöltämme, Nepalin perhesuunnittelujärjestöltä. Tiedon lisäksi nuoret saivat työkaluja kehittää itseluottamusta ja -varmuutta, jotka ovat avaimet itsensä arvostamiseen ja itsestään huolehtimiseen.

Olin aiemmin tavannut nuoria, jotka kertoivat koulutusten tuoneen heille lisää itsevarmuutta, ja tämän myötä he uskalsivat nyt olla vahvemmin omia itsejään ja kulkea pää pystyssä. Näin oletin tuossakin tapaamisessa kuulevani, mutta päädyimmekin keskustelemaan kuukautisista, kuukautisverestä ja mitä sille tehdä.

Kuukautiset on perinteisesti vaiettu kuoliaaksi Nepalissa, ja naisia pidetään epäpuhtaina niiden aikaan. Joillakin alueilla tytöt joutuvat jopa viettämään karjasuojissa koko kuukautisten ajan. Ei ihme, että tytöt nyt seksuaaliterveystietoa saatuaan innostuivat puhumaan asiasta. He saivat sanoja, joilla puhua aiemmin kielletystä asiasta, sekä turvallisen tilan, jossa loksauttaa koko kuukautiset omalle paikalleen: aivan tavalliseksi elämään kuuluvaksi asiaksi.

Väestöliitto koristelee porttinsa Halloweenina 31.10 sadalla tamponilla. 

Sata tamponia Väestöliiton portissa muistuttaa, että tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta taistelemista on jatkettava edelleen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Kuukautisten ei tulisi olla häpeän ja kurjuuden aiheuttaja, vaan luonnollinen ja iloinen osa ihmisyyttä.

Väestöliiton Tamponiportti on nähtävissä maanantaina 31.10. klo 10–15 osoitteessa Kalevankatu 16 A.

Yhden nuoren äidin tarina

marinawNepalPäässäni risteili ajatuksia ja oletuksia. Olin matkalla Nepaliin, ensimmäistä kertaa. Faktatietoa maasta ja sen väestön tilanteesta minulla oli vaikka muille jakaa. Silti en aivan tiennyt, mitä perillä odottaa. Olin kuullut paljon tarinoita upeista vuorista ja ystävällisistä nepalilaisista, mutta tiesin myös heidän ahdingostaan. Olin tietoinen, että Nepalissa tullaan nuorena äidiksi, ja huomasin ajattelevani erityisesti näitä nuoria äitejä ennen matkaani. Kuinka nuori on nuori äiti Nepalissa? Miten heihin suhtaudutaan? Miten he pärjäävät arjessa ja mitä he toivovat tulevaisuudelta?

Saadessani oman esikoiseni 20-vuotiaana, olin suomalaisessa mittakaavassa nuori äiti. Koin, että minuun suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Sain toisen lapseni ennen kuin täytin 23 vuotta, ja sitten vasta kummajainen olinkin. Meillä Suomessa oli jo silloin harvinaista, että lapset hankitaan parikymppisenä.

Tapasin Nepalissa äidin, jolla oli 20-vuotiaana jo kolme lasta. Ensimmäisen hän oli saanut 15-vuotiaana ja seuraavat kaksi tasaisesti tämän jälkeen. Hän oli aikanaan karannut rakkaansa kanssa kun he olivat vain 14-vuotiaita. Tyttö oli korkeammasta kastista kuin poika, eikä tytön suku hyväksynyt heidän suhdettaan.

Nyt äiti on 30-vuotias ja hän asuu lapsineen köyhässä kylässä keskellä Chitwanin kansallispuistoa, jossa pääelinkeino on maanviljely. Perheellä on omaan tarpeeseen kanoja, puhveli ja pari vuohta. Kylä on täysin eristyksissä muusta maailmasta ja kansallispuiston villieläimet ovat uhkana kylän asukkaille ja heidän eläimilleen. Silti äidin elämässä on kaikki hyvin. Hän pitää pientä bed&breakfast -tyyppistä yritystä WWF Nepalin avustuksella, ja hänen lapsensa ovat mukana sekä WWF:n että nepalilaisen perhejärjestön toiminnassa. Perhejärjestö järjestää nuorille erilaista terveyskasvatukseen liittyvää toimintaa sekä tuo kylään terveyspalveluita mobiiliklinikan muodossa.

Väestöliitto työskentelee tyttöjen ja äitien puolesta Nepalissa. Sinäkin voit tukea tätä työtä lahjoittamalla Väestöliiton lahjoitustilille.
Saaja:           Väestöliitto
Pankkitili:      Nordea FI63 1745 3000 0979 58
Viesti:           Väestöliiton työ kehitysmaiden naisten ja tyttöjen terveyden hyväksi

Nepalin tuhon keskellä 50 000 naista on raskaana

tyttc3b6blogibanneri

Nepal 2008 451 (2)

Kuva: James O´Brien

Maailmaa järkyttänyt Nepalin maanjäristyksen tuhon laajuus on yhä epäselvä. Viranomaiset kertoivat maanantaiaamuna, että kuolonuhreja on yli 3 200 ja loukkaantuneita ainakin 6 500. Uhriluvun pelätään vielä kasvavan, pahimmillaan moninkertaiseksi. Kriisin keskellä joka viides nainen on raskaana.*

Katastrofista toipumista vaikeuttaa se, että Nepal on yksi Etelä-Aasian köyhimmistä maista.

Kriisitilanteissa tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvia. Raskaudet ja synnytykset eivät katoa kriisin iskiessä. Katastrofin keskellä naiset ja vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä lääkkeistä, terveydenhuoltopalveluista ja ehkäisyvälineistä on pulaa eikä neuvolapalveluja tai synnytysapua ole saatavilla. Usein äidit ja lapset myös kärsivät traumaattisista kokemuksista, sairauksista ja väkivallanteoista. Tutkimusten mukaan kriisitilanteissa myös naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on normaalia yleisempää ja erityisesti nuoret tytöt ovat alttiita raiskauksille.

Elämä jatkuu katastrofeista ja kärsimyksestä huolimatta. Kun naisten rooli on vahva katastrofin jälkihoidossa, on mahdollista luoda aiempaa tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Väestöliitossa seurataan herkeämättä pitkäaikaisen kumppanimaamme, Nepalin, tilannetta. Haastamme kaikki mukaan auttamaan maanjäristyksen uhreja!
Avustustyötä voit tukea näiden järjestöjen kautta:

http://bit.ly/suomenpunainenristi
http://bit.ly/suomenunicef
http://bit.ly/pelastakaalapset
http://bit.ly/worldvisionsuomi
http://bit.ly/kirkonulkomaanapu
http://bit.ly/plansuomi
http://bit.ly/fidasuomi
http://bit.ly/soslapsikylä
http://bit.ly/lähetysseura

*YK:n väestörahaston UNFPAn tilastojen mukaan kriisitilanteissa keskimäärin joka viides lisääntymisiässä oleva nainen on raskaana.