Kuva: Stephane Bidouze/Shutterstock.com
Huomenna 11.7. vietetään Maailman Väestöpäivää, jolloin nostetaan esiin maailman väestöön liittyviä kysymyksiä.
Väestöliitto on huolestunut siitä, että nuoret on heikosti huomioitu vuoden alussa voimaan astuneessa YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:ssa. Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja talouden näkökulmista. Laajuudestaan huolimatta tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikenkattavia. Ne ovat neuvotteluilla saavutettuja kompromisseja ja vaikenevat monista tärkeistä kokonaisuuksista – kuten seksuaalioikeuksista.
Millaista maailmaa sitten tavoittelemme ja kenen ehdoilla? ”Ketään ei jätetä jälkeen”, julistaa toimintaohjelma, mutta unohtaa kuitenkin nuorten roolin. Siitäkin huolimatta, että 10–24-vuotiaita on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin – joissakin maissa jopa kolmannes väestöstä. Voiko kestävää kehitystä ylipäätään saavuttaa ilman, että nuoret tunnustetaan aktiivisiksi toimijoiksi ja otetaan osallisiksi päätöksentekoon?
Nuorten hyvinvointiin panostaminen on oleellista koko maailman tulevaisuuden kannalta. Koulutus ja työmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta samalla nuoret tulee huomioida myös terveyttä ja tasa-arvoa koskevissa tavoitteissa. Laadukas seksuaalikasvatus ja tieto omaan seksuaalisuuteen liittyvistä oikeuksista auttavat nuoria tekemään itselle edullisia valintoja ja kunnioittamaan toisten valintoja. Perhesuunnittelun tavoitteena taas on, että jokaisella on mahdollisuus päättää lastensa lukumäärästä ja syntymien ajoituksesta. Todellisuudessa perhesuunnittelulla on myös paljon laajempia kehitysvaikutuksia mukaan lukien tasapainoinen väestönkehitys.
Maailmassa on edelleen yli 225 miljoonaa naista ja tyttöä, jotka haluaisivat käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa tai päätäntäoikeutta. Ehkäisyn saatavuus voi olla heikkoa tai siihen ei ole varaa. Tämä tarkoittaa vuosittain 74 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ja 22 miljoonaa turvatonta aborttia. Monissa maissa lapsiavioliitot lisäävät teiniraskauksien määrää. Vaikka lakien tulisi suojella alaikäisiä avioliitoilta, jopa 39 000 tyttöä naitetaan joka päivä. Nuoren tytön tullessa raskaaksi hänen elämänsä muuttuu. Muutos on harvoin käänne parempaan. Koulunkäynti voi keskeytyä, työmahdollisuudet hävitä ja alttius köyhyyteen, syrjäytymiseen ja riippuvuuteen lisääntyä.
Nuorten määrän kasvaessa maailmanlaajuisesti, seksuaalioikeuksien merkitys korostuu entisestään. Vastaamalla perhesuunnittelun tarpeisiin voisimme vähentää äitiyskuolleisuutta kolmanneksella, pelastaa satojentuhansien vastasyntyneiden hengen ja estää 75 % hiv-tartunnoista. Tähän tähtää myös vuonna 2012 solmittu Bill ja Melinda Gates -säätiön rahoittama perhesuunnittelun kumppanuusohjelma (FP2020). Ohjelman tavoitteena on, että yhä useammalla on mahdollisuus päättää lapsiluvustaan, ja vuoteen 2020 mennessä 120 miljoonaa naista ja tyttöä lisää voi halutessaan käyttää ehkäisyvälineitä. Suomi on sitoutunut globaaliin vastuunkantoon kestävän kehityksen ohjelmassa ja naisten ja tyttöjen oikeudet on asetettu Suomen kehityspolitiikan päätavoitteeksi. Nyt on varmistettava tavoitteiden toimeenpano.
Tavoitteet ovat universaaleja ja koskettavat kaikkia, eivät vain kehittyviä maita. Suomessa järjestöt ja yksittäiset kunnat ovat tehneet arvokasta työtä nuorten seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Tästä ovat esimerkkinä Maksuton ehkäisy -kuntalaisaloitteet. Tahtotilaa siis on, mutta Suomen on myös kannettava vastuunsa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja seksuaalioikeuksien toteutumisesta jotta edistämistyö ei jää hajanaiseksi ja alueellisesti eriarvoistavaksi.
Puheissa ja julistuksissa nuoret usein huomioidaan ja heidän muutosvoimansa tunnistetaan. Kestävään kehitykseen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin korulauseita. Väestöliitto pitää tärkeänä, että Suomi aidosti osallistaa ja sitouttaa nuoret mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Jos todella haluamme luoda kestävää kehitystä, nuorten on annettava vaikuttaa siihen, millaista maailmaa tavoittelemme.
Hilkka Vuorenmaa ja Sanni Isometsä
Kirjoittavat työskentelevät Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä
.
