Kohti 2020-luvun perhepolitiikkaa

Väestöliiton Perhebarometrissä 2018 kysyttiin neljännen kerran eduskuntavaalien alla kansalaisilta, minkälaista perhepolitiikkaa suomalaiset juuri nyt haluaisivat. Kysely kohdennettiin aikuisväestölle ja erityisesti lapsiperheille. Vastaajia oli 2560 ja itse kirjoitettuja avovastauksia saatiin yli tuhat!

Tärkeimmäksi toiveeksi kyselyssä nousi joustavuuden lisääminen työssäkäynnin ja lasten hoitamisen välillä. Myös lapsiperheiden köyhyysongelman lievittäminen nähtiin kiireelliseksi. Yhteiskunnan investointeja kouluun pidettiin erityisen arvokkaina ja myös varhaiskasvatuksen rahoitus nähtiin tärkeänä.

Perhepolitiikassa on monta näkökulmaa. Siinä on toisaalta kysymys perheen perustamisen edellytyksistä. Toisaalta – kun lapsi tai lapsia on saatu – on kyse vanhempien toimeentulosta ja vanhempien ja lasten tarvitsemista palveluista. Toimeentuloturvassa tärkeitä ovat varsinaisten perhe-etuuksien kuten lapsilisän ohella yleiset tuet, esimerkiksi asumistuki tai työttömyysturva. Palveluista keskeisiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus, koulu, liikunta ja kulttuuri. Lasten asema ja oikeudet ovat myös lapsipolitiikkaa.

Väestöliiton arvoja perhepolitiikassa ovat perheiden yhdenvertaisuus ja monimuotoisuuden arvostaminen. Kaikenlaisia perheitä ja näissä perheissä kasvavia lapsia on kohdeltava tasapuolisesti ilman syrjintää. Myös sukupuolten tasa-arvo on hyvän politiikan perusta. Perheellistyminen on valinta, ei velvollisuus. Tahattomaan lapsettomuteen on tarjottava apua. Perhepolitiikassa on huomioitava lapsen etu ja jokaisen lapsen oikeus saada hyvä elämä.

Kyselyn tuloksia huomioiden ja Väestöliiton arvoista lähtien ehdotan seuraavia perhepolitiikan peruslinjoja, kun valmistaudutaan 2020-luvulle:

1. Työelämä uudistetaan perheystävälliseksi. Muutokseen tarvitaan työelämän eri toimijoilta ja erityisesti työyhteisöissä käytännön tahtoa ja sitoutumista. Suhtautuminen lapsen saamista, perhevapaiden pitämistä tai sairaan lapsen hoitamista kohtaan tulisi muuttua sallivaksi ja työyhteisössä tulisi hakea käytännön ratkaisuja arjen pulmiin. Jokaisen työpaikan pitäisi olla Perheystävällinen työpaikka! Myös oppilaitoksissa tulee aktiivisesti tukea opintojen ja perheen yhteensovittamista.

2. Toteutetaan joustava perhevapaamalli, joka kummankaan puolison nykyistä osuutta leikkaamatta antaa isille enemmän vanhempainvapaata. Mahdollistetaan hoitovapaan pitäminen osa-aikaisesti ja useammassa jaksossa.

3. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan niin käytännön avun kuin kasvatukseen liittyvän ohjauksen ja tuen avulla. Rohjaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa.

4. Pidetään kiinni laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja koulusta ja parannetaan niitä edelleen.

5. Otetaan lapsiperheiden köyhyyden lievittämiseksi käyttöön parannuksia asumistuessa ja lapsilisässä. Jatketaan muutostyötä tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Näillä muutoksilla synnytetään yhteiskuntaan tilaa perheille ja lapsille.

Sukupuolia on seitsemän miljardia

leimaOlen tavannut ihmisen, jonka sukupuolta en osannut nimetä, mutta se ei ollut kiinnostavaa. Se oli kiinnostavaa, että hän ja minä jaoimme rakkauden laiskiaisvideoihin ja tiettyihin naurettaviin Lidlin karkkeihin.

Sukupuoli on ihmisen oma kokemus. Se ei ole lokeroitavissa, ellei sitten lokeroita ole yhtä monta kuin ihmisiä. Sukupuoli on spektri mustasta valkoiseen, se on värien kirjo kuin ennen vanhaan TV:n virityskuvassa, se on elävä, taipuisa, muotoutuva, määrittelemätönkin. Jokaisen oma.

Joskus ihmisellä on tarve määritellä ympäristönsä laatikoihin. Se luo kai turvaa tilanteessa, jossa tuntee olonsa vieraaksi. Ihan kuin ulkomailla uudessa suurkaupungissa: ensin sitä rakentaa päässään turvallisen reitin kauppaan ja ravintolaan, ostaa joka päivä tutut tuotteet ja saman ruoka-annoksen. Ja niinkin voi elää. Mutta jos tästä ei uskalla astua eteenpäin, kurkistaa kulman taakse, hypätä vieraaseen bussiin, jäävät kauniit puistot ja museot, joenrannan penkit, auringonlaskut ja katuravintolan herkut kokematta.

