Kunnat + järjestökumppanit = kasvun ja kehityksen kehto

Kuntavaalikampanja on meneillään ja ehdokkaita voi bongailla toreilla, kauppakeskuksissa ja somessa. Kunnat muuttavat tulevan valtuustokauden aikana muotoaan. Sote-palvelujen laaja ja kallis kokonaisuus on siirtymässä maakuntien harteille. Kuntien toiminta keskittyy jatkossa kehitys-, kaavoitus- ja koulutuspalveluihin. Kunnan tehtävä on tähän astikin ollut edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan ja tämä tavoite nousee uudessa tilanteessa entistä selkeämmin esille.

Maakunta on yksi tärkeä kuntien kumppani hyvinvointityössä. Maakunta on kuitenkin kuntia raskaampi organisaatio ja sen päätehtävä sotessa on vastuu palvelutuotannosta. Kunnat tarvitsevat uudessa tilanteessa myös toisenlaisia, ketteriä kumppaneita ja asiantuntijoita. Kunnat ovat paikallisen demokratian foorumeita. Siksi on luontevaa, että kunnat hyödyntävät asukkaidensa tiedot ja taidot kuntayhteisön kehittämisessä.

Some on luonut mahdollisuuksia nopeille asukasaloitteille ilman valittua johtoa toimiville verkostoille. Tällainen toiminta innostaa ja voimaannuttaa. Klassinen, yhdistysmuotoinen järjestötoiminta tarjoaa kestävää yhteisöllisyyttä ja pitkäjänteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Järjestötyöhön mukaan tulemisesta alkaa positiivinen kierre. Osallistumisen kautta voi saada tarvitsemaansa tukea ja vaikuttaa oman ja muiden elämäntilanteen parantamiseksi. Olosuhteiden parantuessa kykenee vaikuttamaan laajemmin. Järjestötyö ei vaadi paksua lompakkoa ja se on avointa hauraimmillekin ihmisryhmille. Se, joka on itse tämän vaikeuksissaan kokenut, ymmärtää järjestömuotoisen avun ainutkertaisen merkityksen.

Vapaaehtoisuutta ja vertaistukea ei voi kaupallistaa. Satavuotiaan Suomen yksi innovaatio on ollut turvata monenlaisen kansalaistoiminnan rakentumista ja jatkuvuutta pitkäjänteisellä, avoimiin kriteereihin perustuvalla rahoituksella. Sote-järjestöjen rahoituslähteenä kansallisella tasolla on ollut RAY ja nykyisin Veikkaus. Tämä rahoitus on ollut ja on elinehto kolmannen sektorin kehittymiselle ja sen tarjoamalle ihmisläheiselle tuelle. Paikallisella tasolla puolestaan kunnat ovat avustaneet pieniäkin toimijoita. Toivottavasti ne jatkavat tätä vaikuttavaa tukea.

Uudistuvilla kunnilla on nyt loistava pelipaikka haastaa sote-järjestöt ja muutkin kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdistämään tietonsa ja taitonsa kuntalaisten terveys- ja hyvinvointitalkoisiin. Järjestöjen ja verkostojen kanssa yhteistoiminnassa suunnitellut varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan toiminnat ja asuinympäristö voivat olla kehto kukoistavalle kasvulle. Äänestä järjestötyön puolestapuhujia!

Perheystävällinen kunta – miksi?

 

 

Kuntavaalien lähestyessä ehdokkaat lupaavat kuntalaisille yhtä jos toista. Milloin pitää rakentaa toinen uimahalli, kansainväliset mitat täyttävä urheilupyhättö tai uusi nuorisotalo. Nämä ovat tietenkin tärkeitä asioita kuntalaisille. Kuntien palvelutuotannon tehokkuus ja sen suuntaaminen oikeisiin asiakkaiden tarpeisiin tuottaa vaikuttavuutta.
Mutta mitä ehdokkaat lupaavat kuntaorganisaatiolle? Tarvitseeko sille luvata mitään? Toisaalta ymmärtävätkö kunnanvaltuustoihin äänestetyt oman roolinsa kuntaorganisaation johtamisketjussa ja työhyvinvoinnin mahdollistajana? Onko kuntatyönantajan perheystävällisyyden edistäminen relevantti vaalilupaus? Voisiko tulevaisuuden poliittisista päättäjistä löytyä perheystävällisten kuntaorganisaation edistäjiä?

