About Kamomilla Ilmonen

Vaikuttamistoiminnan koordinaattori, Kansainvälisen kehityksen yksikkö, Väestöliitto

Saat, mitä mittaat

Kuva: freephotos

Indikaattorit, mittarit, tulos, tuotos, vaikuttavuus.

Kuulostaa puuduttavalta. Ainakin jos vertaa kestävän kehityksen suurenmoisiin tavoitteisiin. Vai miltä kuulostavat köyhyyden poistaminen, tyttöjen syrjinnän lopettaminen ja modernin ehkäisyn takaaminen kaikille?

Ainakin sukujuhlissa tuon jälkimmäisen luettelon kerrottuaan saa kuulla, että tekee tärkeää työtä.

Valitettavasti myös alussa luettelemiani mittaamiseen liittyviä termejä tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Voisi jopa sanoa, että ne ovat onnistumisen – tai ainakin onnistumisen todentamisen – elinehto.

Kysymykset laadukkaasta mittaamisesta ovat kuitenkin valtavan suuria, teknisesti ja filosofisestikin. Miten mitata tyttöjen syrjintää? Pitääkö sen olla joku numeerinen mittari, jota voidaan vertailla eri maiden välillä? Miten arvioidaan, kuinka moni jää ilman tarvitsemaansa ehkäisyä? Kuka määrittelee, millaiset ehkäisyvälineet ovat moderneja?

Laajuudestaan huolimatta juuri näihin kysymyksiin pitää kuitenkin kyetä vastaamaan, jotta tiedämme, teemmekö kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeita toimenpiteitä.

Saat, mitä mittaat, sanotaan. Ja jotta tehdään oikeita asioita, meidän pitää mitata oikeita asioita.

Esimerkiksi 90-luvun laman aikaan Suomessa säästettiin seksuaalikasvatuksesta, mikä näkyi suurena määränä teiniraskauksia. Kun 2000-luvulla seksuaalikasvatukseen alettiin taas panostaa, lähti teiniraskauksien määrä laskuun. Määrä on jo puolittunut vuosituhannen vaihteen tasosta. Ja nyt – kiitos mittaamisen – päättäjät uskovat, että seksuaalikasvatukseen kannattaa satsata.

Meillä jokaisella on oikeus ja tarve hyvään tilastointiin, jonka pohjalta voidaan tehdä parempaa politiikkaa. Minulla on, näin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, pyyntö maailman tilastonikkareille: ottakaa tytöt ja heidän todellisuutensa huomioon tilastoja laatiessanne. Varsinkin hyvin nuorten, 1014-vuotiaiden tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyviä tarpeita ei tilastoida ja siksi ne jäävät näkymättömiin.

Tilastot on kuivia, ei siitä pääse mihinkään. Niiden kanssa vääntäminen voi olla tuskastuttavaa, kyllä. Mutta se on työtä, jota on tehtävä, jotta voimme suhtautua vakavasti perimmäisiin tavoitteisiimme: köyhyyden poistamiseen, tyttöjen syrjinnän lopettamiseen ja modernin ehkäisyn takaamiseen kaikille.

Ehkäisyllä kestävään kehitykseen

3Miltä kuulostaisi, jos neljännes ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonepäästöjen vähennystarpeista saavutettaisiin Hornet-hävittäjien uusimisen hinnalla? Entä jos samalla voisi vielä parantaa ruokaturvaa?

Mitä jos edellisen voisi tehdä autoilusta luopumatta ja ilman ainuttakaan uutta ydinvoimalaa tai päästöveroa?

Kaikki tämä on mahdollista. Ratkaisuna on ehkäisy.

Ehkäisy hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa ruokaturvaa

Yli 225 miljoonaa naista ympäri maailman haluaisi käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa, sen saatavuus on heikkoa tai siihen ei ole varaa.

Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan ehkäisyn tarjoaminen kaikille näille naisille ennaltaehkäisisi 52 miljoonaa suunnittelematonta raskautta joka vuosi.

