Hiv on seksitauti eikä se tartu lääkittynä

Vuoden 2018 Kesäkumikesä oli kuuma ja vilkas. Seksuaaliterveyden asiantuntijat kiersivät kesän tapahtumia, jakoivat ilmaiseksi kesäkumeja ja antoivat Naimamaisteritestin festarikävijöille tehtäväksi.

Naimaisteritestissä on kuusi kysymystä, jotka liittyivät seksitauteihin ja turvallisempaan seksiin. Samainen testi on myös sähköisenä versiona ja siihen vastasi tänä vuonna ennätysmäärä, eli yli 10 000 ihmistä!

Tänään on maailman Aids-päivä. Tänä vuonna teemapäivän perusajatuksena onkin se, että hivin ympäriltä halutaan murtaa myyttejä mutta myös iloita siitä, että Suomi on hiv-hoidon huippumaa, ovathan hiv-tartunnat täällä maailman alhaisimmalla tasolla.

Yksi tärkeimmistä välineistä seksitautien ehkäisyssä onkin se, että seksuaaliterveyden edistämis- ja kasvatustyötä tekevillä on seksitauteihin liittyvää oikeaa ja ajanmukaista tietoa. Seksitautitestit ja niihin liittyvät lääkitykset ovat kehittyneet ja ehkäisytavat ovat monipuolistuneet.

Kesäkumikampanjan pääpainona vuonna 2018 on ollut turvallisemman seksin teemat kuten seksitaudit, suuseksissä suojautuminen, liukuvoiteiden sopivuus kondomien kanssa, HPV ja seksitautitestaus. Lomakkeessa myös kysyttiin nuorten mielipidettä siitä, voiko  kondomin poistaa seksissä ilman, että asiasta yhteisesti puhutaan.

Yksi haastavimmista Naimamaisteritestin kysymyksistä oli tänäkin kesänä: Mikä on hivin yleisin tarttumistapa Suomessa? Vastausvaihtoehtoina ovat: a) Heteroseksi, eli emätinyhdyntä ja anaaliyhdyntä ilman kondomia, B) Yhteiset huumeruiskut vai C) Vessanpytyn rengas.

Sähköisen Naimamaisteritestin tilastojen mukaan miltei 1000 nuorta ajatteli, että yleisin hivin tarttumistapa ovat yhteiset huumeruiskut ja 200 vastaajaa epäili hivin yleisimmäksi tarttumistavaksi vessanpytyn rengasta.

Seksualiterveyden edistäjät hokevat kuin mantraa: seksitaudit selvitetään testaamalla. Kesäkumikampanjassa olemme kuulleet surullisen usein siitä, että hivtestejä on hankalaa saada teetettyä. Kuitenkin hiv- tartuntojen leviämistä estetään parhaiten niin, että tiedetään oma, aktiivinen hivstatus ja seksissä käytetään niin kondomiehkäisyä kuin suuseksisuojiakin. Hiv on Suomessa pitkälti seksitauti.

Hiviin liittyviä myyttejä on paljon mutta niiden vastalääkeenä toimii tieto.  Tiesitkö sinä, että hivin lääkitys on kehittynyt niin paljon että lääkittynä hiv ei tartu henkilöltä toiseen? Hiv ei enää vaikuta eliniän odotteeseen, lääkittynä hiv ei estä perheellistymistä ja seksi suojaamattomanakin on turvallista.

Siis, mikä olikaan Suomessa yleisin hivin tarttumistapa? No se on suojaamaton emätin- ja anaaliyhdyntä.

Oletko sinä Naimamaisteri? Tee testi!
Testaa tietosi Hivistä
Suomen Hiv-strategia 2018-2020.

Kesäkumikampanjan toteuttavat YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kampanjaa.

 

 

 

 

Uskollisesti sinun

Kirjoitettuani blogin Pohjois-Suomen heikosta hpv-rokotemenekistä, sain palautteen. Sen luettuani valaistuin. Pääsin askeleen lähemmäs maailmaa, josta en tätä ennen paljoa tiennyt. Kirjoittajan luvalla teksti julkaistaan nyt blogimuodossa. Kirjoittaja on oululainen erikoislääkäri, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Syksyllä 2013 alkoivat tyttöjen HPV- eli papilloomavirusrokotukset osana kansallista rokoteohjelmaa. Pohjois-Suomessa rokotuksia on otettu vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Miksi pohjoissuomalainen nuori kieltäytyy rokotuksesta?