Perheystävällisyyden huomioivat työnantajat ovat tulevaisuudessa haluttuja työpaikkoja. Inhimillinen työelämä ja yksilöä ymmärtävä johtaminen ovat avainasemassa missä tahansa hyvässä työyhteisössä. Vaikka juuri tällä hetkellä työvoimasta on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, rakennetaan tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot tämän hetken valinnoilla. Perheystävällisyys on valinta, jolla työnantaja voi halutessaan erottautua ja houkutella tulevaisuuden parhaimmat osaajat. Myös ne perheelliset työntekijät, jotka miettivät ruuhkavuosissa selviytymisen strategiaansa.

Perheystävällinen työnantaja on kunnalle erottautumistekijä kilpaillessaan osaavasta työvoimasta. Perheystävällisyyden kehittäminen voi käynnistyä niin poliittiselta tasolta, kuin vaikkapa kunnan operatiivisesta johdostakin. Mikään ei estä kehittämästä myös organisaation osia tai tiimejä perheystävällisyydessä esimerkiksi kevyen itsearvioinnin perusteella. Mikäli koko kunta haluaa profiloitua perheystävällisenä kuntana, tulee sitoutuminen lähteä ylimmästä johdosta. Väestöliiton jatkossa tarjoama Perheystävällinen työpaikka -merkki voidaan myöntää kokonaisarvioinnin perusteella kaikenkokoisille organisaatioille toimialasta riippumatta.

Ohjelmassa perheystävällisyyden kehittäminen lähtee liikkeelle nykytilan tunnistamisesta. Perheystävällisen henkilöstökyselyn toteuttaminen auttaa hahmottamaan mistä asioista henkilöstö on jo nyt tyytyväinen. Ja toisaalta mihin työn ja perheen paremman yhteensovittamisen asioihin kohdistuvat suurimmat parantamistoiveet. Pienemmissä organisaatioissa toteutetaan koko organisaation itsearviointikeskustelu, joka antaa hyvä pohjan seuraavan vaiheen kehittämissuunnitelman luomiselle. Kehittämissuunnitelma ja siinä olevien toimenpiteiden toteuttaminen ovat perheystävällisyyden kehittämisessä keskeistä. Näiden jälkeen tehtävillä työpaikkavierailuilla varmistetaan perheystävällisyyden jalkautuminen koko organisaatioon.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotoinnissa ovat tällä hetkellä mukana jo Joensuun kaupunki ja Puolangan kunta. Ne pääsevät aitiopaikalta seuraamaan suomalaisen työelämän perheystävällisyyden kehittymistä ja osaltaan myös vaikuttamaan Väestöliiton luoman ohjelman muotoutumiseen. Ohjelmaa lähdetään pilotoimaan myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kevään aikana. Katso kaikki pilotoinnissa mukana olevat organisaatiot.

Liittyykö Sinun kuntasi seuraavana edelläkävijänä mukaan?

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

Nuoriin kannattaa panostaa

shutterstock_102000970Kunnallisvaalit ovat keväällä ja nuorille tärkeitä teemoja on jokaisen puolueen puolueohjelmassa. Nuorten osallistuminen politiikkaan ja vaikuttaminen päätöksentekoon riippuu puolueitten painottamista asioista. Nuoret ovat kiinnostuneita koulutukseen liittyvistä asioista kuten korkeakoulutukseen liittyvistä muutoksista ja leikkauksista. Lisäksi nuoria kiinnostaa oman ikäisten terveydenhoidon vaihtoehdot, kuten se miten pääsee hoitoon ja mitä se maksaa opiskelustressin iskiessä.

Nuoria on turha odottaa tulevan vaalitilaisuuksiin tai tapahtumiin, jotka eivät nuoria koske. Nuoria saadaan osallistumaan yhteiskuntaan olemalla nuorten kanssa nuorten paikoissa kuten nuorisotiloissa, kauppakeskuksissa ja koulussa.

Nuoret ovat tärkeää saada osallistumaan päätöksentekoon, sillä nuoret ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus, joihin kannattaa panostaa. Toki esimerkiksi koulutus ja siihen liittyvät oppilashuollon palvelut ovat vain yksi osa puolueiden painopisteitä, mutta jos yhteiskunta satsaa lapsiin ja nuoriin heistä kasvaa tasapainoisia nuoria voi yhteiskunta saada heihin satsaamansa rahat moninkertaisesti takaisin.

Kuntien on edistettävä nuorten vaikuttamista nuorisolain edellyttämällä tavalla. Nuorille on annettava tilaisuuksia, joissa he saavat vaikuttaa. Lisäksi kuntien on suunniteltava ja toteutettava strategia, jolla he toteuttavat nuorten osallistumisen päätöksentekoon. Nostaisin tärkeänä nuorten joukosta myös esille erityisryhmät (mm. vammaiset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt). He tarvitsevat eritystä tukea kaikenlaiseen osallistumiseen ja siihen, että uskaltavat ottaa kantaa asioihin.

Nuorten osallistumiseen vaikuttamiseen ei siis tarvita mitään ihmetekoja vain nuorten kuulemista nuorten paikoissa ja nuorille tärkeiden asioiden esille nostamista. Kunnilla on parempi tulevaisuus, jos he kuuntelevat nuoria.

Annamari Pulliainen
Väestöliiton nuorisotyöryhmän jäsen

Nuorisotyöryhmä tuli taloon

nuorisokuva_vlPerjantai 5.2. oli historiallinen päivä, sillä Väestöliiton pitkään suunniteltu ja innolla odotettu nuorisotyöryhmä kokoontui silloin ensimmäisen kerran. Väestöliiton nuorisotyöryhmä on vaikuttajaelin, joka ottaa jalansijaa sekä järjestön sisällä että yhteiskunnassa laajemmin. Työryhmään kuuluu kymmenen huikean osaavaa ja motivoitunutta jäsentä (tässä demokraattisesti aakkosjärjestyksessä): Aaron, Annamari, Anni, Iida, Iina, Jaana, Paula, Renja, Tua ja Vilja. Jäsenillä on monipuoliset taustat ja kiinnostuksen kohteet, ja siksi olemmekin mitä sopivin porukka muuttamaan maailmaa.

Ensimmäinen tapaaminen sujui innostuneissa tunnelmissa, kun saimme kuulla monia mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tutustua toisiimme. Työryhmä valitsi näin aluksi itselleen kolme pääkohdetta (ns. kolme pointtia), joista maailmanparannus aloitetaan. Kärjet ovat seksuaalikasvatukseen liittyvä veckan sex, monelle tärkeä ja ajankohtainen translaki ja tämänkeväiset kuntavaalit.

Veckan sex on useissa Pohjoismaissa jo käynnissä oleva seksuaalivalistusprojekti, jossa viikolla kuusi järjestetään erilaisia teemaan liittyviä tapahtumia, tuotetaan oppimateriaaleja ja tehdään kampanjoita. Suomessa ei ole ehditty vielä tähän kelkkaan, mutta asia muuttuu vuonna 2018, kun nuorisotyöryhmä ottaa asiakseen tuoda Suomeen muualla jo hyväksi havaitun konseptin. Laittakaa kalenteriin!

Nuorisotyöryhmän yksi tärkeimmistä aiheista on translaki, ja sen tiimoilta työryhmä tekee yhteistyötä muiden (nuoriso)järjestöjen kanssa lain uudistamisen edistämiseksi. Nykyinen translaki on vahingollinen, ja nuorisotyöryhmä haluaa inhimillisen ja nuorten asemaa parantavan translain.

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017. Ennakkoäänestys kotimaassa on 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Kuntavaaleihin nuorisotyöryhmä lähtee kahdella kärjellä: maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Jäsenemme Renja ehtikin jo blogata maksuttomasta ehkäisystä, ja hänen tekstinsä voi lukea täältä.

