Aika päivittää perhearvot 2020-luvulle

Suomalaiset odottavat nyt lapsi- ja perhepolitiikalta kolmea asiaa: joustavia tapoja yhdistää perhe ja työelämä, investoimista lasten koulukseen ja varhaiskasvatukseen sekä solidaarisuutta sosiaaliturvaan niin, että lapsiperheiden köyhyys ratkaistaan. Näin minulle ovat kiteytyneet Väestöliiton tämän vuotisen Perhebarometrin tulokset. Vastaajissa oli niin nuoria kuin varttuneita, lapsettomia ja lapsellisia.

Elämme arvojen ja asenteiden jyrkentymisen aikaa. Esimerkiksi naisten oikeuksista keskustellaan kiihkeämmin kuin pitkiin aikoihin. Suomessa keskustelu on pysynyt kohtuullisen maltillisena. Euroopassa kuulemme jo laajasti näkemyksiä, jotka ovat yllättäneet ainakin minut, esimerkiksi aborttioikeutta kiistävät ja eri tavoin kaventavat vaatimukset. Kun Saksan johtajasukupolvi on vaihtumassa ja jos Britannian EU-ero toteutuu, kasvaa huoli siitä, mihin suuntaan EU:n arvoperintö ja sen myötä unionin eri toimielinten linjaukset alkavat painottua. Tarvitaan jo vuosikymmeniä sitten hyväksymiemme ihmisoikeuksien jatkuvaa puolustamista.

’Perhearvot’ kalskahtaa sanana vähän vanhanaikaiselta tai konservatiiviselta. Melkein alan odottaa jo sen lausujalta vaatimusta, että naisten olisi jäätävä kotiin hoitamaan lapsia. Toisaalta tuore Perhebarometri viestii vahvasti sitä, että perheellä ON arvoa Suomessa vuonna 2018. Reilu enemmistö lapsiperheiden aikuista kokee, että perhe on erittäin tärkeä osa elämää. Perhe on meille tämän päivän ihmisille merkittävä, arvokas. Olemmeko siis vanhanaikaisia, nuoretkin?

Perhearvojen käsite pitää avata. Ehdotan, että otetaan ja uudistetaan perhearvot, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävän politiikan käyttöön. Määritellään tulevaisuuteen katsovat, 2020-luvun perhearvot.

Ehdotan seuraavaa listausta keskustelun pohjaksi.

1. Yhteiskunnan kaikki toimijat kantavat yhdessä vastuun siitä, että
yhteiskunnassa on tilaa lapsille ja tukea vanhemmuuteen nyt ja tulevaisuudessa.
2. Perheet ovat monimuotoisia ja jokainen perhe on arvokas.
3. Lapsitoive on henkilökohtainen ja jokaisella on oikeus valita myös itsellinen elämä ja lapsettomuus
4. Niitä, jotka toivovat lasta, tuetaan tähän toiveeseen pääsemisessä.
5. Vanhemmat ovat sukupuolesta riippumatta yhtä arvokkaita lasten hoivaajia ja kasvattajia.
6. Vanhempia rohkaistaan ja tuetaan rakentamaan hyvä kiintymyssuhde lapseen tämän varhaislapsuudessa.
7. Vanhempia ei jätetä yksin hoiva- ja kasvatusvastuun kantajiksi.
8. Työpaikat ja oppilaitokset ovat perheystävällisiä.
9. Lasten ja heidän huoltajiensa perustoimeentulo turvataan.
10. Yksin elävät kuuluvat yhteisöön eivätkä perheelliset jätä heitä sivuun.

Oman näköistä joulurauhaa rakentaessa tai uudenvuoden lupauksia miettiessä, voi testata arvoja käytännössä, vaikkapa kohtia 7 ja 10.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhallista ja virkistävää joulun ja vuoden vaihteen aikaa!

Kohti 2020-luvun perhepolitiikkaa

Väestöliiton Perhebarometrissä 2018 kysyttiin neljännen kerran eduskuntavaalien alla kansalaisilta, minkälaista perhepolitiikkaa suomalaiset juuri nyt haluaisivat. Kysely kohdennettiin aikuisväestölle ja erityisesti lapsiperheille. Vastaajia oli 2560 ja itse kirjoitettuja avovastauksia saatiin yli tuhat!

Tärkeimmäksi toiveeksi kyselyssä nousi joustavuuden lisääminen työssäkäynnin ja lasten hoitamisen välillä. Myös lapsiperheiden köyhyysongelman lievittäminen nähtiin kiireelliseksi. Yhteiskunnan investointeja kouluun pidettiin erityisen arvokkaina ja myös varhaiskasvatuksen rahoitus nähtiin tärkeänä.

Perhepolitiikassa on monta näkökulmaa. Siinä on toisaalta kysymys perheen perustamisen edellytyksistä. Toisaalta – kun lapsi tai lapsia on saatu – on kyse vanhempien toimeentulosta ja vanhempien ja lasten tarvitsemista palveluista. Toimeentuloturvassa tärkeitä ovat varsinaisten perhe-etuuksien kuten lapsilisän ohella yleiset tuet, esimerkiksi asumistuki tai työttömyysturva. Palveluista keskeisiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus, koulu, liikunta ja kulttuuri. Lasten asema ja oikeudet ovat myös lapsipolitiikkaa.