Oulusta Helsinkiin on pitkä matka. Tuon 600 km matkalla pohjoiseen muuttuu sekä maisema että kulttuuri. Oulu on piste, josta pohjoinen alkaa ja se on silti yhtä vähän Lappia kuin Espoo Helsinkiä.

Vaikka ajat muuttuvat, on nuorena oleminen samaa minuuden etsimistä kuin vaikka 20 vuotta sitten. Edelleenkään ei voi valita perhettä, ei uskontoa, eikä elinympäristöä. Nuori on nuori – perheen, uskonnon ja elinympäristön muovaamana ja ensi kertaa silmiään ja siipiään aukovana.

Nuori opettelee tekemään päätöksiä ja perustelemaan mielipiteensä. Hän integroituu yhä useampiin yhteisöihin. Perheen, kaveriporukan, koulun ja muiden lähiyhteisöiden näkemykset ovat äärimmäisen tärkeitä. Vaikeuksia tulee, kun yhteisöiden mielipiteet ja arvot eivät aina ole linjassa toistensa kanssa. Pahimmillaan yksi valinta sulkee sinut toisen ryhmän ulkopuolelle. Voiko yksi tällaisista valinnoista voi olla HPV-rokotuksen ottaminen?

Vaikka väkeä on pohjoisessa vähemmän ja etäisyydet ovat pitkiä, ovat yhteisöt tiiviitä. Pohjoisessa on suuria hengellisiä liikkeitä, joiden vaikutus näkyy vahvasti ihmisten arvoissa ja tavoissa toimia. Lähes kaikilla pohjoissuomalaisilla on suvussaan herätysliikehistoriaa.  

Minkälaisissa yhteisöissä nuori pohjoisessa elää? Otetaan esimerkkinä pieni lappilainen kunta. Kunnassa toimii vahva ja vanhoillinen uskonnollinen yhteisö, johon kuuluu myös opettajia, pappeja ja lääkäreitä. Se on hyvin turvallinen ja tiivis yhteisö, joka suojaa, auttaa ja ottaa mukaan uusia jäseniä. Yhteisö voi tuomita alkoholin juomisen, esiaviollisen seksin ja ehkäisyn. Pidemmällä perspektiivillä nämä säännöt ovat tuoneet turvaa ja suojelleet sekä kasvattaneet tätä yhteisöä.

Kaikki nuoret eivät näitä normeja jaa. Kunnasta löytyy ylierottuva kapinallisyhteisö, joka haluaa irrottautua uskonnollisesta yhteisöstä tai osoittaa, ettei ole siihen koskaan kuulunutkaan. Nämä nuoret toimivat niin, että valittu puoli ei jää varmasti epäselväksi; vetäisemällä kännejä ja harrastamalla varhaisia seksisuhteita. Esimerkkikunnassamme on siis erilaisia nuorisoryhmiä, joiden tämän hetkinen ja koko loppu elämän HPV-riski ja motivaatio rokotukselle vaihtelee.

Pohjois-Suomessa rokotusikäinen nuori voi joutua vaikeaan tilanteeseen. HPV-rokotus mielletään vahvasti rokotukseksi seksitautia vastaan. Nuori voi joutua tilanteeseen, jossa hän julkisesti, koko luokan läsnä ollessa, tekee valinnan rokotuksen puolesta tai sitä vastaan. Se voidaan tulkita vahvaksi seksuaaliseksi kannanotoksi. Oletko kiltti tyttö vai etkö? Kuulutko joukkoomme? Valinnan jälkeen luokka, koulu, kunta, vanhemmat ja pian koko kunta tietävät rokotuksestasi ja seksuaalisuudestasi. Tällä on uutisarvoa. Se on suorastaan lööppiainesta pienessä esimerkkikunnassamme.

Tämä on hyvin julkista terveydenhuoltoa hyvin arkaluontoisessa asiassa.