Työryhmä odottaa innolla kaksivuotiskautensa tapahtumia ja tarttuu nyt toimeen reippaasti, koska kuntavaalit ja monelle tärkeä Helsinki Pride ovat jo ovella! Toimintaamme voi seurata täällä blogissa. Loppukevennyksenä kerrottakoon, että nuorisotyöryhmän virallinen teemabiisi on Güntherin ja D’Sanzin Love Yourself. Aurinkoista kevättalvea kaikille!

Svensk sammanfattning:
En ungdomsarbetsgrupp har börjat sin verksamhet inom Väestöliitto. Gruppen består av tio motiverade och kunniga ungdomar: Aaron, Annamari, Anni, Iida, Iina, Jaana, Paula, Renja, Tua ja Vilja. Gruppens tre främsta verksamhetsområden gäller en projektvecka för sexuell upplysning (veckan sex) som kommer i februari 2018, translagens förnyelse så att den nuvarande, kränkande lagen blir histori och kommunvalet som hålls i april. Ungdomsarbetsgruppen har två ledande teman inför kommunvalet: gratis preventivmedel åt ungdomar under 25 år och ungdomarnas deltagande- och påverkningsmöjligheternas förbättring.

 

Vilja Luomala, Väestöliiton nuorisotyöryhmän jäsen

Kunnat auttamaan tulijoita kotoutumispolulle

Kuva: Katja TŠähjä

Kuva: Katja TŠähjä

Vajaat 8000 turvapaikanhakijaa sai viime vuonna luvan jäädä Suomeen.Lisäksi maahan muutti muista syistä EU:n ulkopuolelta arviolta 20 000 ihmistä ja EU:sta yli 10 000. Tulijoista monella on perhe ja lapsia.

Nyt on kaikkien otettava todesta kotoutumisen haaste. Uusien tulijoiden täytyy päästä rakentamaan elämäänsä mielekkäästi osana suomalaista yhteiskuntaa.

Kunnilla on erityinen tehtävä etenkin pakolaistaustaisten maahanmuuttajien elämän rakentamisessa. Päätöksen jälkeen he tarvitsevat paikan, jossa asua ja yhteisön, johon kiinnittyä. Pakolaiset ovat selviytyjiä – useimmat sinnikkäitä ja motivoituneita uuden elämän rakentajia.

Jo yli 100 kuntaa on tarttunut työ- ja elinkeinoministeriön haasteeseen ja tarjonnut kuntapaikkoja pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Kuntapaikkoja tarvitaan vielä tuhansille.

Kuntien kannattaa huomata pakolaistaustaiset ihmiset voimavarana: he lisäävät ja nuorentavat kuntien väestöpohjaa ja tuovat elinvoimaa.  Ajan mittaan, alun kotoutumisen tuen avulla, heistä ja heidän lapsistaan tulee uusia veronmaksajia kuntaan.

Jos missaamme tämän mahdollisuuden ja annamme ihmisten jäädä ajelehtimaan, siitä  maksavat kaikki menetettyinä mahdollisuuksina ja syrjäytymisen kustannuksina.

Kuntavaaliehdokas: Oletko kuntasi tulevana päättäjänä valmis tarjoamaan kuntapaikkoja kansainvälistä suojelua saaville? Oletko vastuullinen ja kauaskatseinen? Kotoutumista tukemalla tuet kaikkien lasten ja lapsiperheiden hyvää tulevaisuutta.

Äänestäjä: Kannatatko ehdokasta, joka katsoo pidemmälle tulevaisuuteen?

Kuntavaaleissa 9.4.2017 päätetään lasten ja perheiden kannalta tärkeistä asioista. Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen Anna ääni lapselle -kampanja nostaa lasten äänen mukaan vaalikeskusteluun ja -teemoihin.

Seuraa kampanjaa somessa tunnistella #äänilapselle. Twitterissä @AaniLapselle. Facebookissa: Anna ääni lapselle! Ge barnen din röst!