Työ joustaa, jos tilanne sitä vaatii

Päätös osallistua Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan sai Hydac Oy:lla alkunsa halusta kehittää työyhteisön hyvinvointia. Yrityksemme kuuluu perheomisteiseen konserniin, jonka vaikutuksesta pyrimme vaalimaan yrityskulttuurissamme perheystävällisiä ja työntekijöiden yksilökohtaisia elämäntilanteita kunnioittavia toimintatapoja.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman mukainen perheen määrittely kattaa ne henkilöt, jotka yksilö katsoo kuuluviksi omaan perheeseensä, oli kyseessä sitten lapset tai bonuslapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ym.

Arvostamme Hydacilla ohjelman laajaa perhekäsitettä ja koemme sen omaksi. Henkilöstömme keski-ikä on noin 40 vuotta ja monella perheeseen kuuluukin alaikäisiä tai ihan pieniä lapsia, omia tai uusperheen myötä elämäntarinaan tulleita. Haluamme parhaamme mukaan mahdollistaa vanhempien täysipainoisen osallistumisen lastensa elämään sekä reagoinnin joustavasti yllättäviin tilanteisiin. Myös muiden perheenjäsenten kokemat tilanteet, jotka saattavat hetkellisesti viedä työntekijän ajatuksia ja energiaa muualle kuin työhön, pyritään kohtaamaan inhimillisesti ja joustavasti. Työnantajan vastuuseen kuuluu tällaisissa tilanteissa tukea työntekijää ja hänen jaksamistaan.

Olemme miesvaltainen työyhteisö: noin 80 % henkilöstöstä on miehiä ja 20 % naisia. Nykyään lakisääteiset asetukset mahdollistavat pidempikestoiset perhevapaat isillekin ja muutosta on jo hieman havaittavissa yrityksessämme. Miespuoleiset työntekijämme ovat enenevissä määrin hyödyntäneet isyys-, vanhempain- ja hoitovapaita. Tämä on ehdottomasti rikkaus sekä lapselle, isälle että muulle perheelle. Isien kannustaminen laajempaan perhevapaiden käyttöön ei ainoastaan tuo lisäarvoa meille työnantajana vaan saamme siten olla mukana edistämässä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Kuten varmasti monessa muussakin yrityksessä, on käytännöissämme ja yrityskulttuurissamme edelleen kehitettävää. Sen vuoksi halusimmekin lähteä mukaan Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Alkukartoitusvaiheen osana tuotettu kysely tuotti jo monia arvokkaita kehitysideoita.

Tähänastisia käytännön tapoja, joilla on pyritty helpottamaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, ovat olleet mm. etätyö ja liukuva työaika, saldovapaiden järjestyminen lyhyemmälläkin varoajalla ja jopa puolisoiden tai perheen loma-aikajärjestelyiden huomioon ottaminen mahdollisuuksien mukaan. Näiden käytännön toimien tasapuolinen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja joustavuus ovat toki subjektiivisia kokemuksia, mutta työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että työyhteisön jäsenten kokemukset olisivat edes jossain määrin samankaltaisia.

Osana kehityskulkua kohti Perheystävällinen työpaikka -tunnusta haluamme panostaa etenkin henkilöstömenettelyjen yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen soveltamiseen työtehtävästä riippumatta, ohjeiden ja sääntöjen selkeyteen sekä erilaisten työn ja perheen yhteensovittamisen ratkaisumahdollisuuksien avoimempaan viestintään. Olemme jo tarkentaneet yrityskohtaisia ohjeistuksia ja jatkossa panostamme niiden saatavuuteen. Otamme työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet säännölliseksi seurannan kohteeksi sisällyttämällä teemaa kehityskeskusteluihin. Tällä tavoin esimiehet pystyvät toivon mukaan herkemmin olemaan läsnä työntekijöille, jos elämäntilanne sitä vaatii. Avoimempi viestintä kumpuaa taasen yrityskulttuurista ja sen kehitykseen vaikuttaa myös laajempi yhteiskunnallinen konteksti asenneilmapiireineen ja lakien asettamine mahdollisuuksineen.

Vaalimme yrityksessämme ajatusta, että työasiat ovat aina järjesteltävissä, jos työntekijän perhetilanne sellaista vaatii. Oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäkestoisempi vaikutin. Tähtäämme aitoon kehitykseen ollessamme mukana Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa ja toivomme luovamme hyvinvointia sekä työntekijöillemme että heidän läheisillensä.

Hydac Oy mukana Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa

Elina Saarentaus

Kirjoittaja on Hydac Oy:n HR-koordinaattori ja pienen taaperon äiti. Kokemuksiin kuuluu kokoaikaisen työn sekä perheen aikataulujen ja tilanteiden yhteensovittamisen ajoittainen haasteellisuus, joka on kuitenkin ollut sujuvaa empaattisen esimiehen ja joustavien työaika- ja poissaolojärjestelyjen avulla.