Väestöliiton arvoja perhepolitiikassa ovat perheiden yhdenvertaisuus ja monimuotoisuuden arvostaminen. Kaikenlaisia perheitä ja näissä perheissä kasvavia lapsia on kohdeltava tasapuolisesti ilman syrjintää. Myös sukupuolten tasa-arvo on hyvän politiikan perusta. Perheellistyminen on valinta, ei velvollisuus. Tahattomaan lapsettomuteen on tarjottava apua. Perhepolitiikassa on huomioitava lapsen etu ja jokaisen lapsen oikeus saada hyvä elämä.

Kyselyn tuloksia huomioiden ja Väestöliiton arvoista lähtien ehdotan seuraavia perhepolitiikan peruslinjoja, kun valmistaudutaan 2020-luvulle:

1. Työelämä uudistetaan perheystävälliseksi. Muutokseen tarvitaan työelämän eri toimijoilta ja erityisesti työyhteisöissä käytännön tahtoa ja sitoutumista. Suhtautuminen lapsen saamista, perhevapaiden pitämistä tai sairaan lapsen hoitamista kohtaan tulisi muuttua sallivaksi ja työyhteisössä tulisi hakea käytännön ratkaisuja arjen pulmiin. Jokaisen työpaikan pitäisi olla Perheystävällinen työpaikka! Myös oppilaitoksissa tulee aktiivisesti tukea opintojen ja perheen yhteensovittamista.

2. Toteutetaan joustava perhevapaamalli, joka kummankaan puolison nykyistä osuutta leikkaamatta antaa isille enemmän vanhempainvapaata. Mahdollistetaan hoitovapaan pitäminen osa-aikaisesti ja useammassa jaksossa.

3. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan niin käytännön avun kuin kasvatukseen liittyvän ohjauksen ja tuen avulla. Rohjaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa.

4. Pidetään kiinni laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja koulusta ja parannetaan niitä edelleen.

5. Otetaan lapsiperheiden köyhyyden lievittämiseksi käyttöön parannuksia asumistuessa ja lapsilisässä. Jatketaan muutostyötä tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa.

Näillä muutoksilla synnytetään yhteiskuntaan tilaa perheille ja lapsille.

Lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen Euroopan unionissa on tärkeää

blogiinpallot

Väestöliitto nosti lapsiperheköyhyyden ehkäisemisen yhdeksi keskeiseksi teemaksi EU-vaaliohjelmassaan. Köyhyyden ja eriarvoistumisen torjuminen on myös yksi EU2020 Talous- ja työllisyystrategian viidestä keskeisestä tavoitteesta. On arvioitu, että tällä hetkellä EU-maissa lähes 25 miljoonaa lasta – noin 28 prosenttia kaikista lapsista – elää köyhyyden tai syrjäytymisuhan alla. Vaikka köyhyyden ja varsinkin syrjäytymisen mittaamiseen liittyy ongelmia, on selvää, että EU-maiden talousvaikeudet ja työttömyys ovat lisänneet perheiden toimeentulo-ongelmia.

Lapsiperheköyhyys euroopassa

Toisen tai kummankin vanhemman työttömyys on yksi tärkeimpiä syitä lapsiperheiden köyhyyden taustalla. Työpaikan menetys on suuri riski varsinkin yhden vanhemman perheissä. Lapsiperheille vanhempien työttömyys on erityisen vaikeaa, koska koko perheen on vaikea muuttaa paikkakunnalta toiselle tai maasta toiseen työmahdollisuuksien perässä. Toisaalta tarjottu työ ei aina ole sovitettavissa yhteen lasten hoidon kanssa, varsinkaan jos lasten päivähoitopaikkoja ei ole tarjolla.

On ensiarvoisen tärkeää pitää huolta eri alueiden ja jäsenmaiden työttömyyden hoidosta. Työntekoa kannattaa tukea eri elämänvaiheissa ja perhetilanteissa, koska työ antaa ihmisille parhaan turvan köyhyyttä vastaan. Palkkatyön tekeminen ei ole kuitenkaan kaikissa elämäntilanteissa mahdollista. Tällöin tarvitaan riittävää ja oikein kohdennettua sosiaaliturvaa.

Sinivalkoisten lasien läpi katsottuna lapsiperheiden köyhyysaste on Suomessa EU-alueen pienintä. Tähän vaikuttavat erilaiset perhe-etuudet ja moniin muihin maihin verrattuna hyvä sosiaaliturvan taso. Tuloeroja tasataan meillä myös verotuksen keinoin. Ilman näitä tulonsiirtoja lapsiperheiden köyhyysaste kohoaisi meilläkin huomattavasti.

Väestöliiton mielestä ja talouskriisistä huolimatta erityisesti heikommassa, kuten yhden vanhemman perheitä, nuoria perheitä ja monilapsisia perheitä täytyy tukea kaikissa EU-maissa sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja asuntopolitiikan avulla.

Kirjoittajat ovat tutkijat Anneli Miettinen ja Lassi Lainiala Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta

Väestöliiton vaaliohjelma