Viitisenkymmentä miljoonaa vuosittain ehkäistyä raskautta pienentäisi maailman väkilukua. Pienempi väkiluku vaatisi puolestaan pienempää vilja- ja lihantuotantoa, mikä parantaisi maailman ruokaturvaa. Tämä auttaisi myös ilmaston vakauttamisessa, sillä maa- ja karjatalous tuottavat nykyisellään 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.

Toisin sanoen: mitä useampi käyttää ehkäisyä, sitä vähemmän maapallomme lämpenee.

Suhteellisen halpa keino

Ehkäisyn tarpeiden täyttäminen kustantaisi arviolta 9,4 miljardia dollaria vuosittain. Yli puolet eli 5,3 miljardia tästä summasta on toistaiseksi jäänyt rahoittamatta. Rahoittamatta jäänyt summa vastaa Suomen Hornet-hävittäjien uusimisesta aiheutuvia kuluja.

Arvioiden mukaan 16-29 prosenttia globaalista kasvihuonepäästöjen vähennystarpeesta voitaisiin saavuttaa ehkäisyn avulla.

Siis neljännes koko maailman tarvittavista kasvihuonepäästöjen leikkauksista saavutettaisiin Hornet-hävittäjien uusimisen hinnalla per vuosi!

Ehkäisy onkin suhteellisesti halvempi tapa vähentää kasvihuonepäästöjä kuin esimerkiksi hybridiautot, ydinvoima tai uudet energiatehokkaat rakennukset.

Kestävän kehityksen tavoittelu ei ole ikinä ollut näin helppoa

Vietämme kestävän kehityksen viikkoa. Viikon tavoitteena on pistää liikkeelle ja tehdä näkyväksi kestävän kehityksen erilaisia hankkeita ja projekteja ympäri Eurooppaa.

Ehkäisy on erinomainen tapa pyrkiä kestävään kehitykseen -keino ei rajoita tai rankaise vaan päinvastoin mahdollistaa ja palkitsee. Suhteellisen halvalla ja helposti.

Suomi on sitoutunut useisiin kansaivälisiin sopimuksiin, jotka ottavat huomioon kaikkien ihmisten oikeuden laadukkaaseen ja luotettavaan ehkäisyyn. Pidetään yhdessä huoli siitä, että Suomi pitää lupauksistaan kiinni!

14162-logo-semaine-europeenne-DD -vecto

Suomesta seksuaaliterveyden suurvalta?

BlogikuvaSOP Väestöliitto järjesti viime viikolla vaalipaneeliin, johon kutsuttiin kansanedustajaehdokkaita suurimmista puolueista. Palataan hetkeksi viime viikon tapahtumiin:

Värikkäät banderollit julistavat Vanhalta Forumille asti: Seksi on politiikkaa. Majesteettiseen juhlasaliin on kerääntynyt lähes sata seksuaalioikeuksista kiinnostunutta.

Panelisteina paikalla on seitsemän kansanedustajaehdokasta: Maria Lohela (ps.), Mia Haglund (vas.), Johan Ekman (r.), Jani Toivola (vihr.), Paula Lehtomäki (kesk.), Anne Knaster (kok.) ja Tiina Tuomela (kd.).

Paneelin aiheena on Seksi on politiikkaa eli kenen käsissä on seksuaalisuuteen liittyvä päätöksenteko. Kysymykset koostuvat kolmesta teemasta: alaikäisten oikeus ehkäisyyn, turvallinen abortti ja avioliitto-oikeus. Teemoja alustavat Väestöliiton asiantuntijat Elina Korhonen globaalista ja Miila Halonen Suomen näkökulmasta. Paneelin vetää ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski.

Ehdokkaiden puheenvuoroista käy heti selväksi, että vaalit ovat tulossa: konsensus panelistien kesken löytyy nopeasti. Alkuun edustajien yksimielisyys hämmentää, onko Suomen puoluepoliittinen kenttä tosiaankin näin yhtenäinen? Hiljalleen säröä yksimielisyyteen löytyy. Erityisesti kristillisdemokraattien edustaja nostaa konservatiivista näkökulmaa esille. Tarkka kuuntelija saattaa löytää keskustelun lomasta myös vaalilupauksia.

