Lapsi oppii enemmän ilosta kuin pelosta

shutterstock_83552767Moni vanhempi uskoo edelleen kurituksen voimaan lasten kasvatuksessa. Uskomuksensa mukaan aikuinen luulee kasvattavansa lapsesta tai nuoresta hyvin käyttäytyvää, reipasta, rohkeaa ihmistä.

Tutkimusten mukaan kurittamalla ei kuitenkaan ole lainkaan hyödyllisiä vaikutuksia. Sen sijaan sillä on yhteys lukuisiin haitallisiin asioihin.

Kehityspsykologi, prof. Elizabeth Gershoff on arvioinut eri tutkimuksien tuloksia kurituksen vaikutuksista. Kuritus aiheuttaa aggressiota, epäsosiaalista käytöstä, käytös- ja mielenterveyshäiriöitä, kielteistä lapsi-vanhempi-suhdetta, heikentynyttä kognitiivista kyvykkyyttä ja heikkoa itsetuntoa. Lapsena koettu kuritus liittyy vielä aikuisuudessa lisääntyneeseen epäsosiaaliseen käytökseen, mielenterveysongelmiin ja hyväksyvään asenteeseen kuritusväkivaltaa kohtaan (2016, J Family Relations).

Lapsi tietää, että hän on pieni ja täysin riippuvainen perheestään. Hän etsii ja testaa jatkuvasti strategioita selvitä perheessään parhaalla mahdollisella tavalla. Pieni lapsi vaistoaa, että jos hän joutuu perheestään syrjään, hänellä ei ole tulevaisuutta. Siksi lapsi keskittyy pitämään yllä suhdettaan aikuisiin kaikin mahdollisin tavoin.

Lapsi ei kuvittele, että hänellä olisi valta ymmärtää tai muuttaa perhettään. Lapsi keskittyy muuttamaan ja muokkaamaan omaa itseään koko ajan, jotta hän pysyisi mukana parhaalla mahdollisella tavalla juuri tässä perheessä, jossa hän kasvaa.

Kaikissa tilanteissa lapsi toimii omasta näkökulmastaan loogisesti, toteuttaen tarvetta olla tärkeä ja tarpeellinen tälle perheelle. Lapsella on vain lapsellisia keinoja oivaltaa, mitä eri tilanteissa kannattaisi tehdä.

Lapsen toimintamalli perheessä voi olla häirikön rooli. Hän haluaa tulla näkyväksi tekemällä vääriä tekoja ja saada huomiota edes häsläämällä vääriä asioita. Sekin on lapsen keino yrittää rakentaa siltaa aikuisiin. Se on yritys löytää hyvinvointia rakentava yhteys vanhemman kanssa. Se voi olla epätoivoinen keino olla olemassa, tulla huomatuksi, osana perhettä.

Tämän vuoksi aikuisten tulisi ahkerammin muuttaa omaa käytöstään, jos lapsi oireilee. Rankaisut muuttuvat helposti vain rajumpaan suuntaan, koska ne eivät auta lasta. Jos aikuisilla ei ole kapasiteettia, energiaa ja oivallusta nähdä lapsen tarpeita, heidän kannattaa hakea apua ja neuvoja. Aikuisen toimiessa väärin lapsi joutuu muokkaamaan itseään ja se tapahtuu helposti epäsuotuisaan suuntaan. Näin psyykkiset ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Aikuinen, katsoessaan sinua peläten tai luottaen, lapsesi muuttaa itseään.

******************************************

Tukkapöllystä ja sättimisestä kannustavaan kasvatukseen
#Kasvatuspuntari – kampanja kutsuu vanhemmat puntaroimaan omia kasvatustapojaan

Kannustavan kasvatuksen kampanja

Lapsi- ja perhejärjestöt lohduttavat, ettei haastavissakaan tilanteissa tarvitse turvautua väkivaltaan vaan vaihtoehtoisia tapoja on tarjolla.  Kannustavia kasvatuskeinoja, tukea ja tietoa on koottu yhteen #Kasvatuspuntari – kampanjan kotisivulle: www.kasvatuspuntari.fi

Väestöliiton verkkopalveluissa, Perheaikaa.fi ja vaestoliitto.fi/vanhemmuus sekä Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodin chatissa 29.8–9.9. on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa kasvatuskysymyksistä.

#Kasvatuspuntari kampanjan toteuttavat: Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen UNICEF, Väestöliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Emma & Elias -ohjelma.

Mukana kampanjassa on myös Siskonpeti – sketsisarja, joka pureutuu viihteen keinoin vallitseviin kasvatusasenteisiin.

