Sámegielat kondomat dorjot seksuála vuoigatvuođaid

Deiven muitalastit moatte suopmelaš olbmái ahte lean dárkkisteamen davvisámegielat kondomadeavsttaid riektačállima. Sii reaškkašedje ja vehá imaštalle, galgetgo vel kondomaid geavahanrávvagat leat sámegillii. “Buot máilmme hommát”, gullui kommeantan. Muhto sámegiella dieđus heive juohke áidna dillái ja dannego eatnigiella lea olbmo čiekŋaleamos ja dehálaččamus giella, dasa lea dárbu maiddái seksuála vuoigatvuođaid ollašuhttimis.

Dan veardde mii mu beljiide lea gullostan, sámenuorat baicce atnet hirbmat positiiva áššin sámegielat kondomadeavsttaid. Gelddolaš dilis soaitá leat álkit beassat lohkat geavahanrávvagiid iežas gillii dannego daid ipmirda dalle buorebut. Ii soaitte váldogiella orrut buot lunddolaččamus gulahallangaskaoapmi nu intima dilis. Dasa lassin sámegielat veršuvdna orru muđuidge vehá čielgasut go álgodeaksta.

Buot ovcci sámegiela leat áitatvuložat earenoamážit Davviriikkaid garra assimilerenpolitihkaid geažil. Sámegielat kondomadeavsttat dorjot iežaset beales maiddái giellaealáskahttima ja sámit miehtá Sámi – eai dušše Suomas – besset geavahit daid. Go Nuoraidráđis lei sáhka kondomaid nuppi gielas, válljiimet golmma sámegiela lassin eaŋgalsgiela. Dalle kondomat leat buot sápmelaččaid geavahusas, vaikko ovdamearkka dihte lullisápmelaš ii dievaslaččat ipmirdivčče ovdamearkka dihte čállon davvisámegiela. Vaikko sámegiella ii leat buot sápmelaččaide vuosttas giella, lea dehálaš beassat geavahit ráhkes gielaža buotlágan oktavuođain.

Siika-Jovnna Gáhteriinná Risten, Sámedikki Nuoraidráđi ságadoalli

Saamenkieliset kondomit seksuaalioikeuksia tukemassa

Satuin kertomaan muutamalle suomalaiselle kaverille, että olen tarkistamassa pohjoissaamenkielisten kondomitekstien oikeinkirjoitusta. Reaktiot olivat huvittuneita ja hieman yllättyneitä: pitääkö kondomien käyttöohjeidenkin olla saameksi? ”Kaikkea sitä”, kuului kommenttina. Mutta saamen kieli tietysti sopii jokaiseen tilanteeseen ja koska äidinkieli on ihmisen syvin ja tärkein kieli, sille on tarvetta myös seksuaalisten oikeuksien toteuttamisessa.

Sen verran mitä minun korviini on kantautunut, saamelaisnuoret pitävät omankielisiä kondomitekstejä ehdottomasti positiivisena asiana. Jännittävässä tilanteessa saattaa olla helpompi päästä lukemaan käyttöohjeita omalla kielellä, koska ne ymmärtää silloin paremmin. Valtakieli ei välttämättä ole kaikista luonnollisin kommunikaatioväline niin intiimissä tilanteessa. Lisäksi saamenkielinen versio saattaa olla aavistuksen selkeämpi kuin alkuteksti.

Kaikki yhdeksän saamen kieltä ovat uhanalaisia erityisesti Pohjoismaiden kovien assimilaatiopolitiikoiden vuoksi. Saamenkieliset kondomitekstit tukevat omalta osaltaan myös kielenelvytystä ja saamelaiset kautta Saamenmaan – eivät vain Suomessa – pääsevät hyödyntämään niitä. Kun Nuorisoneuvostossa oli puhetta kondomien toisesta kielestä, valitsimme kolmen saamen kielen lisäksi englannin. Silloin kondomit ovat kaikkien saamelaisten käytössä, vaikka esimerkiksi eteläsaamelainen ei täydellisesti ymmärtäisikään esimerkiksi kirjoitettua pohjoissaamea. Vaikka saame ei ole kaikille saamelaisille ensimmäinen kieli, on tärkeää päästä käyttämään rakasta kieltä kaikenlaisissa tilanteissa.