Vaalilupaus 1: Ilmainen ehkäisy kaikille Suomen nuorille

Ensimmäiseksi keskustellaan nuorten oikeudesta ehkäisyyn. Väestöliiton Halonen kertoo esimerkin Rauman kaupungista, jossa alle 20-vuotiaille tarjotaan ilmaista ehkäisyä. Rauman kaupunki on säästänyt 100 000 euroa vuodessa nuorten aborttien vähennyttyä lähes puolella. Paneeli lanseeraa nopeasti termin ”Rauman malli”.

Panelistit ovat aiheesta vallan yksimielisiä: kaikki osallistujat kannattavat Rauman mallin laajentamista koko Suomeen. Ehdokas Lohela toteaakin, että ”kun yhteinen tahtotila on selvä, niin jatkossa tähän pitää voida panostaa.”

Ensimmäinen vaalilupaus annettu.

Vaalilupaus 2: pitkäjänteisempi kehitysyhteistyöpolitiikka, joka panostaa tyttöjen seksuaaliterveyteen ja koulutukseen

Seuraavaksi otetaan kantaa siihen, mitä Suomen kehitysyhteistyömäärärahoilla tulisi tehdä.

Ehdokas Toivola aloittaa kertomalla Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän tavoitteista: Suomen kehityspolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja pohjautua pysyville teemoille. Pysyvinä teemoina Toivola mainitsee ihmisoikeusperustaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen.

Muut ehdokkaat nyökyttelevät Toivolan tavoitteille. Lisäksi ehdotetaan, että Suomen tulisi keskittyä kehitysyhteistyössä tyttöjen lisääntymisterveyteen ja koulutukseen, eli niihin asioihin, ”jotka Suomi osaa parhaiten”.

Aittokoski tiivistää panelistien tunnot: ”kehitysyhteistyömäärärahat pysyvät ennallaan, ne kohdennetaan seksuaaliterveyteen ja Suomesta tulee seksuaaliterveyden suurvalta.” Yleisö aplodeeraa.

Vaalilupaus 3: suomalaisen terveydenhuollon piirissä hoitohenkilökunta ei voi kieltäytyä aborttitoimenpiteistä omantunnonoikeuteen vedoten

Korhonen aloittaa aborttiteeman: ”joka kahdeksas minuutti maailmassa kuolee tyttö tai nainen vaarallisen abortin seurauksena.” Halonen jatkaa kertomalla, että Suomessa on ehdotettu, että terveydenhuoltoalan työntekijöillä tulisi olla oikeus kieltäytyä aborttitoimenpiteisiin osallistumisesta omantunnon syistä. Esimerkiksi Italiassa tämä on johtanut abortin saamisen vaikeutumiseen, kun 70 prosenttia lääkäreistä kieltäytyy aborttitoimenpiteistä.

Aihe nostattaa tunteita pintaan ja yksimielisyys rakoilee. Panelistit Tuomelaa lukuun ottamatta kannattavat aborttioikeutta ja vastustavat omantunnonoikeutta. Abortti nähdään itsemääräämisoikeuskysymyksenä ja naisen oikeutena omiin valintoihin. Myös liberaalimpi aborttilaki saa kannatusta.

Aiheesta viriää keskustelu. Tuomela kertoo kannattavansa omantunnon vapautta, sillä abortissa kyseessä on elämä. Hän näkee, että aborttiin on oikeus vain silloin, jos kyseessä on valitseminen lapsen ja äidin elämän välillä.

Knaster huomauttaa, että mikäli sairaanhoitaja tai lääkäri ei halua osallistua abortin tekoon, hän on väärässä ammatissa ja voi valita erikoistuvansa toiseen lääketieteen osa-alueeseen. Ekman ihmettelee, miten hoitohenkilökunnan moraalispoliittinen mielipide voi olla tärkeämpi kuin naisen oikeus omaan terveyteen.

Vaalilupaus 4: uusi translaki ensi vaalikaudella

Kolmatta teemaa eli avioliitto-oikeutta pohditaan sekä globaalisti lapsiavioliittojen kautta että Suomen avioliittolainsäädännön kannalta.