Jos lokeroinnin turvasta uskaltaa astua ulos ja ottaa jokaisen ihmisen vastaan uteliaasti ja avoimesti, avautuu mahdollisuus seikkailuihin ja elämyksiin, jotka vain toisen tarinaan ja elämään kurkistaminen voi antaa.

Sukupuolia ei ole kaksi. Niitä on seitsemän miljardia ja risat.

Jos sukupuolen moninaisuus -teema ei sinua kosketa mitenkään – anna olla, älä tee asiasta numeroa. Lokeroimalla ja ajamalla ihmisiä koppeihin tekee väkivaltaa. Pura lokerot mielestäsi, leikkaa lukot auki, polje laatikot lyttyyn. Anna ihmisille ympärilläsi tilaa elää ja rakastaa. Se ei ole sinulta pois.

Kun lukot on leikattu, on kaikkien helpompi hengittää.

Toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla

AulaMaria-Kaisa_004Väestöliiton uusin perhebarometri on nostanut syntyvyyden yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomalaisten ihanteellinen lapsiluku on alentunut ja lastenhankintaa lykätään oman elämäntyylin takia. Pula sopivasta kumppanista, oman vapaan elämäntyylin menettämisen pelko sekä työmarkkinoiden epävarmuus selittävät lapsen hankinnan siirtymistä. Enemmän tarvittaisiin myös hedelmällisyysneuvontaa eli tiedon jakamista biologisista tosiasioista.

Muutokset syntyvyydessä voivat ennakoida myös uudenlaista epätasa-arvoa. Huono työmarkkina-asema, työttömyys tai työttömyyden uhka voivat saada nuoret aikuiset siirtämään lastenhankintaa tai luopumaan vanhemmaksi tulosta tai seuraavan lapsen hankinnasta kokonaan. Perhe-etuudet eivät ole pysyneet kehityksessä mukana. Tyytymättömimpiä tuen tasoon olivat perhebarometrissä pieni- ja keskituloiset perheet ja työttömät vastaajat.

Väestöliitto on ollut aina perhejärjestö. ”Terve, turvallinen ja tasapainoinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan” on ollut liiton toiminnan lähtökohta 2000-luvulla. Väestöliitto ei ole ujostellut perhekeskeisyyttä. Se on tarkoittanut toimintaa hyvien ihmissuhteiden puolesta. Olemme tukeneet lasten ja vanhempien hyvää vuorovaikutusta sekä toimivia parisuhteita.   Isien ja poikien äänen vahvistaminen on noussut äitien auttamisen rinnalle. Mukaan on tullut myös nuorten näkökulma.

Perhekeskeisyys ei ole kuitenkaan tarkoittanut Väestöliitossa jonkun tietyn perhemallin puolustamista. Tunnistamme perheiden monimuotoisuuden ja kaikkien perheenjäsenten, isien, äitien, tyttöjen ja poikien ihmisoikeudet sekä sukupuolen sekä seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden. Näissä asioissa emme aseta normeja.

Tunnistamme niin avioliitot, avoliitot, eroperheet ja uusperheet, yksinhuoltajat, sijaisperheet, adoptioperheet, sateenkaariperheet, leskiperheet, lapsettomat perheet ja monikulttuuriset sekä maahanmuuttajaperheet sekä tietysti sinkut. Jokaisella on oikeus elää onnellista elämää itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Onnellisen elämän perustaa luovat tasapainoiset ihmissuhteet ja lähiyhteisöt.

2000-luvulla Väestöliitosta on tullut monikulttuuristen perheiden parissa tehtävä työn ja maahanmuuttajien kotouttamisen huippuosaaja. Siksi voimme tarjota osaamistamme juuri nyt kun turvattomuus Lähi-idässä on saanut aikaan historialliset kansainvaellukset.

Mistä Väestöliitto tunnetaan?   ”Brändiä” ovat luoneet eri vuosikymmeninä kotisisaret, kondomikauppa, koululaisten seksuaalineuvonnan esitteet, lapsettomuushoidot sekä maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Väestöliitto tunnetaan myös osaavista työntekijöistään; joukossa on maan parhaita osaajia, jotka ovat tehneet Väestöliitosta luotettavaksi koetun kumppanin.

Mihin suuntaan Väestöliitto on menossa? Väestöliitto on toiminut kautta vuosikymmenten yhteiskunnallisena vaikuttajana, verkostojen risteysasemana sekä ihmissuhteiden vahvistajana. Sitä aiomme jatkaa.

Haluamme vahvistaa yhteistyötä 35 jäsenjärjestömme kanssa. Jäsenjärjestöt ovat Väestöliiton omistajia. Haluamme osallistaa sekä jäsenjärjestöjämme että asiakkaitamme. Yhdistämme tutkimus- ja kokemustietoa vaikuttamisen ja palveluiden uudistamisen tueksi.

Autamme ihmisiä tunnistamaan omia voimavarojaan sekä pärjäämään elämän kriiseissä. Luomme toivoa.

Vaikutamme ennakkoluulottomasti erilaisten ihmisten ja monimuotoisten perheiden puolesta painottaen ihmisoikeuksia toimintamme perustana.

Menemme uutta vuosikymmentä kohti toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla!

********************

Enemmän tietoa Väestöliiton tulevista suuntaviivoista:
Väestöliiton strategia 2016-2020