Joulun kuuma peruna

Yhteisöllisen joulun järjestäminen kaikkine vaivannäköineen on monen isovanhemman hieno tapa osoittaa rakkautta ja huolenpitoa ylisukupolvisesti. Vastineeksi hän saa kokea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Joulunlaittoon sisältyy paljon vahvoja tunteita ja perinteiden kunnioittamista. Sen vuoksi suvun yhteen kokoavan joulun järjestäminen on monelle isovanhemmalle merkityksellinen asia ja vuoden kohokohta.

Kun jokin asia on itselle hyvin merkityksellinen ja tärkeä, voi olla vaikea ymmärtää, etteivät läheiset ja rakkaat ihmiset aina jaakaan samaa intohimoa. Isovanhempien aikuisilla lapsilla on omat parisuhteensa ja perheensä, missä luodaan uusia perinteitä. Heillä on siihen täysi oikeus. Katso tästä linkistä videoJoulun kuuma peruna”.

Välimatkat kahteen ”mummolaan” voivat olla varsin pitkät. Lapsuudenkoti ei tunnu aikuisesta lapsesta enää kodilta. Sinne tullaan vieraaksi. Monen päivän oleilu ”toisten nurkissa” ei välttämättä houkuta. Myös vävyillä ja miniöillä ovat omat mielipiteensä. Joulu omassa kodissa puolison ja lasten kanssa voi olla se odotettu rauhoittumisen hetki kiireisen arjen katkaisijana.  

Sanotaan, että yksilökeskeisyys on viime aikoina lisääntynyt yhteisöllisyyden kustannuksella. Eri sukupolvet voivat pitää eri asioita tärkeinä ja toisen ratkaisuja voi olla vaikea hyväksyä. Isovanhemmatkin voisivat miettiä uusia tapoja viettää joulua. Voisivatko he pistäytyä lastensa luona? Voisivatko he mennä jonnekin valmiiseen pöytään toisten hemmoteltavaksi, sen sijaan, että hankkisivat joulun tunteen aikaa vievästä puurtamisesta toisten eteen? Onko jotain muita sukulaisia tai yksinäisiä ystäviä tai tuttuja, joita voisi kutsua yhteisen pöydän ääreen? Mikseivät isovanhemmat voisi lähteä myös pienelle matkalle tai esimerkiksi kylpylään seniorilomalle viettämään nautinnollista, erilaista joulua? Myös isovanhemmilla on lupa höllätä vaatimuksistaan ja alkaa suoda pientä hemmottelua ja nautintoa elämäänsä.

Isovanhempi – toivon lähettiläs

shutterstock_230778754”Mä en haluu täyttää 5 -vuotta!” sanoi apea pikkupoika synttäreiden kynnyksellä. Kun isovanhemmat ihmettelivät purkausta, selvisivät taustalla olevat lapsen pelot: ”Aikuisilla on aina kauhee kiire ja ne näyttää niin väsyneiltä. Niillä ei oo aikaa leikkiä tai tehdä mitään kivaa mun kanssa. Mä en haluu kasvaa aikuiseks.”

Mihin meiltä aikuisilta häviää ilo, läsnäolo ja maltti pysähtyä lapselle tärkeiden asioiden äärelle? Mikä etäännyttää ilosta ja uuvuttaa meidät? Pahimmillaan vakavasti väsynyt vanhempi voi ajautua kierteeseen, jossa tuntee olevansa yksin vastuussa kaikesta.

”Menin lasten kanssa mummolaan ja hain takakonttiin puupöydän. Kun suljin ovea kuului valtavan kova ääni ja koko takaikkuna hajosi. Lyyhistyin maahan itkemään varmaankin kymmeneksi minuutiksi. Silloin tunnustin äidilleni, että en jaksa tätä enää yhtäkään päivää.” toteaa Hanna Lehtonen kirjassaan Väsynyt äiti.

Ääritilanteissa vanhemman mielen voi vallata tunne, että edes luotettavien isovanhempien tukeen ei voi turvata, vaan kaikesta on selvittävä yksin. Joskus väsynyt vanhempi pystyy ottamaan tarjottua apua vastaan vasta kun kulissit romahtavat. Tilanne on paradoksaalinen, koska erityisesti äidit kokisivat huolien ja pelkojensa vähenevän yhteisöllisemmässä kasvatusvastuussa. Tämä ilmeni Vanhempien pelkoja peilaavassa tuoreessa Marja Hintikka Liven teettämässä tutkimusraportissa.

Miten avun pyytämisen kynnystä voisi madaltaa? Olisiko meidän aikuisten jo aika murtaa yksinpärjäämisen myytti? Riittävän hyvään vanhemmuuteen kuuluu myös virheiden tekeminen ja myötätunto itseä kohtaan. Näin lapsikin saa armollisemman kuvan aikuisuudesta.

Lapsi kasvaa ja kehittyy riittävän hyvässä vanhemmuudessa, jossa on läsnä jaksavia ja hänestä iloitsevia aikuisia. Isovanhempi voi helpottaa aikuisen lapsensa vastuuta olemalla luotettava ja turvallinen lisäaikuinen, jolle kehtaa kertoa ajoissa väsymyksestä tai avuntarpeesta.

Mitä me isovanhemmat voisimme välittää lapsenlapselle aikuisuuden mukavista puolista? Voisimme puhua vähemmän ja kuunnella enemmän ja antaa aikaa lapsen puheelle ja ilolle. Antaa lapsen kavuta syliimme tankkaamaan hyvää läheisyyttä kirjan lukemisen tai valokuvien katsomisen lomassa. Voimme kertoa isoista tärkeistä asioista, jotka antavat aikuisen elämälle voimaa. Hyväksyvästä ja rohkaisevasta katseestamme välittyisi lapselle, että me aikuisetkin voimme olla rauhassa itsemme kanssa –  ja on ihan kivaa täyttää viisi vuotta.

18.10.2016 avataan IsoV-Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille osoitteessa  www.vaestoliitto.fi/isovanhemmuus

Käy tutustumassa!

******************************

Hyvää Isovanhempien päivää kaikille isovanhemmille!