Risten Mustonen, Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston puheenjohtaja

Jossulla on käyttöä kesäkumeille

Olen seurannut viime päivien mediakeskustelua Jare ”Cheek” Tiihosen ja Jukka Pojan ”Jossu”-biisin ympärillä. Onko siinä sitä bitch shamingia, eli huoraleimalla lyömistä vai ei? Kappale on tämän vuoden YLEX:n Kesäkumibiisi, eli kondomin käytön tärkeydestä muistuttelevan Kesäkumikampanjan kärkituote ja veturi.

Väestöliitto on mukana kampanjassa, joten Cheekin kappaleen arvostelusta osa on kohdistanut myös suoraan meihin. Palautteen antajat ovat ihmetelleet nuorten seksuaaliasioiden edistämisessä profiloituneen järjestön osallisuutta kampanjassa, jonka tunnusbiisissä tulkintojen mukaan solvataan seksuaalisesti aktiivista naista ja tehdään eroa sille, mikä on suotavaa käytöstä tytöille ja mikä pojille.

Mediarähinän nostattamat reaktiot voi kai tiivistää sanoihin hilpeä hämmennys; miten ihmeessä yhdestä pop-kappaleesta voidaan tehdä näin toisistaan poikkeavia tulkintoja?

Kun kerran ”Jossun” lyriikkaa on lähdetty Hesaria myöten analysoimaan, niin jatketaan sitä vielä.

Ne puhuu et mä
vaihdan mimmii
ain ku vaihdan sukat
vaik sil ois sulkahattu
oli vain hattuun vailla sulat

”Jossu” kertoo meidän tulkintamme mukaan seksuaalisesti kokemattomasta nuoresta miehestä, jonka maine naistenkaatajana on vahvasti liioiteltu. Kuvioihin tulee Jossu, joka muuttaa pojan maailman. Kundi ihastuu. Minäkertojan ystävä tietää jotain, joka saattaa särkeä pojan sydämen – Jossu ei ehkä olekaan ihan yhtä vakavissaan, vaan tytöllä on toinen, ehkä kolmaskin.

Lyriikassa on sana biatch (suom. huora, narttu, lutka). Sana on lauseessa, jossa Jukka-Pojan tulkitsema kaveri yrittää selittää ystävälleen, mikä näyttäisi olevan jutussa juoni. Kaveri huomaa, että ystävällä on paljon tunteita pelissä ja yrittää takoa järkeä päähän, niin kuin kunnon kaverin kuuluukin. Sanavalinnat eivät silloin ehkä ole ne korrekteimmat.

Se, joka ei ole sanonut ystävälleen ”Jätä se sika!”, heittäköön tässä kohtaa ensimmäisen kiven.

En hyväksy huorittelua, enkä homottelua, en vaikka molemmat sanat kuuluvat peruskoululaisten yleiskieleen ja ovat menettäneet ison annoksen alkuperäistä merkitystään. Vaikka tytöt kutsuvat kavereitaan hellästi huoriksi ja nartuiksi, on se silti mielestäni loukkaavaa ja voidaan osin tulkita jopa seksuaaliseksi häirinnäksi.

Sanavalinta biatch on kuitenkin taiteilijan sananvapautta. Biisissä ei mielestämme arvostella Jossun toimia, vaan kerrotaan tarinaa pojasta, joka ihastuu, kokee eka kertansa ja hämmästyy huomatessaan, ettei tyttö ollutkaan ihan yhtä tosissaan. Kappale on myös tarina poikien välisestä ystävyydestä. Ei ihan kulunut poprallin aihe.

Omassa työssämme haastamme jatkuvasti ikiaikaisia myyttejä ja normeja, jotka asettavat sukupuolet erilaisiin rooleihin. Väestöliitto ei olisi lähtenyt mukaan kampanjaan, jossa vahvistettaisiin stereotypioita tai puhuttaisiin loukkaavasti ryhmästä nuoria.

Taiteen hienous on, että se antaa luvan erilaisille tulkinnoille. Ihmettelen silti, mistä lähti liikkeelle se uhmakas reaktio ”Jossua” kohtaan. Parempiakin skuuppeja olisi voinut tehdä. Eikö keskusteluun olisi voinut nostaa sen, miksi nuorten kundien pitää edelleen esittää kaikenkokenutta? Eikö kaveripoikien ystävyyttä olisi voinut hehkuttaa blogeissa? Eikö kondomin muistaminen kaiken tunnekuohun keskellä ollut fantastinen suoritus?

Tytöt ja pojat – tänä kesänä pannaan paremmaksi ja muistetaan Kesäkumi!