Normipäivä eli perheystävällisyyttä ja työn hallintaa Kelassa

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_262841444Taas edessä mielenkiintoinen HR-työpäivä Kelassa. Istun mukavasti IC-junassa matkalla Riihimäeltä kohti Helsinkiä. Junan nytkähtäessä liikkeelle saan läppärini auki. Sähköpostiviestien kärjessä on pääjohtajamme Liisan viesti, jossa hän kannustaa pohtimaan innovatiivisesti ratkaisuja, joilla voisimme edistää perheystävällisyyttä Kelassa.

Ymmärrän, että asia on tärkeä. Satsaamalla perheystävällisyyteen voisimme parantaa kilpailukykyämme työnantajana. Uudet joustot parantaisivat työn ja muun elämän tasapainoa ja sitä kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta. Junan jatkaessa kulkuaan mieleeni muistuu eilisen kokouksen palaute, että asioita työstettäessä olisi hyvä ymmärtää perhekäsite laajasti. Työnantajan, jonka yksi keskeinen arvo on olla ihmistä arvostava, on syytä luoda kaikille edellytyksiä työn joustoille. Joustoja hyväksikäyttäen henkilöstö voi tarpeen tullen huolehtia omista läheisistään ovat he sitten pieniä lapsia, vanhenevia vanhempia, puolisoita tai muita läheisiä.

Kaikki esimiehet eivät lähes kuuden tuhannen henkilön työpaikalla ole aina jakaneet yhtä suurta innostusta kehittää joustoja, kuin HR-asiantuntijat. Pohtiessani uusia työaikajoustoja silmäilen vanhemman kaartin esimiehen palautetta siitä, että joustojen markkinointi tuottaa hänelle lisää työtä ja vaivaa. Vastatessani hänelle, että työn ehdoilla toki joustetaan ja uudet keinot tuovat hänelle parempia välineitä suorituksen johtamiselle, teen mentaalisen merkinnän, että valmentavan johtamisen koulutusta ja muuta tukea esimiesten suuntaan tulee vielä parantaa.

Junan tullessa Tikkurilaan pääsen syventymään projektipäällikkömme Katriinan alustaviin ajatuksiin uusista joustoista. Liukuvan työajan, osa-aikatyön, tiivistetyn työajan, etätyön ja ns. Kela-etätyön rinnalle kaivattaisiin jotain uutta. Jos ratkaisu- ja asiakaspalvelutyössä kaikki eivät samanaikaisesti voi olla etätyössä voitaisiin etätyön nykyistä käyttöä laventaa kiertovakansseilla ja puhelinpalvelua voitaisiin ainakin takaisinsoittojen osalta tehdä kotoa käsin. Asiakaspalvelussa joustoja voitaisiin lisätä sijoittamalla henkilöitä aika ajoin töihin toimistoihin, joiden aukioloaika on rajoitetumpi. Vanhojen omaisten hoito ja tapaaminen olisi helpompaa, jos voisi esimerkiksi viikonlopun jälkeen tehdä maanantaina Kela-etätyötä lähellä vanhempien asuinpaikkaa.

Esimiehenä olo on yhtäkkiä kuin Erkka Westerlundilla Suomen lätkämaajoukkueen pronssipelissä olympialaisissa. Läsnäoloni valmentajana pukukopissa ei ole välttämätöntä, koska joukkueeni on sisäistänyt Perheystävällisen työpaikan hankkeen tavoitteet, motivaatio on kohdillaan ja hienoja ehdotuksia pukkaa. Kiittäessä Katriinaan hyvistä ajatuksista tiedän, ettei minulla ole tarvetta kirkastaa joukkueelleni hankkeen tavoitteita tai merkityksellisyyttä, koska Kela tulee kyllä tämän matsin voittamaan. Tavoitteiden toteutumista tukee myös Kelan toimintakulttuuri, joka tukee perheystävällisyyttä.

Assistenttini Kirsi ilmoittaa tekstiviestillä lapsen olevan sairas, mutta palomiehenä työskentelevä puoliso tulee työvuoroltaan kotiin kello 10, joten hän tulisi töihin kello 11 jälkeen. Kiitän Kirsiä tiedosta. Muistutan tilapäisen hoitovapaan käytöstä, jos hoivavastuun siirto ei onnistu suunnitellusti.

Junan saapuessa Helsinkiin hymyilen hyväntahtoisesti toiselle kelalaiselle, joka varmistaa puhelimella, että jälkikasvu on hoitanut kaikki aamutoimensa ja lähdössä kohti uusia seikkailuja kouluun. Samalla tarkastan kalenteristani, että viimeinen kokoukseni päättyy siten, että voin käydä tervehtimässä vanhaa äitiäni sairaalan vierailuaikojen puitteissa. Onneksi uudet työvälineet mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työteon ja tarvittaessa voin jatkaa työntekoa junassa tai kotona. Tämäkin tukee oman työn hallinnan tunnetta ja lisää tasapainoa työn ja vapaa ajan välillä.

