Author Archives: Lassi Köppä

About Lassi Köppä

Lassi Köppä toimii Väestöliitossa Perheystävällisesti töissä - hankkeen hankepäällikkönä

Perheystävällinen kunta – miksi?

Posted on by
Vastaus

 

 

Kuntavaalien lähestyessä ehdokkaat lupaavat kuntalaisille yhtä jos toista. Milloin pitää rakentaa toinen uimahalli, kansainväliset mitat täyttävä urheilupyhättö tai uusi nuorisotalo. Nämä ovat tietenkin tärkeitä asioita kuntalaisille. Kuntien palvelutuotannon tehokkuus ja sen suuntaaminen oikeisiin asiakkaiden tarpeisiin tuottaa vaikuttavuutta.
Mutta mitä ehdokkaat lupaavat kuntaorganisaatiolle? Tarvitseeko sille luvata mitään? Toisaalta ymmärtävätkö kunnanvaltuustoihin äänestetyt oman roolinsa kuntaorganisaation johtamisketjussa ja työhyvinvoinnin mahdollistajana? Onko kuntatyönantajan perheystävällisyyden edistäminen relevantti vaalilupaus? Voisiko tulevaisuuden poliittisista päättäjistä löytyä perheystävällisten kuntaorganisaation edistäjiä?

Perheystävällisyyden huomioivat työnantajat ovat tulevaisuudessa haluttuja työpaikkoja. Inhimillinen työelämä ja yksilöä ymmärtävä johtaminen ovat avainasemassa missä tahansa hyvässä työyhteisössä. Vaikka juuri tällä hetkellä työvoimasta on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, rakennetaan tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot tämän hetken valinnoilla. Perheystävällisyys on valinta, jolla työnantaja voi halutessaan erottautua ja houkutella tulevaisuuden parhaimmat osaajat. Myös ne perheelliset työntekijät, jotka miettivät ruuhkavuosissa selviytymisen strategiaansa.

Perheystävällinen työnantaja on kunnalle erottautumistekijä kilpaillessaan osaavasta työvoimasta. Perheystävällisyyden kehittäminen voi käynnistyä niin poliittiselta tasolta, kuin vaikkapa kunnan operatiivisesta johdostakin. Mikään ei estä kehittämästä myös organisaation osia tai tiimejä perheystävällisyydessä esimerkiksi kevyen itsearvioinnin perusteella. Mikäli koko kunta haluaa profiloitua perheystävällisenä kuntana, tulee sitoutuminen lähteä ylimmästä johdosta. Väestöliiton jatkossa tarjoama Perheystävällinen työpaikka -merkki voidaan myöntää kokonaisarvioinnin perusteella kaikenkokoisille organisaatioille toimialasta riippumatta.

Ohjelmassa perheystävällisyyden kehittäminen lähtee liikkeelle nykytilan tunnistamisesta. Perheystävällisen henkilöstökyselyn toteuttaminen auttaa hahmottamaan mistä asioista henkilöstö on jo nyt tyytyväinen. Ja toisaalta mihin työn ja perheen paremman yhteensovittamisen asioihin kohdistuvat suurimmat parantamistoiveet. Pienemmissä organisaatioissa toteutetaan koko organisaation itsearviointikeskustelu, joka antaa hyvä pohjan seuraavan vaiheen kehittämissuunnitelman luomiselle. Kehittämissuunnitelma ja siinä olevien toimenpiteiden toteuttaminen ovat perheystävällisyyden kehittämisessä keskeistä. Näiden jälkeen tehtävillä työpaikkavierailuilla varmistetaan perheystävällisyyden jalkautuminen koko organisaatioon.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotoinnissa ovat tällä hetkellä mukana jo Joensuun kaupunki ja Puolangan kunta. Ne pääsevät aitiopaikalta seuraamaan suomalaisen työelämän perheystävällisyyden kehittymistä ja osaltaan myös vaikuttamaan Väestöliiton luoman ohjelman muotoutumiseen. Ohjelmaa lähdetään pilotoimaan myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kevään aikana. Katso kaikki pilotoinnissa mukana olevat organisaatiot.