Joka päivä 39 000 tyttöä joutuu naimisiin alaikäisenä. Lapsiavioliitot ovat panelistien mielestä tuomittava käytäntö. Lehtomäki ehdottaakin, että kehitysyhteistyötä käytettäisiin välineenä puuttua lapsiavioliittoihin: niille Suomen tukemille maille, joissa on lapsiavioliittoja, tulisi painottaa, että lapsiavioliitot eivät vastaa kansainvälisiä ihmisoikeuskäsityksiä.

Tasa-arvoisen avioliittolain takana seisovat kaikki paitsi Tuomela. Tuomela toteaa, että hän kannattaa luomuavioliittoa ja että myös konservatiivisille ajatuksille tulee olla mediassa tilaa.

Haglund naurahtaa, että jokaisessa vaalipaneelissa on kysytty ehdokkaiden mielipidettä tasa-arvoisesta avioliittolaista. Hän vakavoituu ja jatkaa: ”tasa-arvoisesta avioliittolaista päätettiin jo, nyt pitäisi siirtyä puhumaan translaista. Pitäisi keskittyä siihen miten ihmisoikeuskysymyksissä päästäisiin vielä eteenpäin.” Yleisö palkitsee puheenvuoron äänekkäästi.

Vain puolet panelisteista puhuu translain puolesta. Vaalilupaus jää puolikkaaksi.

Vaalilupauksista pidettävä kiinni

Tilaisuudesta jää kuva, että Suomessa tehdään ensi vaalikaudella edistyksellistä seksuaalisuuteen liittyvää politiikkaa niin Suomessa kuin Suomen kehitysyhteistyössä – riippumatta siitä, ketkä hallituksessa lopulta istuvat. Toinen asia on, kantavatko ehdokkaiden vaalilupaukset.

Äänestäjiltä odotetaan vaalien jälkeen aktiivisuutta ja valppautta laittaa päättäjät seisomaan sanojensa takana. Jos päättäjät lopulta syövät sanansa, se tulee muistaa seuraavia äänestyspäätöksiä tehdessä.

Kuka saa mennä naimisiin?

AvioliittoSellaisia päiviä ei näe kovin usein marraskuisessa Helsingissä. Tuhannet ihmiset ovat kerääntyneet seuraamaan lain käsittelyä eduskuntatalon eteen Kansalaistorille. Täpärän äänestyksen jälkeen eduskunta hyväksyy lain. Juhlat torilla alkavat: vihdoinkin Suomeen saadaan laki, joka takaa kaikille tasa-arvoisen avioliiton.

Aidosti tasa-arvoiseen avioliittoon on kuitenkin vielä matkaa. Tasa-arvoiseksi kutsuttu avioliittolaki ei edelleenkään aseta kaikkia yhdenvertaiseen asemaan. Esimerkiksi transsukupuoliset ovat ryhmä, jonka kohdalla mahdollisuus avioliittoon on Suomessa estetty, sillä juridisen sukupuolen korjaaminen johtaa avioliiton purkuun.

Tahdon2013-kampanjan merkitystä ei tule silti aliarvioida. Lakimuutoksen ja yhteiskunnallisen keskustelun nostamisen lisäksi kampanja muistutti meitä kaikkia tärkeästä asiasta: avioliitto on politiikkaa.

Avioliitto on valtion vahvistama instituutio, johon sisältyy arvolatauksia, merkityksiä ja oikeuksia. Esimerkiksi monet sosiaalietuudet – kuten vaikkapa leskeneläke – ovat sidoksissa oikeudellisiin perhesuhteisiin kuten vanhemmuuteen tai virallistettuun parisuhteeseen. Tämä tekee avioliitosta yhteiskunnallisen ja poliittisen kysymyksen.

Avioliittoinstituution poliittisuus ei ole vain suomalainen tai länsimainen ilmiö.

Avioliiton määritelmä ja sisältö vaihtelevat eri kulttuureissa ja eri lakijärjestelmien välillä. Kaikki avioliitot eivät ole romanttisia rakkaustarinoita. Merkittävä osa maailman avioliitoista on myös järjestettyjä tai pakotettuja. Esimerkiksi joka päivä 39 000 tyttöä joutuu lapsivaimoksi. Myös näitä avioliittoinstituutioita on tarkasteltava kriittisesti.

