Hiljainen rakkaus

003

Kuva: Työryhmä Tarja Santalahti, Kari ja Anne Saaristo

Ovi käy. Mies tulee sisään pellolta ja käy tupaan istumaan. Nainen istuu mökissä ompelutöitä tehden. Aika kuluu ja pariskunta istuu etäällä toisistaan, omiin töihinsä uppoutuneina. Taustalla raksuttaa kello, mutta muuten on hiljaista. Hiljaisuuden rikkoo lopulta se, kun toinen kysyy, että pitäisikö keittää kahvit. Kahvimurut kaivetaan kaapin uumenista ja ladotaan rakkaudella koneeseen. Kiintymystä ei sanota ääneen, mutta sitä voi hengittää mökin ilmasta.

Parisuhde oli hyvin pitkään suomessa työnjakoa. Hyvä parisuhde tarkoitti sitä, että toiseen saattoi luottaa siinä, että hän ei lähde kylille juomaan tai riiaamaan keskellä kylmintä talvea. Mies hoiti raskaat työt ja nainen murkinat. Ihanne mies suomalaiselle naiselle, oli luotettava ja työteliäs, piste. Jos näin hyvä mies oli sattunut kohdalle, niin siitä saattoi kiittää luojaa joka ilta.

Tunteilulle ei vuosisadan alussa jäänyt juuri tilaa eikä aikaa. Tunteet näytettiin tekojen kautta. Muistan joskus nähneeni dokumentin, jossa vakavasti sairastunut suomalainen mies tietää kuolevansa. Hän on päättänyt tehdä puolisolleen niin paljon polttopuita, että vaimo pärjää niillä jäljellä olevat vuotensa. Mies tekee töitä, laskee ja miettii, että saako hän työnsä loppuun ennen kuolemaansa. Siitä ei puhuta, mitä mies tuntee vaimoaan kohtaan tai ajattelee omasta pois menostaan. Rakkautta ei ole totuttu tunnustamaan ääneen. Tunteet tulee lukea toisen toiminnasta ja rivien välistä.

Luotettavuus on yhä tärkeä ominaisuus suomalaisille. Tämä tuli esiin Osmo Kontulan (2013) tutkimuksessa. Vaikka monia muita odotuksia suhteelle on tullut, on kumppanin luotettavuus yhä ykkönen. Tämän voi ajatella juontuvan siitä, että ihminen syntyy tähän elämään täysin riippuvaisena toisen hoivasta. Meille ihmisille on tärkeää, että voimme tukeutua toiseen vaikealla hetkellä. Pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde luo sisäisen turvan tunteen. Suomessa, karussa ja kylmissä olosuhteissa luotettavuus on ollut ehkä vielä tärkeämpää kuin etelän lämmössä.

Turvallisuus, luotettavuus ja työteliäisyys ovat hyvä pohja, mutta ne eivät kuitenkaan enää nykyolosuhteissa näytä riittävän onnen tunteen saavuttamiseen. Naapuria ei enää onnitella, että kyllä sinulla kävi tuuri, kun sait tuon hiljaisen ja luotettavan Jukan joka osaa naulata. Nykyään kaivataan suhdetta, jossa on myös puhetta, tunteiden jakamista, romantiikkaa ja jännitystä.

On hienoa, että ihmiset saavat tietoa ja pystyvät nykyään tunnistamaan paremmin tarpeensa. Ihmiset ymmärtävät, että hyvää elämää on mahdollista etsiä ja yksi sen osa-alue on toimiva parisuhde. Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että päätellään liian nopeasti onnen löytyvän aidan takaa.

Mediassa elää voimakkaasti parisuhteiden idealisointi. Lehtijuttua ei yleensä tehdä suhteista, joissa on istuttu samassa olohuoneessa 30 vuotta. Jutut tehdään voimakkaan rakastumisen vaiheessa. Myös tiedon saanti on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Lähes jokainen suomalainen saa ähkyyn asti tietoa siitä, että mitä kaikkea hyvän parisuhteen tulisi sisältää. Tässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta se saattaa luoda väärän kuvan siitä, että on olemassa joku parisuhteen ideaali joka on mahdollista tavoittaa.

Kukaan asiantuntija maailmassa ei pysty määrittelemään, että mikä toiselle on hyvä. Siksi jokainen joutuu omalta kohdaltaan pohtimaan tätä kysymystä. Kun tuota kysymystä miettii, on hyvä tietoisesti yrittää häivyttää kaikki ympärillä leijuvat odotukset ja normit. Kysyä vain itseltään, että onko minulla tässä tämän ihmisen rinnalla ihan riittävän hyvä olla.

Kontula, O (2013) Yhdessä vai erikseen. Väestöliiton perhebarometri.