Liittyykö Sinun kuntasi seuraavana edelläkävijänä mukaan?

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä?

Posted on by
Vastaus

blogibanneri_parassyy_584x100

 

 

diililogoTunnetun tv-formaatin soveltaminen työn ja perheen yhteensovittamisen käsittelyyn voi tuntua lähtökohtaisesti erikoiselta. Diilin eri toteutukset muistetaan niin Suomessa kuin Amerikassakin haastavista ja välillä mahdottomistakin tehtävistä. Toimeksiannot tuli toteuttaa liian lyhyessä ajassa, jolloin kaamean sähläyksen jälkeen joku sai kenkää johtoryhmän huoneessa. ”You are fired!” tai ”Sä saat potkut” olivat kiihkeän väittelyn jälkeisiä verbaalisia iskuja päin tosi-tv-osallistujan kasvoja, mikä lopetti jonkun etenemisen kohti unelmiensa Diiliä.

Päätimme kääntää alkuperäisestä Diilistä tutun lähtöasetelman päälaelleen. Mitäpä jos työntekijä ei olekaan se, joka taistelee työpaikastaan, vaan laitammekin työpaikat tenttiin? Annamme Hjalliksen grillata ja hiillostaa työnantajia sopivalla lämmöllä, jotta saamme esiin niissä vallitsevan perheystävällisyyden tason. Lähtökohta taisi tuntua kaikista ideointiin osallistuvista ensin järjettömältä tai vähintäänkin mahdottomalta: ”Kuka hullu lähtisi vapaaehtoisesti Hjalliksen tentattavaksi näin vaikeassa asiassa?”

Mitä enemmän asiaa työstimme ja jalostimme tiimissämme, sitä enemmän se alkoi tuntua pelottavankin kiinnostavalta tavalta toteuttaa tämän vuoden keskustelumme SuomiAreenalla. Vielä kun saimme houkuteltua Hjalliksen parivaljakoksi julkkis-Diilistä tutun Marianne Heikkilän, pelkäsimme enää, että hullu ideamme saattaa oikeasti toteutua.

Väestöliitto on toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla. Yksi arvoistamme – ennakkoluulottomuus – kuvastaa parhaiten tätä valitsemaamme tapaa käsitellä vaikeaa ja välillä abstraktia teemaa täysin uudella lähestymistavalla. Otamme tietoisen riskin käsittelemällä viihteellisellä tavalla tätä meille ja monelle työssäkäyvälle vanhemmalle tärkeää teemaa. Käsittelytavan valinnalla emme vähättele perheystävällisyyden merkitystä ja tärkeyttä. Päinvastoin, haluamme löytää työn ja perheen yhteensovittamiseen uusia näkökulmia, tehdä rohkeita avauksia ja kenties löytää myös yllättäviä ratkaisujen aihioita. Nöyrä tavoitteemme on tehdä suomalaisesta työelämästä entistä perheystävällisempää.

Meitäkin suuremman riskin ottavat Perheystävällisen Diilin kilpailijat ja heidän edustamansa työnantajat. Emme aluksi olleet varmoja saisimmeko yhtään työnantajaa mukaan, mutta yllättäen lähes kaikki pyydetyt olivat halukkaita. Nämä viisi henkilöä ja heidän työnantajansa ovat todellisuudessa meitäkin ennakkoluulottomampia. He uskaltautuvat tulla julkisesti puolustamaan oman organisaationsa sisäisiä toimintatapoja ja käytäntöjä.

Perheystävällisen Diilin tavoitteena ei ole nöyryyttää tai nostaa ketään tikun nokkaan. Emme myöskään väitä, että tentin voittajaksi selviytyvä olisi välttämättä joukon perheystävällisin työnantaja. Mutta ainakin voittaja on joutunut julkisesti perustelemaan toimintatapojaan Hjalliksen tiukassa tentissä, mikä ei ole aivan mitätön suoritus. Kiitos vielä etukäteen kaikille kilpailijoille, että teette tämän Perheystävällisen Diilin toteutuksen mahdolliseksi!

Perheystävällisen Diili toteutetaan live-showna, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Emme pääse leikkaamaan parhaita pätkiä tai kokonaisuuden kannalta parhaita paloja draaman kaareksi. Tuomareiden ja kilpailijoiden välisessä sanailussa syntyvä jännite luo toivottavasti sopivankarhean epämukavuusalueen meille kaikille. Luotamme siihen, että rohkea heittäytyminen ja rento asennoituminen kantaa 11.7. iltapäivällä jo pitkälle. Kukaan ei vielä tiedä Perheystävällisen Diilin voittajaa. Tämän takia kannattaakin tulla katsomaan kuinka unohtumattoman elämyksen pystymme paikallaolijoille tarjoamaan.

Koemme onnistuneemme toteutuksessa, mikäli saamme:
– työssäkäyviä vanhempia testaamaan oman työpaikkansa perheystävällisyyttä
– esimiehiä tarkastelemaan omaa asennettaan perheystävällisyyttä kohtaan
– yhdenkin työnantajan liittyvän mukaan Perheystävällinen työpaikka –ohjelmaamme.
Se on tarkoitettu Teille – rohkeille edelläkävijäyrityksille.

Julkaisemme kaikkien Diiliin osallistujien blogit täällä, joten voit seurata miten he kokevat tilanteen ja valmistautuvat tulevaan koitokseen.

Lassi Köppä
Perheystävällisesti töissä –hankepäällikkö
Väestöliitto ry
lassi.koppa@vaestoliitto.fi
http://www.parassyy.fi/sertifikaatti
#parassyy

Esimerkin voima muutoksen aikaansaamisessa

Posted on by
Vastaus

blogibanneri_parassyy_584x100Sipilän hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tärkeän lauseen: ”Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja.” Se osoittaa hallituksen sitoutumista tämän tärkeän asian edistämiseen. Mutta riittääkö se? Voiko tällaisia asioita johtaa ja edistää myös esimerkin voimalla? Kyllä voi!

Oma kokemukseni työelämästä ja johtamisesta lähtee siitä, että suunnannäyttäjän oma esimerkki kertoo  paljon enemmän kuin kehotus siitä, mitä muiden tulee tehdä. Vanha sanonta älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon on tässä mielessä todella vanhentunut, eikä toimi nykypäivänä.

Maailman paras syy -kampanja haastaa Sipilän hallituksen itse näyttämään esimerkkiä perheystävällisyydessä ja työskentelemään myös hallituksena perheystävällisesti. Monilla ministereillä on pieniä lapsia ja he tuntevat varmasti työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet.

Annika Saarikko näytti rohkeasti esimerkkiä hallitusta muodostettaessa, miten korkeassa nousukiidossa oleva poliitikko voi tehdä rohkeita arvovalintoja. Oman perheen ja pienen lapsen asettaminen etusijalle antaa oikeaa viestiä niille kaikille uraiseille ja -äideille, jotka kipuilevat työn ja perheen yhdistämisen haasteissa. Tässä loistava esimerkki siitä, että omaa perhettä ja pieniä lapsia voi priorisoida Suomessa! Osaltaan priorisointi on myös meidän työntekijöiden oma asia. Kauanko joudumme odottamaan ennen kuin joku miespuolinen ministeri rohkenee tehdä ”annikasaarikot”? Pelkäänpä, että joudumme odottamaan sitä vähintään 2020-luvulle asti!

Mitkä muut tahot voivat voivat toimia esimerkkinä perheystävällisyydestä? Perheystävällisemmän työelämän tulisi kuulua myös työmarkkinajärjestöjen intresseihin. Parhaimmillaan se on työelämän sisältöön liittyvä laadullinen asia, joka sopii tärkeytensä puolesta mahdollisesti syksyllä sovittavan yhteiskuntasopimuksen yhdeksi teemaksi. Millaista esimerkkiä keskeiset työmarkkinajärjestöt kuten EK, SAK, Akava, STTK ja vaikkapa Suomen Yrittäjät ovat valmiita näyttämään omille jäsenliitoilleen ja -yrityksilleen? Työelämän perheystävällisyys on kaikkien organisaatioiden asia, niin yritysten, yhdistysten kuin järjestöjenkin.

Perheen ja työn paremman yhteensovittamisen paneelikeskustelu pidetään SuomiAreenalla perjantaina 17.7. klo 12.15 alkaen Porin kaupungintalon pihalla. Tule paikalle tai osallistu keskusteluun Twitterissä: #parassyy. Meillä on siihen maailman paras syy!

banneri_etusivu_parassyy_suomiareena_380x310

Onko Sinulla osaamisvaje lomailutaidoissa?

Posted on by
Vastaus

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_160575497Työelämässä meiltä edellytetään monenlaista osaamista. Osaamiskartoituksia ja koulutustarpeita selvitetään monilla työpaikoilla esimerkiksi osana kehityskeskusteluja. Jatkuvasti muuttuvat työelämän tarpeet asettavat meille koko ajan uusia osaamisvaateita, joihin pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan. Parhaissa työpaikoissa työnantaja tukee kouluttautumista ja antaa mahdollisuuden kehittyä uusille osa-alueille oman kiinnostuksenkin mukaan.

Tunnistammeko omat lomailutaitomme tässä osaamisen ja koulutuksen luvatussa maassa? Tunnemmeko itsemme niin hyvin, että osaamme hyödyntää esimerkiksi psykologisen palautumisen mekanismeja? Osaammeko oppia aiemmista lomista ja mahdollistaa itsellemme hyvän lomailun elementit? Henkilökohtainen lomastrategia on ehkä liian suunnitelmallinen käsite, mutta omat lomailutaidot ovat kyllä pohtimisen arvoinen asia. Mitä lomailutaidot sitten oikein tarkoittavat – kaikkihan nyt lomaa osaavat pitää…?

Loman tehtävänä on työkuormituksesta palautuminen. Henkinen palautuminen on esimerkiksi asiantuntijatehtävissä usein tärkeämpää kuin fyysinen palautuminen. On tärkeää saada aivot lomalle, jotta jaksamme oppia ja omaksua jatkossakin uusia asioita. Tärkeä taito on tunnistaa itsessään millaisella lomailulla itse omat aivot palautuvat. Toisille voi riittää yksinkertaisesti työkuormituksen pysäyttäminen ja siten passiivinen palautuminen työstä irrottautumisen ja rentoutumisen avulla. Toiset nollaavat itsensä paremmin voimavaroja täydentävällä aktiivilomalla ja siten palautumalla. Tällöin lomailu voi sisältää uusia haasteita ja oppimiskokemuksia, mutta usein niissä kannattaa pitää selkeä ero työn tekemisen haasteisiin.

Olivatpa palautumismekanismit mitä tahansa, voi niiden tunnistamisella parantaa omia lomailutaitojaan. Jos et tänä kesänä ehdi enää vaikuttaa oman lomasi sisältöön, tulevan kesän lomailusta voi ottaa oppia seuraavaa kesälomaa suunnitellessa.

Ai millaiset omat lomailutaitoni sitten ovat? No varmaankin aika keskinkertaiset. Loman merkityksen ymmärtämisen työssä jaksamisessa olen jo tiedostanut. Omalla kohdallani sähköpostin kiinni pitäminen on yksi loman onnistumisen kannalta keskeisimmistä asioista. Myös pitkän yhtenäisen loman merkityksen palautumisen kannalta olen huomannut. Koska tänään on lomani ensimmäinen päivä, en aio lukea sähköpostejani.

Kirjoittaja on harjoitellut omia lomailutaitojaan työelämässä kahdenkymmenen vuoden ajan.

Sinulla on maailman paras syy!

Posted on by
Vastaus

blogibanneri_parassyy_584x100Tänään käynnistyvä #parassyy -kampanja nostaa perheen ja työn yhteensovittamisen keskustelun keskiöön.

Jokaisella lapsiperheellä on omat tapansa yhdistää usein kiireistä työtä ja arjen vauhdikkaita tilanteita. Vanhemmat ovat parhaat asiantuntijat luomaan perheen kulloiseenkin tilanteeseen perheen ja työn yhteensovittamisen tavat. Meidän kaikkien kannattaa silti tarkistaa omia näkemyksiämme, vaikka asiat sujuisivat tällä hetkellä hyvin.

Onko perheen ja työn yhteensovittamisesta keskustelu mahdollista omassa työyhteisössä? Voinko tai uskallanko ottaa asian puheeksi esimieheni kanssa, mikäli yhteensovittaminen tuntuu mahdottomalta? Jos esimiehenä näen työntekijällä yhteensovittamiseen liittyviä haasteita, voinko aktiivisesti ottaa asian puheeksi ja pyrkiä löytämään siihen yhdessä ratkaisun?

Pääsin itse kokeilemaan perheen ja työn aktiivista yhteensovittamista eräällä huhtikuun viikolla, kun vaimoni oli viikon poissa. Meillä vaimoni tekee lyhennettyä työpäivää, jotta nuorimman tyttäremme päiväkotiin viennit ja haut sujuvat helposti. Itse olen tähän asti hoitanut Aadan päiväkotivientejä ja -hakuja lähinnä silloin, kun se on omaan työaikatauluuni sopinut. Omakohtainen kokemus viikon ”pakkoyhteensovittamisesta” oli avartavaa. Olin merkinnyt jo hyvissä ajoin kalenteriini joka päivälle Vie Aada ja Hae Aada merkinnät. Kyseisen viikon päiviäni aikataulutti maailman paras syy!

Haastavinta oli kuitenkin saada pääosa päivän töistä tehtyä päiväkodin asettamassa aikataulussa. Toisaalta omassa työssäni etätöiden tekeminen on mahdollista ja itselleni se on luontevaakin. Jossain vaiheessa viikkoa havahduin siihen, että mitä jos tällainen yhteensovittaminen olisi jokapäiväistä? Meidän perheessä kiitos kuuluu vaimolleni, koska itse pääsen yhteensovittamisesta tällä hetkellä aika helpolla.

Mutta miten yhteensovittaminen onnistuu esimerkiksi yksinhuoltajalta tai omaistaan kotona huolehtivalta vanhemmalta? Voimmeko suomalaisessa työelämässä olla myös isejä ja äitejä – sen lisäksi että olemme hyviä työntekijöitä? Kaikkein pahinta olisi joutua kääntämään vanhemmuus ”pois päältä” kokonaan työelämässä. Näihin asioihin haluamme kiinnittää uudessa kampanjassamme erityistä huomiota.

Perheen ja työn yhteensovittamisen teemoista löytyy monia tasoja: vanhemmat ja perheet ovat lasten hyvinvoinnin kannalta ne kaikkein tärkeimmät asiat. Työnantaja, esimies ja työyhteisö vaikuttavat usein merkittävästi siihen, saako vanhemmuus näkyä myös työelämässä. Avoin keskusteluilmapiiri, keskinäinen luottamus ja sitä kautta paikalliset joustot ovat välttämättömiä asioita. Ne mahdollistavat paremman yhteensovittamisen lapsiperheiden vanhemmille.

Työnantajan kannalta ei kyse ole useinkaan lisäetujen tarjoamisesta tai yksipuolisesta joustamisesta. Kyse voi olla yksilöllisten joustotarpeiden tunnistamisesta silloin, kun vaikkapa yllättävä perhetilanne tai kriisi sitä vaatii. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneita ja joustavat myös työnantajan suuntaan. Kun esimiehinä otamme työntekijät kokonaisvaltaisina, he myös tekevät kokonaisvaltaisempaa tulosta.

Oma viikkoni Aadan ”yksinhuoltajana” vierähti yllättävän helposti. Vaikka jonakin päivänä fleece-paita unohtui kotiin, jäi aktiivisesta työn ja perheen yhteensovittamisesta joitakin muistoja meille molemmille. Kun olin ajoissa kotona, niin ehdin tekemään kaikenlaista kivaa oman tyttäreni kanssa.

Yhtenä iltana menimme päiväkodin pihalle kaatuneen puun luokse herkuttelemaan jätskiä ja toisena iltana kävimme iltarasteilla yhdessä suunnistamassa. Viikon kohokohta oli kuitenkin ilta, jolloin rohkeus oli voittanut pelon. Voi sitä riemua, kun pieni lapsi oppi pyöräilemään vihdoin ilman apupyöriä. Tämä ikimuistoinen hetki saatiin jaettua videolla myös äidille.

shutterstock_37004839

Jokainen työpaikka voi olla perheystävällinen

Posted on by
Vastaus

shutterstock_167024144Perheen ja työn yhteensovittamista tuetaan Suomessa lainsäädännön keinoin. Meille on tarjolla perhevapaita ja erilaisia työajan lyhentämisen tapoja. Lisäksi monet selvitykset (mm. Sitra, TTL) toistavat viestiä siitä, että työ ja perhe-elämä on jo mahdollista sovittaa yhteen melko tai erittäin hyvin. Erilaiset työaikajärjestelyt, etätyön mahdollistaminen ja omien asioiden hoitaminen työajalla ovat niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla yhteensovittamista halutaan ja usein voidaankin toteuttaa.

Jostain syystä emme kuitenkaan lyhennä työaikaamme yhtä yleisesti kuin muissa Pohjoismaissa tai edes EU:ssa keskimäärin. Työajan lyhentäminen ja osa-aikatyön tekeminen on meillä yllättävän harvinaista, kertoo Väestöliiton Perhebarometri. Äidit tuntuvat pikkulapsivaiheessa jäävän mieluummin kokonaan kotiin, kuin pyrkivän yhdistämään perhettä ja työelämää.Me isät emme käytä vanhempainvapaitamme, emmekä työajan lyhentämisen mahdollisuuksia silloinkaan, kuin siihen voisi perheen hyvinvoinnin kannalta olla eniten tarvetta.

Olemme tyytyväisiä perheen ja työn yhteensovittamisen käytäntöihin, muttemme kuitenkaan uskalla käytännössä hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiamme. Kansantaloudellisesti ja kestävyysvajeen kannalta avainkysymys on, paljonko työtunteja jää tekemättä vain siksi, ettei työelämämme ole todellisuudessa riittävän perheystävällinen?

Viime kädessä työpaikan ilmapiiri ja perheystävällinen asenne ovat kaikkein tärkeimpiä tekijöitä, joilla joko mahdollistetaan tai estetään perheystävällisten käytäntöjen toteutuminen työpaikoilla. Meidän tuleekin tarkastella enemmän oman työpaikkamme asenneilmastoa. Miten työyhteisössämme puhutaan työelämän joustoista tai perheystävällisyyden toteutumisesta? Nähdäänkö joustot vain ongelmina ja riskeinä? Osataanko työpaikoilla nähdä työntekijän lapsiperhevaiheen yli? Halutaanko yksi työ jakaa tarvittaessa useamman tehtäväksi, jolloin voidaankin pitkästä aikaa rekrytoida taloon uutta osaamista?

Työyhteisöjen perheystävälliset käytännöt ovat sekä-että-ajattelua parhaimmillaan. Jokainen työpaikka voi halutessaan olla perheystävällinen. Voisimme pidentää työuria keskeltä joustavammilla lapsiperheen arjen ja työelämän yhteensovittamisen tavoilla. Perheystävällisemmät käytännöt ovat yksi ratkaisu monien joukossa myös kestävyysvajeen korjaamisessa.