Avioliittolainsäädännön tulisi perustua ihmisoikeuksille, yhdenvertaisuudelle ja itsemääräämisoikeudelle. Tämän eteen on tehtävä töitä ja jatkossakin tarpeen vaatiessa keräännyttävä toreille –niin Suomessa kuin maailmalla.

Tule Seksi on politiikkaa -vaalipaneeliin Vanhalle ylioppilastalolle 5.3. klo 17:30!
Onko alaikäisellä oikeus ehkäisyyn? Kenellä on oikeus turvalliseen aborttiin? Kuka saa mennä naimisiin?

Näihin kysymyksiin vastaavat alla olevat eduskuntavaaliehdokkaat:

Mia Haglund, Vasemmistoliitto
Johan Ekman, RKP
Maria Lohela, Perussuomalaiset
Jani Toivola, Vihreät
Paula Lehtomäki, Keskusta
Anne Knaster, Kokoomus
Tiina Tuomela, Kristillisdemokraatit

Paneelin puheenjohtajana toimii Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen ja globaali seksuaaliterveys ja -oikeudet asiantuntija Elina Korhonen kertovat siitä, millainen vaikutus poliitikkojen seksuaalisuuteen liittyvillä päätöksillä on ihmisiin Suomessa ja maailmalla.

Tilaisuuden järjestävät Väestöliitto ja Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä. Tervetuloa!

Ehkäisy on politiikkaa

KUTSU Seksi on politiikka 5.3

Oletko koskaan miettinyt mihin kaikkeen politiikka vaikuttaa elämässäsi? Tiesitkö, että monet yksityiset ja henkilökohtaisetkin asiat ovat pohjimmiltaan poliittisten päättäjien käsissä? Päivänpoliittisessa keskustelussa piirretään suuria linjoja talous-, koulutus- ja maahanmuuttopoliittisten kysymysten äärellä. Poliittisen päätöksenteon piiriin kuuluvat kuitenkin myös esimerkiksi seksuaalioikeudet ja -terveys.

Myös nuorten oikeus ehkäisyyn riippuu päättäjistä. Maailmassa on nuoria enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 1,8 miljardia. Laadukas ehkäisy kuuluu nuorten perusoikeuksiin. Miljoonien nuorten kohdalla tämä perusoikeus ei kuitenkaan toteudu: maailmanlaajuisesti vain 22 prosenttia 15–22-vuotiaista nuorista käyttää modernia ehkäisyä.

Ehkäisyn puuttuminen johtaa suunnittelemattomiin raskauksiin ja suurempaan määrään abortteja. Kondomien puuttuminen lisää puolestaan seksitautien kuten hiv-tartuntojen määrää.

Mistä saada ehkäisyvälineitä kun omia tuloja ei vielä ole? Pulma yhdistää nuoria niin Malawissa, Suomessa kuin ympäri maailman.

Ehkäisyn maksullisuus onkin yksi niistä esteistä, jotka vaikeuttavat nuorten ehkäisyn käyttöä. Tämän takia niin Väestöliitto kuin sosiaali- ja terveysministeriökin ovat toimintaohjelmissaan suosittaneet alle 20-vuotiaille ilmaista ehkäisyä.

Rauman kunta on noudattanut suositusta ja tarjoaa ilmaista ehkäisyä alle 20-vuotiaille. Tulokset ovat lupaavia: nuorten abortit ovat vähentyneet lähes puolella, mikä on tuonut kaupungille 100 000 euron säästöt.

Poliittisilla päätöksillä tuleekin varmistaa, että nuoriin investoidaan. Tämä koskee kunnallistason politiikan lisäksi myös Suomen kehityspolitiikkaa. Maailman tulevaisuuden kannalta on oleellista, että nuorten perusoikeus laadukkaaseen ehkäisyyn toteutuu. Tällä on suuri vaikutus koko maailman kehitykseen.

Tule kuulemaan kansanedustajaehdokkaiden ajatuksia aiheesta Väestöliiton ja Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän järjestämään Seksi on politiikkaa –vaalipaneeliin 5.3. Vanhalla ylioppilastalolla. Kenen käsiin voit yksityiset asiasi luottaa? Ilmoittaudu osoitteessa: http://bit.ly/seksionpol