HPV-riski kasvaa suhteessa partnerien määrään. Mutta jos puolisot ovatkin toistensa ainoat partnerit elämän ajan, kuten heidän vanhempansa ja kaikki isovanhemmat heitä ennen? Mikä motivoi ottamaan rokotuksen, jos vakaumus kantaessaan ja toteutuessaan suo hyvän suojan taudeilta sekin?  

Nuoret kehittyvät kovin eri aikaan ja eritahtisesti. Kaikki 13-vuotiaat eivät vielä koe ajankohtaiseksi keskustelua seksitaudeista, oli uskonnollinen vakaumus mikä tahansa. Vanhemmat ovat avainasemassa nuorten rokotusmyöntyvyydestä puhuttaessa. Heitä ja heidän yhteisöjään tulisi informoida rokotuksen moninaisista hyödyistä ja rokotekattavuuden tärkeydestä. Etukäteen on vaikeaa tietää, minkä tien nuoret kasvaessaan valitsevat tai mille tielle joutuvat. Rokotus tuo turvaa silloinkin, kun tie on ennakoimaton tai ottaa hetkellisesti sivuraiteen.

Heikon rokotemyöntyvyyden takana voi olla hyvin ihannoitavia arvoja, inhimillisiä päätöksiä laumatilanteessa, riittämätöntä tietoa rokotteesta ja hämmennystä viimeaikaisista negatiivisista rokotekohinoista. Siksi on tärkeää, että rokotus kuuluu rokotusohjelmaan. Jokainen rokotusikäinen tulisi marssittaa vuorollaan terveydenhoitajan luokse ja he voivat halutessaan ottaa rokotuksen tai olla ottamatta. Näin nuoren yksityisyys turvataan henkilökohtaisessa ja arassa kysymyksessä.

 

Mikä mättää Länsi-Pohjassa?

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on reilusti alle sadantuhannen asukkaan maapalanen Perämeren pohjukassa, Lapin ja Ruotsin puristuksessa. Länsi-Pohjassa on kaksoiskaupunki Tornio-Haaparanta ja Kemissä kuuluisa lumilinna.  Näitä kyseenalaisemmat kunniamaininnat Länsi-Pohja saa seksuaaliterveyden osalta. Länsi-Pohja johtaa aborttitilastoja yhdessä isosiskonsa Lapin kanssa. Lappi ja Länsi-Pohja ovat myös tilastoykkönen ja -kolmonen nuoruusikäisten väkimäärään suhteutetuissa klamydiatapauksissa. Väliin kiilaa HUS-piiri.  Kuin sulan Länsi-Pohjan riepoteltuun hattuun tuovat uutiset HPV-rokotusten heikosta menekistä ysiluokkalaisten tyttöjen keskuudessa.

Miksi näin ovat asiat juuri Länsi-Pohjassa? Syyksi on epäilty Ruotsin vaikutusta, länsinaapurissahan abortit ja seksitaudit ovat huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa. On myös mietitty, onko alueen uskonvakaumuksella painolastinsa seksuaalisuudesta puhumisen tai opettamisen tapaan. Myös ehkäisypalveluiden saatavuudessa ja tavoitettavuudessa saattaa olla ongelmia.

Jotta nuori ihminen kykenee pitämään itsestä huolta, kuten ehkäisemään seksitaudit ja raskauden, vaaditaan häneltä ja ympäröivältä systeemiltä monenlaista onnistumista. Tarvitaan tietoa ja taitoja, niiden oikeanlaista ja oikea-aikaista opettamista. Taitojen käyttöönotto vaatii sopivan asenteen. Jos itseä tai kumppaniaan ei näe suojelunarvoiseksi, ei opituilla tiedoilla ole maaperää, johon kasvaa. Arvoja ei voi toisen päähän kaataa, ne kasvavat hitaasti sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa elinyhteisön kanssa. Ehkäisyvälineiden hankintaan pitää olla mahdollisuus kaikilla, varallisuudesta riippumatta. Myös palveluita on oltava saatavilla ja niihin pitää päästä mahdollisimman nopeasti.

