ilmastonmuutos | Väestöliiton blogi

Kuva: Tua Videman

Metsä on mulle tärkeä. Tila, jossa haukkoa sisään märkää ilmaa, kulkeutua jalkojen mukana satunnaisiin notkelmiin ja näyttämö vuodenaikojen lumoavalle, jatkuvalle muutokselle. Metsässä voi hetken olla paossa arjen tehtäviä, ruutuja ja kulmia.

Jo alakoulussa tiesin tärkeimmän itselleni kuviteltavissa olevan työn liittyvän luontoon. Jotain, missä tuntuisi, että saan tehtyä oman osuuteni estääkseni metsien kuoleman ja merten tukehtumisen. Ilmastonmuutoksesta kuuli jo silloin, ja se huolestutti kymmenvuotiasta.

Pienen minäni metsäretkistä jäi kytemään ajatus tarpeesta päästä muuttamaan jotenkin tätä maailmaa. Mikä olisi juuri oma kutsumus, jossa voisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti vaikuttaa niin tärkeiksi kokemiini ympäristöasioihin? Opiskellako biologiaa ja tehdä tutkimusta biodiversiteetistä, tavoitellako toimittajan ammattia päästen raportoimaan maailman tilasta mediaan? Uppoutuako politiikkaan tehdäkseen päätöksiä rajoittamaan liikaa luonnovarojen kulutusta vai tavoitellako suurta omaisuutta lahjoittaakseen sen lopulta luonnonsuojelujärjestöille?

Ajan kanssa ja teemoista lukemalla päässä alkoi jäsentyä yleiskäsityksiä – ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnovaroja ja ylikulutusta nopeuttaa ihmiskunnan alati kasvava koko. Näihin paneutumalla metsäkin kiittäisi.

Useat tutkijat arvioivat, että maapallon kestää elättää nykyistä enemmänkin ihmisiä. Suosituimmat arviot vaihtelevat kahdeksasta miljardista yhteentoista, jos vain ruoka ja energia onnistutaan jakamaan ja tuottamaan aiempaa tasaisemmin ja tehokkaammin. YK arvioi väestönkasvun pysähtyvän lähelle arvioituja lukemia, yhteentoista miljardiin. Jos näin on, toivoa paremmasta tulevaisuudesta riittää. Väestönkasvu ei kuitenkaan pysähdy itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Haaveilen, että pystyisin tulevassa työelämässäni tekemään sitä muutosta, joka edistää globaalia tasa-arvoa ja yhteisen maapallomme hyvinvointia. Väestönkasvun hillitseminen kehittyvissä maissa ei tarkoita lisääntymisen kieltämistä, vaan esimerkiksi tyttöjen ja naisten kouluttamista, joka lykkää paitsi ikää perustaa perhe myös vaikuttaa positiivisesti perheiden hyvinvointiin ja elintasoon. Seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista puhumalla ja ehkäisyn saatavuutta parantamalla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja samalla saada lapsiluku naista kohden laskemaan.

Kaikkeen tähän vaikuttaa kehitysyhteistyö, jossa suuria toimijoita ovat kansalaisjärjestöt pitkäjänteisen työnsä ja kokemuksensa avulla. Kehitysyhteistyö ei vain paranna ihmisten elämänlaatua ympäri maailman, vaan on myös avainasemassa ilmastonmuutoksen ja maapallon laajuisten ympäristöongelmien ratkomisessa. Valtionbudjetteja ja muita rahoitusvirtoja määrätessä ei saisi unohtaa, mikä merkitys sillä on niin yksittäisille ihmisille, kokonaisille maille kuin laajemmin nähtynä kotimaisille metsillemmekin.

Tua Videman
Kirjoittaja on Väestöliiton nuorten työryhmän jäsen

Miltä kuulostaisi, jos neljännes ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähennystarpeista saavutettaisiin Hornet-hävittäjien uusimisen hinnalla? Entä jos samalla voisi vielä parantaa ruokaturvaa?

Mitä jos edellisen voisi tehdä autoilusta luopumatta ja ilman ainuttakaan uutta ydinvoimalaa tai päästöveroa?

Kaikki tämä on mahdollista. Ratkaisuna on ehkäisy.

Ehkäisy hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa ruokaturvaa

Yli 225 miljoonaa naista ympäri maailman haluaisi käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa, sen saatavuus on heikkoa tai siihen ei ole varaa.

Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan ehkäisyn tarjoaminen kaikille näille naisille ennaltaehkäisisi 52 miljoonaa suunnittelematonta raskautta joka vuosi.

Viitisenkymmentä miljoonaa vuosittain ehkäistyä raskautta pienentäisi maailman väkilukua. Pienempi väkiluku vaatisi puolestaan pienempää vilja- ja lihantuotantoa, mikä parantaisi maailman ruokaturvaa. Tämä auttaisi myös ilmaston vakauttamisessa, sillä maa- ja karjatalous tuottavat nykyisellään 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.

Toisin sanoen: mitä useampi käyttää ehkäisyä, sitä vähemmän maapallomme lämpenee.

Suhteellisen halpa keino

Ehkäisyn tarpeiden täyttäminen kustantaisi arviolta 9,4 miljardia dollaria vuosittain. Yli puolet eli 5,3 miljardia tästä summasta on toistaiseksi jäänyt rahoittamatta. Rahoittamatta jäänyt summa vastaa Suomen Hornet-hävittäjien uusimisesta aiheutuvia kuluja.

Arvioiden mukaan 16-29 prosenttia globaalista kasvihuonepäästöjen vähennystarpeesta voitaisiin saavuttaa ehkäisyn avulla.

Siis neljännes koko maailman tarvittavista kasvihuonepäästöjen leikkauksista saavutettaisiin Hornet-hävittäjien uusimisen hinnalla per vuosi!

Ehkäisy onkin suhteellisesti halvempi tapa vähentää kasvihuonepäästöjä kuin esimerkiksi hybridiautot, ydinvoima tai uudet energiatehokkaat rakennukset.

Kestävän kehityksen tavoittelu ei ole ikinä ollut näin helppoa

Vietämme kestävän kehityksen viikkoa. Viikon tavoitteena on pistää liikkeelle ja tehdä näkyväksi kestävän kehityksen erilaisia hankkeita ja projekteja ympäri Eurooppaa.

Ehkäisy on erinomainen tapa pyrkiä kestävään kehitykseen -keino ei rajoita tai rankaise vaan päinvastoin mahdollistaa ja palkitsee. Suhteellisen halvalla ja helposti.

Suomi on sitoutunut useisiin kansaivälisiin sopimuksiin, jotka ottavat huomioon kaikkien ihmisten oikeuden laadukkaaseen ja luotettavaan ehkäisyyn. Pidetään yhdessä huoli siitä, että Suomi pitää lupauksistaan kiinni!

	temeteus1877 artikkeliin Varo auttamistyön harmaita…
	Perheiden hyvinvoinn… artikkeliin Vanhemmuutta tukemalla estetää…
	Kaisa artikkeliin Voiko tyytyminen olla hyvää…
	Harmonika Mikkola artikkeliin Kun sinkku hylkää ystävän…
	Sinikka Holma-Peets artikkeliin Tätisetä

Väestöliiton blogi

Rohkeasti elämässä.

Tag Archives: ilmastonmuutos

Kehitysyhteistyö auttaa niin ihmistä kuin metsää

Ehkäisyllä kestävään kehitykseen