Minusta tärkeintä on kuitenkin perheystävällinen toimintakulttuuri. Kelassa olemme toiminta-ajatuksemme mukaisesti ”Elämässä mukana ja muutoksessa tukena”. Siksi haluamme olla aidosti perheystävällinen työpaikka.

Pasi Lankinen
Kirjoittaja on Kelan henkilöstöjohtaja ja mukana Perheystävällisessä Diilissä

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

.

Koululaisen pitkä loma – stressin lähde?

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_205323919Lapset pääsivät kesälaitumelle koulusta viikonloppuna. Moni perhe on kuitenkin jo kuukausia aikaisemmin kauhulla valmistautunut tähän tulevaan lomaan miettien, miten saa tänä kesänä lapsen loman aikaisen hoidon järjestymään. Koululaisen pitkä loma aiheuttaa monelle stressiä lapsen ollessa eka- tai tokaluokkalainen, mutta kun perheessä on vammaisia tai pitkäaikaissairaita lapsia, tuo loma-aikaisen hoidon järjestämisen stressi jatkuu vuositolkulla.

Moni kokee erityislapsiperheen elämän niin raskaana, että jättäytyy työelämästä kokonaan pois, koska perheen ja työn yhdistäminen on koettu liian haastavaksi. Töitä ei tarvitse kuulemma ajatellakaan, kun lapsi tarvitsee apua 24h/vrk. Vaikka lapselle on myönnetty avustajat, ei ole itsestään selvää, että vanhempi pystyisi tekemään töitä. Jos avustaja väsyy työhön, sairastuu tai muuten estyy tulemasta, ei lasta tule hoitamaan kukaan muu. Automaattisesti luotetaan siihen, että vanhempi on se joka hoitaa lapsen, vaikka vanhemmalla olisi kuinka tärkeä työpäivä tai joku tärkeä meno.

Pyysin Leijonaemoja kertomaan, miten lapsen kesäloman aikainen hoito on saatu järjestymään. Heti ensimmäinen kommentoija kertoi, että joutui lopettamaan vakityönsä ja tekee nyt osa-aikaista työtä kouluaikaan ja koulujen loma-aikaan sitten on kokonaan töistä pois. Toinen kertoi, että perheen vanhempien lomat pidettiin aina eri aikaan ja sitten äiti piti palkatonta vapaata, mutta lopulta äiti jäi työelämästä pois kokonaan. Kolmas kertoi olevansa koulussa töissä, joten loma on yhtä pitkä ja samaan aikaan kuin lapsella. Onneksi osalla kouluista on järjestelyjä, joissa lapsen hoito on järjestetty kesä- ja elokuussa. Tosin kaikille ei ole mahdollisuutta pitää kesälomaansa heinäkuussa. Tiedättehän te kaikki, mikä riita työpaikoilla on parhaasta lomakuukaudesta?

Itse olen järjestänyt liikuntavammaisen nuoren kesäloman niin, että teen töitä pääasiassa etänä. Pakollisia menoja tulee väkisin ja sillä viikolla kun olen työmatkalla, on mieheni lomaviikolla. Toki se harmittaa, että perheen yhteistä lomaa on vähemmän. Meillä on myös hyvät tukiverkot, omat vanhempani ja poikani kummitäti. He pystyvät auttamaan, jotta pääsen kokouksiin myös kesällä. Jos lähelläsi on erityislapsiperhe ja sinulla olisi mahdollista heitä auttaa, niin tarjoa apua. Me erityislasten vanhemmat olemme huonoja avun pyytämisessä.

Haluaisin kannustaa työpaikkoja perheystävällisiksi myös erityislasten vanhemmille. Meillä Leijonaemot ry:llä on neljä työntekijää, joista jokaisella on ainakin yksi erityislapsi. Meillä on liukuva työaika ja kolme työntekijää tekevät töitä pääasiassa etänä. Työ joustaa, kun lapsi pitää viedä sairaalaan tai terapiaan. Kesälomat pyritään järjestämään niin, että vanhempi voi olla koulunsa aloittavan ekaluokkalaisen tukena pari ensimmäistä viikkoa. Tiiminä tuemme toisiamme ja voimme tilapäisesti tehdä toisen työtehtäviä. Toisen työtehtävän hoitaminen on mahdollista, koska olemme laatineet hyvät ohjeistukset ja panostaneet työvaiheiden kirjauksiin ja raportointiin. Tämä on riskienhallintaa parhaimmillaan ja lisää myös työhyvinvointia ja tehokkuutta, kun voi olla samaan aikaan hyvä äiti ja hyvä työntekijä.

Janet Grundström
Kirjoittaja on Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja