Minne katosi median vastuu?

Keskustelua hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamista veritulpista on käyty viime viikot joka puolella, tiedotusvälineissä, välitunneilla, kahvipöydissä.

Keskustelu on aina hyväksi. On tärkeää muistuttaa tyttöjä ja naisia heidän oikeudestaan saada laadukkaita ehkäisypalveluita, joissa myös ehkäisyvalmisteiden haittavaikutuksista puhutaan avoimesti.

On myös perusteltua muistuttaa ammattilaisia siitä, mitä hyvä ehkäisyneuvonta pitää sisällään. Hormonaalisen ehkäisyn aloitus sisältää aina huolellisen riskitekijöiden kartoituksen ja asiakkaan neuvonnan.

Nuorten naisten äkilliset sairastumiset ja kuolemantapaukset tietenkin järkyttävät ja tapausten myyntiarvon on huomannut myös media. Lehtien otsikot myyvät kauhua ja kuolemaa. ”Vaarallisia ehkäisypillereitä jaetaan ilmaiseksi” (IL 26.9.13), ”Veritulppa tilauksessa? Kohtalokas e-pilleri” (IL 29.8.13), ”Viimeisin e-pillereiden uhri Suomessa 32-vuotias nainen” (AL 22.9.13).

Lööppien tarkoitus on kerätä klikkauksia ja saada kuluttaja ostamaan lehden. Mitä räväkämpää ja tunteisiin vetoavampaa, sitä paremmin käy kauppa.

Mutta kun käsittelyssä ovat terveysteemat ja vieläpä sellaiset, jotka koskettavat myös nuoria, pitäisi lööppimaakareiden malttaa laskea kymmeneen ja juoda muutama kahvikuppi ennen otsikon liikkeelle laskemista.

Mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän hänellä on tietoa, johon lukemansa yhdistää. Vielä vähemmän on kriittistä medialukutaitoa – lehdessä sanottu on usein nuorelle täysin totta. Aikuisenkin voi olla vaikeaa pysyä rauhallisena, jos lehtiotsikko herättää kuolemanpelkoa ja huolta omasta tai vaikka tyttären turvallisuudesta.

Tapasin hiljan kaksi teinityttöä, jotka olivat lopettaneet e-pillerinsä kohuotsikoiden vuoksi. He olivat terveitä nuoria, jotka olivat tyytyväisinä käyttäneet pillereitään jo muutaman vuoden vailla minkäänlaista ongelmaa. Nyt tilalla olivat epäonniset kondominkäyttökokemukset ja jatkuva raskauden pelko.

Missä on median vastuu nuorista lukijoista? Veritulppateemasta uutisoidessaan vastuunsa tunteva toimittaja muistaisi mainita sen, että huolestuvan ihmisen tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle tai vähintään soittaa puhelinneuvontaan ja käydä läpi omaa tilannetta yhdessä ammattilaisen kanssa.

Median arvokas tehtävä on välittää tietoa ja herättää keskustelua. Sen tehtävä ei voi olla hädän lietsonta ja ihmisen epätietoisuuteen jättäminen. Eritoten nuorta lukijaa ei voi ajaa tilanteeseen, jossa hänen on otettava kohtuuton vastuu itsestään, kun tavoittavissa olisi myös koulutettuja ammattilaisia, joiden kanssa vastuun voi turvallisesti jakaa.

Nuorten kanssa työtä tekevänä toivon, että toimituksissa pohdittaisiin hetki, miten tasapainoilla helpon rahan houkutuksen ja vastuullisen tiedotuksen välillä. Myyviä lööppejä saatanee rakennettua toisinkin, onhan meillä bigbrotherit ynnä muut ihan sitä varten.