Länsi-Pohjassa on jo herätty huoleen. Viime keväänä uutisoitiin, että vuoden 2014 alusta nuorille naisille tarjottaisiin maksutonta ehkäisyä. Tavoitteena on pienentää aborttilukuja. Suunnitelma on erinomainen ja rohkea. Raskaudenehkäisy ei kuitenkaan suojaa seksitaudeilta, siksi yhtälailla kondomit pitäisi saada ilmaisvalikoimaan.

Rokotekriitikot saivat lööppimedian tuella viestinsä läpi ilmeisen hyvin juuri Länsi-Pohjassa. Huolestuttava tilanne olisi vielä korjattavissa, jos nyt jokaisen nuoren viereen löytyisi aikuinen, joka tarjoaisi vastamyrkyn nuoren pelolle ja kumoaisi höpöpuheita.

Totuus on se, että varsinkaan Länsi-Pohjalla ei ole varaa olla rokottamatta tyttöjä. Siellä suojaamatonta seksiä harrastetaan enemmän kuin muualla. Seksitaudit ja suunnittelemattomat raskaudet ovat liian monen nuoren taakka. Toivottavasti syövältä ja sen esiasteilta säästetään mahdollisimman moni.

Lue lisää:

Rokoterähinä

Rokoterähinä

”Tämä on sukupuolista syrjintää ja ikärasismia!” huutaa poika luentosalin eturivistä. Olin pitämässä luentoa helsinkiläislukion terveysteemapäivässä ja yhtenä aiheistani olivat papilloomavirusten aiheuttamat tulehdukset ja papilloomavirusrokote.

Olin juuri näyttänyt nuorille kuulijoille alla esitetyn kuvan ja kertonut, kuinka pian seksielämän aloittamisen jälkeen virustartunnan voi saada. Kuvassa esitetyn tutkimustuloksen mukaan vuoden kuluttua ensimmäisestä yhdynnästä neljänneksellä naisista oli tulehdus, kolmen vuoden kuluttua jo puolella. Vaikka kondomi suojaa muuten hyvin seksitaudeilta, ei se HPV:n kohdalla aina estä tartuntaa, sillä pöpöä voi olla myös niillä iho- ja limakalvoalueilla, joita kondomi ei suojaa.

Suuren virusperheen jäsenistä osa on varsinaisia pahiksia, joiden aiheuttamat tulehdusmuutokset saattavat kymmenien vuosien sisällä kehittyä syöväksi saakka. Useimmiten puhutaan vain kohdunkaulansyövästä, mutta yhtä lailla papilloomavirusten tiedetään aiheuttaman penis-, peräsuoli- ja nielusyöpää. Syöpä ei katso sukupuolta, sen voi saada mieskin, vaikka kohdunkaulan syöpä toki on miesten syöpiä paljon yleisempi.

Papilloomavirusrokote on tehokas keino suojautua ärhäköiltä virustulehduksilta ja sen ikäviltä seurannaisilta. Rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen seksielämän aloittamista, näin se suojaa mahdollisimman tehokkaasti heti ensimmäisistä seksikerroista alkaen.

Papilloomavirusrokote on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kansallisessa rokotusohjelmassa ja marraskuusta 2013 alkaen rokotteen saavat kouluterveydenhoitajan pistämänä kaikki 11-15-vuotiaat tytöt. Jatkossa rokotetaan vuosittain 11-12-vuotiaat tytöt.

Tämä tieto närkästytti luennoltani istuneen lukiolaispojan. ”Miksei poikia rokoteta? Miksi miehiä aina syrjitään?” Hyvä kysymys. Juuri nyt valtiolla ei ole rahaa poikien rokottamiseen. Entä ikäkysymys? Mitä jos onkin jo niin vanha, ettei kuulu rokoteohjelman piiriin? Rokotteen saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä apteekista kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokotesarjan hinta itse maksettuna on yli 400 euroa.

Toivottavasti rokote otetaan riemumielin vastaan sen saavien keskuudessa. Ja tasa-arvon nimissä toivottavasti lukiolaispojan ärtymykseen voidaan pian vastata – papilloomavirukselta suojassa pysyminen on kaikkien nuorten oikeus.

hpv