Aidsilla on nuoren naisen kasvot

angryaidskaikkiturkoosiMaailman aids-päivänä julkaistava animaatio kertoo hivin ennaltaehkäisyssä tapahtuneesta edistyksestä aids-hahmon näkökulmasta. Aidsin kulta-ajat ovat ohi. Lääkityksen avulla viruksen leviäminen suojaamattomassa seksissä voidaan estää. Nykyhoidolla hiv-tartunta ei lyhennä elinikää ja lääkitys estää sairauden etenemisen aids-vaiheeseen. Aids on muuttunut vihaiseksi.

Monissa maissa, monille ihmisille tämä on vielä utopiaa. Vaikka yhä useampi hiv-tartunnan saanut saa lääkityksen, kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Hiv-virus saa jatkaa juhliaan.

Tilanne on tämä
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15-24 –vuotiaat naiset ja tytöt sairastuvat kolme kertaa todennäköisemmin aidsiin kuin muut. 7500 nuorta naista saa tartunnan joka viikkoa. Jos Suomessa tartuntoja tulisi samaan tahtiin tästä hetkestä eteenpäin niin syyskuussa 2017 kaikki Suomen 15-24 –vuotiaat naiset olisivat saaneet hiv-tartunnan. Eteläisessä Afrikassa 90 prosenttia 15-19 –vuotiaiden nuorten saamista uusista hiv-tartunnoista tapahtuu  tytöille. Tämä tarkoittaa siis melkein kaikkia uusia tartuntoja! Hivillä on todellakin nuoren tytön kasvot.

hiv-faktaa

Syyt ja seuraukset
Suurin syy tähän on köyhyys ja epätasa-arvo. Tytöt ovat huonommin koulutettuja. He kokevat seksuaalista väkivaltaa ja heidät pakotetaan naimisiin. Tytöillä ei ole valtaa päättää ehkäisystä. Listaa voisi jatkaa, mutta kaikki kertovat samaa tarinaa. Ongelma on rakenteellinen. Ja niinpä tytöt eivät käy hiv-testeissä, eivätkä saa lääkitystä ja äidiksi tultuaan he saattavat tartuttaa lapsensa. Kierre on valmis.

Ratkaisu on meillä
Hiv-epidemia on saatu taittumaan pitkäjänteisen työn avulla. Sinnikästä työtä hivin leviämistä vastaan on jatkettava. On tehtävä töitä, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen. Suomalaisten pitää vaatia hallitusta suuntamaan kehitysyhteistyörahoitusta seksuaalioikeuksien edistämiseen. Eikä kehitysmäärärahoja saa enää leikata.

Eikö nyt olisi aika seistä maailman tyttöjen puolella, hiv-tartuntoja vastaan?

Katso AIDS-päivän video

Seuraa
#maailmanaidspäivä
#AngryAIDS
#keepAIDSangry
#WAD
www.facebook.com/maailmanaidspaiva/
www.maailmanaidspaiva.fi

Lähteet
UNAIDS
Partner-tutkimus
Tilastokeskus

Olenko minä olemassa?

elinakorhonen_tadzikistanGulafrus on nuori nainen, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa. Hänellä ei ole mitään omaisuutta, lukuun ottamatta muutamaa vaatekertaa ja vanhaa pyörätuolia, jolla hän liikkuu.

Tapasin Gulafrusin Tadjikistanissa, jossa olin Kynnys ry:n,Väestöliiton ja keskiaasialaisten vammaisten naisten järjestöjen yhteisen hankkeen matkalla. Gulafrus oli ujo ja pelokas, hänen oli vaikea sanoittaa ajatuksiaan ja kokemustaan elämästä. Koko Gulafruisin olemus kysyi: Olenko minä oikeasti olemassa?

Tämä ei toisaalta ole ihme. Gulafrus on elänyt koko ikänsä vanhainkodissa, jonka monilla asukkailla on lisäksi psykiatrisia ongelmia. Hänet jätettiin sinne jo lapsena. Tyttö, joka ei oppinut kävelemään, oli häpeä ja taakka vanhemmille.