Tunteiden hallintaa voi opettaa

raisanblogiTurussa oli helmikuun alussa oli mielenkiintoinen väitöstilaisuus. Pitkän linjan erityisopettaja Varsinais-Suomessa sijaitsevasta erityiskoulusta, KM Jaana Hintikka oli tutkinut, miten sopeutumattomien oppilaiden tunnetaitoja voidaan parantaa. Tällaista tutkimusta ei Suomessa ole tehty aikaisemmin. Väitös Aggression portaat -mallin vaikuttavuudesta erityiskoulun 8-13-vuotiailla oppilailla osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää kouluopetuksessa yksinkertaisilla, suunnitelmallisilla ja määrätietoisilla tavoilla.

Aggression portaat -mallissa havainnollistetaan normaaliin kasvuun liittyvät haastavat tunteet ja esitetään niiden käsittelyyn auttavia harjoituksia. Tämän väitöstutkimuksen mukaan Aggression portaat -intervention avulla oppilaiden tunne- ja itsesäätelyn taidot kehittyivät ja myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät.

Tunnetutkimuksista tiedetään, että myönteiset tunteet ovat merkityksellisiä. Ne auttavat palautumaan kielteisten tunnekokemusten rasituksista. Ne myös edistävät elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä sekä vaikuttavat suotuisasti keskittymiseen, muistiin, oppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Tärkeää apua syrjäytymisriskissä oleville.

Myös taidot rentoutua haastavassa tilanteessa paranivat, sen sijaan kontrolliryhmän lapsilla keinottomuuden tunne vain lisääntyi. Rentoutumistaito auttaa stressin purkamisessa ja kun halutaan rauhoittaa voimakkaan tunteen kuten aggression, fyysistä nousua. Aggression tunteen pysäyttäminen ja stressin rauhoittaminen ovat todella hyödyllisiä elämäntaitoja. Myönteiset tunnekokemukset ja taito rentouttaa itsensä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti oppilaiden kasvuun ja kehitykseen.

Vastaväittäjä painotti keskeisenä tutkimustuloksena sitä, että toisiin kohdistunut väkivalta, siis muiden satuttaminen, väheni intervention aikana. Tämä on merkittävä tulos. Juuri näillä lapsilla ja nuorilla on huomattava riski monenlaiseen ongelmien kasautumiseen. On tärkeää tunnistaa ne keinot, joilla voidaan saada aikaan myönteisiä kehityskulkuja. Opetuksen tavoitteena on opettaa tunteiden hallintaa ja sitä kautta ennaltaehkäistä oppilaiden aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Mallin käytön kannalta tärkeä tutkimustulos on myöskin se, että niin oppilaat kuin opettajat kokivat sen hyödylliseksi ja tärkeäksi, siitä siis pidettiin puolin ja toisin.

Käyttäytymisen ja tunnetaitojen opettamisen tärkeys tunnistetaan laajasti koulumaailmassa, mutta tutkittua tietoa saatavilla olevien kasvatuksellisten mallien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ei aiemmin juurikaan ole ollut. Koulujen merkitys ja velvollisuus oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen opettamisessa korostuu tänä vuonna, sillä niitä edellytetään uusissa opetussuunnitelmissa. Aggression portaat -mallista voi nyt näyttöön perustuen sanoa, että se auttaa lasta ja nuorta.

Pääroolissa tutkimuksen toteutuksessa oli erityiskoulu, jossa Väestöliiton asiantuntijat kävivät 2009 syksyllä pitämässä koulutuspäivän Aggression portaista koko koululle. Koulu otti mallin tällöin kehityshankkeeksi, johon kaikki sitoutuivat. He toteuttavat opetuksessaan yhteen hiileen puhaltamista ja tiimityötä, lasten ja nuorten edun puolesta taistelemista arjessa ja koko yhteiskunnassa.

Rehtori Jyrki Latvan sanoin: ”Toivomme vilpittömästi että tämä tutkimus toimisi tien näyttäjänä ja tasoittavana tekijänä matkalla kohti rehellistä, arvostavaa ja jopa ymmärtävää suhtautumista erityiskouluja, erityiskouluissa työtä tekeviä ihmisiä, erityiskouluissa opiskelevia oppilaita ja erityisesti sopeutumattomia ja käytösongelmaisia lapsia ja nuoria kohtaan. Tämä asennemuutos on ensiarvoisen tärkeää jos haluamme laadukasta ja tuloksellista erityisopetusta.”

Materiaaleja

Turun Yliopisto, Tunne-elämän haasteita omaava voi oppia pois väkivaltaisista ajatuksista. Väitös: KM Jaana Hintikka, 5.2.2016, kasvatustiede.
Väkivaltaisista ajatuksista voi oppia pois, Iltalehti 4.2.2016
Väestöliiton Aggression portaat -malliin perustuvat vanhemmille suunnatut kasvatusoppaat: Kiukkukirja ja Kapinakirja
Pienen lapsen portaat
Urpot.fi Aggression portaat
Aggression portaat käsikirja Opetushallitus