Kondomioppia nuorille, tärkeääkö?

Olen opettanut biologiaa ja terveystietoa yläkoululaisille monen vuoden ajan ja kondomin käytön opettaminen on ollut osa 8. luokan terveystiedon kurssia niin kauan kuin muistan. Aloittaessani seksuaalineuvojan opintoihin liittyvää opinnäytetyötä kondomin käytön ohjeistuksesta, ajattelin, että kaikki tietävät miten kondomin käyttöä opetetaan nuorille, pidin sitä itsestäänselvyytenä. Ja aivan syyttä.

Usein oletetaan nuorten tietävän paljon enemmän asioista, kuin he todellisuudessa tietävät. Erityisesti seksuaalisuus on alue, josta monet nuoret eivät halua kavereiden edessä tunnustaa olevansa tietämättömiä, eivätkä he kysy siitä aikuisilta, eivät halua eivätkä pysty. Nuoren elämässä olevilla muilla aikuisilla onkin tässä suuri rooli. Kuinka luontevasti asioista puhutaan, ja millainen malli aikuisten suhtautumisesta aiheeseen nuorille jää. Tämän kun aikuiset aina muistaisivat erilaisista asioista nuorten kanssa keskustellessaan.

Kouluterveyskyselyssä (2015) tulee esille, että yhdynnät alkavat monilla (18-19%:lla) 8.-9. -luokkalaisena. Yhdynnässä olleista moni (pojat 27%, tytöt 43%) on jättänyt ehkäisyn kokonaan käyttämättä, vaikka ehkäisyn käytöllä seksissä halutaan erityisesti ehkäistä ei-toivottua raskautta. Seksitaudin riskiä pidetään melko vähäisenä. Tämäkin asenne vähentää kondomin käyttöä.

Yläkoulussa nuoret ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa keskenään. Ei voi sanoa, että kaikki heistä tarvitsevat tietoa ehkäisystä juuri tietyllä luokka-asteella. Mutta koska tietoa on parempi antaa aikaisin, kuin liian myöhään, on 8. luokka-aste mielestäni juuri oikea aika. Kondomin käyttö tulee esille terveystiedon tunneilla ja terveydenhoitajan tarkastuksessa. Nuorelle on annettava mahdollisuus tiedon saamiseen ja kondomin käytön opetteluun niin, ettei hän koe tilannetta kiusalliseksi, ja että kondomista jää käsitys, ettei sen käyttö ole ihmeellistä eikä vaikeaa. Nuoret eivät halua yleensä erottua porukasta, joten siksi kondomin käytön opettelu oppitunnilla on hyvä tehdä niin, että koko luokka, tai ainakin mahdollisimman moni oppilaista saa harjoitella kondomin käyttöä samanaikaisesti. Opettajan rooli tilanteen ohjaamisessa ja ilmapiirin pitämisessä rentona ja luontevana on tärkeä. On hienoa, kun nuorille jää tunnin jälkeen käsitys, että kondomi on helppo hankkia ja käyttää ja se tulee pitää aina mukana.

Mielestäni omassa koulussani on toimiva konsepti siinä, miten kondomioppi on jaettu terveydenhoitajien ja terveystiedon opettajien kanssa. Luokassa jokainen saa harjoitella kondomin käyttöä 8. luokalla rennossa ilmapiirissä. Samana vuonna laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa henkilökohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja antaa nuorelle kondomin, jonka käyttöä voi harjoitella rauhassa kotona. Nuoren niin toivoessa käytön opastusta annetaan myös tuolla kahdenkeskisellä vastaanotolla.

On hienoa, kun koulun aikuiset keskustelevat keskenään siitä, miten seksuaalikasvatus ja esimerkiksi kondomin käytön neuvonta koulussa hoidetaan. On myös hyvä, kun aihealuetta nuorten kanssa läpi käyvät aikuiset suhtautuvat seksuaalisuuteen luontevasti ja osaavat myös jutella siitä nuorten kanssa. Tällaisen mallinhan me nuorillekin haluamme antaa. Kondomi on tärkeä ja helppokäyttöinen ehkäisyväline, jota tulee käyttää. Nuorille tärkein viesti on, että he ymmärtävät, kuinka tärkeitä he ovat ja huolehtivat itsestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Eeva Lehtinen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon lehtori, seksuaalineuvojaopiskelija
Eeva tekee opinnäytetyönään Väestöliiton neuvonta- ja opetusaineistoa Kumita-kampanjan nettisivulle.
Kumita on valtakunnallinen kampanja, jolla halutaan lisätä nuorten kondomin käyttöä, kun on sen aika. Kampanjassa jaetaan kondomit kaikille 8.-luokkalaisille ja tarjotaan ohjaus- sekä neuvontamateriaalia mm. kampanjan nettisivuilla
www.kumita.fi, facebookissa, sekä instagramissa.

Hinta ei saa olla este ehkäisyn käytölle

miilanblogi_09”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”

”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.

Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.

Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.

Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.

Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.

Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.

Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä.  Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.

Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Kuva: freeimages.com