Keski-Aasiassa on yleinen tapa jättää vammaiset lapset laitoksen kasvatettaviksi.Tähän on Tadjikistanin vammaisten naisten yhdistyksen  Saida Inotavovan mukaan kaksi pääasiallista syytä:

  1. Sekä viranomaiset että vanhemmat uskovat, että vammainen lapsi kuuluu laitokseen. Ajatuksena on, että laitoksessa lasta kuntoutetaan ja hän saa näin ollen paremmat lähtökohdat elämälle. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Laitosympäristö ei ikinä korvaa rakastavan vanhemman hoivaa.
  2. Toinen syy on taloudellinen. Vammaisen lapsen syntymä nähdään yleensä naisen syyksi: hänessä on jotain vikaa, koska hän on saanut vammaisen lapsen. Tämä on myös syy miehelle erota naisesta, joka jää yksin, yleensä vailla tuloja, lapsen kanssa. Lapsi jätetään siis laitokseen, koska äidillä ei ole varaa tai mahdollisuutta huolehtia hänestä.

Gulafrus osallistui viikon mittaiseen työpajaan, jossa hän sai tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. Muut vammaiset naiset toimivat upeana vertaistukena. Viikko oli Gulafrusille mullistava. Naiset suunnittelivat soittoringin perustamista niin, että palattuaan takaisin vanhainkotiin Gulafrus ei jäisi enää aivan yksin.

Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen se valtava voima, joka syrjityissä vammaisissa, köyhyyden ja alentavan kohtelun kokeneissa naisissa, voi olla. Miten he tukevat ja kannattelevat toisiaan. Luovat uskoa hyvään.

Kiitos Gulafrus, minulle sinä tulet aina olemaan olemassa.

Väestöliitto työskentelee seksuaalioikeuksien edistämiseksi sekä tyttöjen ja naisten aseman parantemiseksi. Voit tukea työtämme lahjoituksella.

 

 

 

 

Seksuaalioikeudet ovat avain parempaan tulevaisuuteen

Stephane Bidouze_Shutterstock.com (2)

Kuva: Stephane Bidouze/Shutterstock.com

Huomenna 11.7. vietetään Maailman Väestöpäivää, jolloin nostetaan esiin maailman väestöön liittyviä kysymyksiä.

Väestöliitto on huolestunut siitä, että nuoret on heikosti huomioitu vuoden alussa voimaan astuneessa YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:ssa. Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja talouden näkökulmista. Laajuudestaan huolimatta tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikenkattavia. Ne ovat neuvotteluilla saavutettuja kompromisseja ja vaikenevat monista tärkeistä kokonaisuuksista – kuten seksuaalioikeuksista.

Millaista maailmaa sitten tavoittelemme ja kenen ehdoilla? ”Ketään ei jätetä jälkeen”, julistaa toimintaohjelma, mutta unohtaa kuitenkin nuorten roolin. Siitäkin huolimatta, että 10–24-vuotiaita on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin – joissakin maissa jopa kolmannes väestöstä. Voiko kestävää kehitystä ylipäätään saavuttaa ilman, että nuoret tunnustetaan aktiivisiksi toimijoiksi ja otetaan osallisiksi päätöksentekoon?

Nuorten hyvinvointiin panostaminen on oleellista koko maailman tulevaisuuden kannalta. Koulutus ja työmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta samalla nuoret tulee huomioida myös terveyttä ja tasa-arvoa koskevissa tavoitteissa. Laadukas seksuaalikasvatus ja tieto omaan seksuaalisuuteen liittyvistä oikeuksista auttavat nuoria tekemään itselle edullisia valintoja ja kunnioittamaan toisten valintoja. Perhesuunnittelun tavoitteena taas on, että jokaisella on mahdollisuus päättää lastensa lukumäärästä ja syntymien ajoituksesta. Todellisuudessa perhesuunnittelulla on myös paljon laajempia kehitysvaikutuksia mukaan lukien tasapainoinen väestönkehitys.

Maailmassa on edelleen yli 225 miljoonaa naista ja tyttöä, jotka haluaisivat käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa tai päätäntäoikeutta. Ehkäisyn saatavuus voi olla heikkoa tai siihen ei ole varaa. Tämä tarkoittaa vuosittain 74 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ja 22 miljoonaa turvatonta aborttia. Monissa maissa lapsiavioliitot lisäävät teiniraskauksien määrää. Vaikka lakien tulisi suojella alaikäisiä avioliitoilta, jopa 39 000 tyttöä naitetaan joka päivä. Nuoren tytön tullessa raskaaksi hänen elämänsä muuttuu. Muutos on harvoin käänne parempaan. Koulunkäynti voi keskeytyä, työmahdollisuudet hävitä ja alttius köyhyyteen, syrjäytymiseen ja riippuvuuteen lisääntyä.

Nuorten määrän kasvaessa maailmanlaajuisesti, seksuaalioikeuksien merkitys korostuu entisestään. Vastaamalla perhesuunnittelun tarpeisiin voisimme vähentää äitiyskuolleisuutta kolmanneksella, pelastaa satojentuhansien vastasyntyneiden hengen ja estää 75 % hiv-tartunnoista. Tähän tähtää myös vuonna 2012 solmittu Bill ja Melinda Gates -säätiön rahoittama perhesuunnittelun kumppanuusohjelma (FP2020). Ohjelman tavoitteena on, että yhä useammalla on mahdollisuus päättää lapsiluvustaan, ja vuoteen 2020 mennessä 120 miljoonaa naista ja tyttöä lisää voi halutessaan käyttää ehkäisyvälineitä. Suomi on sitoutunut globaaliin vastuunkantoon kestävän kehityksen ohjelmassa ja naisten ja tyttöjen oikeudet on asetettu Suomen kehityspolitiikan päätavoitteeksi. Nyt on varmistettava tavoitteiden toimeenpano.

Tavoitteet ovat universaaleja ja koskettavat kaikkia, eivät vain kehittyviä maita. Suomessa järjestöt ja yksittäiset kunnat ovat tehneet arvokasta työtä nuorten seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Tästä ovat esimerkkinä Maksuton ehkäisy -kuntalaisaloitteet. Tahtotilaa siis on, mutta Suomen on myös kannettava vastuunsa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja seksuaalioikeuksien toteutumisesta jotta edistämistyö ei jää hajanaiseksi ja alueellisesti eriarvoistavaksi.

Puheissa ja julistuksissa nuoret usein huomioidaan ja heidän muutosvoimansa tunnistetaan. Kestävään kehitykseen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin korulauseita. Väestöliitto pitää tärkeänä, että Suomi aidosti osallistaa ja sitouttaa nuoret mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Jos todella haluamme luoda kestävää kehitystä, nuorten on annettava vaikuttaa siihen, millaista maailmaa tavoittelemme.

Hilkka Vuorenmaa ja Sanni Isometsä
Kirjoittavat työskentelevät Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä

 

.

 

 

Nepalin tuhon keskellä 50 000 naista on raskaana

tyttc3b6blogibanneri

Nepal 2008 451 (2)

Kuva: James O´Brien

Maailmaa järkyttänyt Nepalin maanjäristyksen tuhon laajuus on yhä epäselvä. Viranomaiset kertoivat maanantaiaamuna, että kuolonuhreja on yli 3 200 ja loukkaantuneita ainakin 6 500. Uhriluvun pelätään vielä kasvavan, pahimmillaan moninkertaiseksi. Kriisin keskellä joka viides nainen on raskaana.*

Katastrofista toipumista vaikeuttaa se, että Nepal on yksi Etelä-Aasian köyhimmistä maista.

Kriisitilanteissa tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvia. Raskaudet ja synnytykset eivät katoa kriisin iskiessä. Katastrofin keskellä naiset ja vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä lääkkeistä, terveydenhuoltopalveluista ja ehkäisyvälineistä on pulaa eikä neuvolapalveluja tai synnytysapua ole saatavilla. Usein äidit ja lapset myös kärsivät traumaattisista kokemuksista, sairauksista ja väkivallanteoista. Tutkimusten mukaan kriisitilanteissa myös naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on normaalia yleisempää ja erityisesti nuoret tytöt ovat alttiita raiskauksille.

Elämä jatkuu katastrofeista ja kärsimyksestä huolimatta. Kun naisten rooli on vahva katastrofin jälkihoidossa, on mahdollista luoda aiempaa tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Väestöliitossa seurataan herkeämättä pitkäaikaisen kumppanimaamme, Nepalin, tilannetta. Haastamme kaikki mukaan auttamaan maanjäristyksen uhreja!
Avustustyötä voit tukea näiden järjestöjen kautta:

http://bit.ly/suomenpunainenristi
http://bit.ly/suomenunicef
http://bit.ly/pelastakaalapset
http://bit.ly/worldvisionsuomi
http://bit.ly/kirkonulkomaanapu
http://bit.ly/plansuomi
http://bit.ly/fidasuomi
http://bit.ly/soslapsikylä
http://bit.ly/lähetysseura

*YK:n väestörahaston UNFPAn tilastojen mukaan kriisitilanteissa keskimäärin joka viides lisääntymisiässä oleva nainen on raskaana.

Yksineläjän arki Euroopassa

Anneli Jäätteenmäkiblogiinpallot

AnneliJ_0342Suomessa asuu yli miljoona ihmistä yksin. Silti heidän asioistaan puhutaan hyvin vähän.

Mutta yksineläjien unohtaminen tarkoittaisi, että unohtaisimme yli 40% suomalaisista kotitalouksista. Yhden hengen asuntokuntia on Suomessa enemmän kuin kahden tai useamman hengen asuntokuntia.

Tilastot osoittavat, että Pohjois-Euroopassa on yleisempää asua yksin kuin Etelä-Euroopassa. Pohjolassa avioerot ovat yleisempiä kuin Etelässä. Etelä-Euroopassa on yleisempää, että isovanhemmat asuvat yhdessä muun perheen kanssa.

Eteläeurooppalaiset nuoret asuvat pidempään vanhempiensa luona. Pohjoismaissa nuoret itsenäistyvät varhaisessa vaiheessa – ja heidän myös odotetaan tekevän niin.

Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, yksi asia on varma: yksineläjiä koskettavat samat arjen haasteet, asuivatpa he sitten Pohjois- tai Etelä-Euroopassa.

Yksineläjä kohtaa arjen vaikeudet yksin, ja se voi tehdä arjesta haastavaa. Yhden hengen taloudet ovat haavoittuvaisempia esimerkiksi työttömyyden tai vakavan sairauden sattuessa omalle kohdalle.

Eläminen on kalliimpaa yksineläjälle. Vuokra on yhtä kallis, asuipa asunnossa yksi tai kaksi henkeä. Kaupan ruokapakkaukset on yleensä mitoitettu useamman hengen talouksille. Pienet pakkaukset ovat suhteessa paljon kalliimpia.

Köyhyys on yleisempää yksinelävien talouksissa. Tämä ongelma on tunnistettava ja siihen on puututtava. Toimeentulotukea saaneista kotitalouksista yksinasuvien osuus on Suomessa yli 70%.

Suurin osa yksineläjistä on naisia. Monissa Euroopan maista puuttuu yhteiskunnan tarjoama tukiverkko ja ikääntyvien naisten köyhyysriski on täten korkeampi.

Yksin eläminen sopii toisille. Itsenäisyys ja riippumattomuus voivat tuntua vapauttavalta. Ennen vanhaan kodit olivat niin pieniä ja tilaa oli niin vähän, että nuoresta oli ihanaa päästä pois ja aloittaa oma elämä. Tähän piti tietysti olla taloudelliset edellytykset.

Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä meille kaikille, asuimmepa sitten yksin tai kimpassa toisten kanssa.

Myös toisten kanssa asuva voi tuntea olevansa yksinäinen. Opetellaan olemaan ihmisiä toisillemme. Läsnäolemisen taito on kultaakin kalliimpaa. Sen arvo ei vähene koskaan.

Anneli Jäätteenmäki on Euroopan parlamentin jäsen ja Keskustan eurovaaliehdokas