Väestöliiton tehtävä kiteytyy arvoissa

Väestöliiton yhteiskunnallinen tehtävä ja toiminta kiteytyy arvoissa.

_DSC7338Väestöliitto perustettiin 75 vuotta sitten, vuonna 1941. Juhlaviikollamme helmikuussa 2016 julkaisemme Väestöliiton tulevaisuuden linjaukset ja niiden perustaksi sopimamme arvot.

Arvoissa kiteytyy Väestöliiton yhteiskunnallinen tehtävä. Arvot ovat perusta, jonka päälle työmme rakentuu. Arvot tuovat turvaa; tiedämme paikkamme ja roolimme. Kun meitä haastetaan, arvot antavat meille pohjan, jolle rakentaa vastineemme. Arvot ovat myös se, jolla erotumme ja otamme paikkamme muiden toimijoiden joukossa.

Väestöliiton strategiassa on sitouduttu kuuteen arvoon. Ne tukevat toisiaan. Arvoista neljä on vanhaa ja tuttua. Uusia arvoja ovat osallistaminen ja yhteistyöhakuisuus. Ne kertovat jotain tärkeää Väestöliiton tulevaisuuden linjauksesta. Tavoitteemme on olla entistä avoimempi, kuuntelevampi ja jatkuvasti uudistuva järjestö.

Arvoistamme yhdenvertaisuus merkitsee sitä, että jokainen ihminen on meille samanarvoinen. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Väestöliitto on kaikkien järjestö riippumatta henkilön taustasta, iästä, sukupuolesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta.

Ennakkoluulottomuus tarkoittaa, että olemme kuunteleva, utelias ja avoimesti maailmaa tarkkaileva järjestö. Emme poteroidu, vaan haluamme oppia uutta. Haluamme, että meitä haastetaan. Osallistumme aktiivisesti keskusteluun ja otamme rohkeasti puheeksi niitäkin asioita, joista usein vaietaan.

Osallistamisen ymmärrämme niin, että emme halua olla norsunluutorni, vaan haluamme tehdä ja kehittää työtämme yhdessä kansalaisten kanssa. Osallistamme erilaisia ihmisisiä mukaan kehittämään, tuottamaan ja arvioimaan toimintaamme. Vain yhteistyöllä ja osallistamisella pysymme kiinni ajassa ja toimintamme vastaa kohderyhmän tarpeita.

Ihmisläheisyys kuvaa sitä, että asiakas on meillä oikeassa. Kohtaamisissamme muistamme sen, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Me olemme sisältöjen asiantuntijoita. Palveluissa kaksi erilaista asiantuntijaa kohtaa. Ihmisläheisyyttä on myös se, että puhumme oikeasti kohderyhmällemme tärkeistä asioista, emme vain ylätasolla. Laadimme palvelut siten, että ne ovat helposti saavutettavissa, oli sitten kyse kasvokkaisista tapaamisesta tai nettivastaanotoista.

Luotettavuus on arvoista tärkein. Se on maineemme perusta. Luotettavuus syntyy asiantuntijuudesta. Kun otamme kantaa, se perustuu aina johonkin tutkittuun tai vastaanotolla todettuun. Moniammatillisuus on voimavaramme – voimme rakentaa kantamme ja mielipiteemme monen tieteen ja ammattialan muodostamaan konsensukseen. Siihen ei moni muu järjestö pysty. Pidämme kiinni palvelulupauksistamme, olemme luotettava yhteistyökumppani.

Yhteistyöhakuisuus ohjaa meitä olemaan auki uusille kohtaamisille myös erilaisten toimijoiden kanssa. Emme keskustele vain heidän kanssaan, jotka ovat kanssamme kaikesta samaa mieltä. Kohtaamme rohkeasti myös heitä, jotka kokevat ja näkevät maailman toisin silmin. Yhteiskunnassamme on käynnissä poteroitumisilmiö, jossa ihmiset asettuvat saman mielisten kanssa kupliinsa. Väestöliitto voi olla sovitteleva, yhteistä ymmärrystä rakentava järjestö, joka kuulee ja ymmärtää kaikenlaisia näkökulmia, vaikka ei niistä jokaista hyväksyisikään.

Arvojensa perustalta Väestöliitto vaikuttaa, tutkii ja toimii asiantuntijana. Väestöliitto kehittää ja tuottaa palveluja yhdessä jäsenjärjestöjen sekä muiden järjestö- ja yrityskumppaneiden kanssa sekä osallistaa ihmisiä tähän toimintaan. Väestöliiton tytäryhtiöt Kotisisar Oy, Väestöliiton klinikat Oy ja Familia Oy toimivat ihmisläheisten palvelujen kehittäjinä ja tuottajina.

Arvoihin perustuva Väestöliiton visio, tulevaisuudenkuva on, että jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja täysipainoisissa ihmissuhteissa.