About jaanaojanen

Psykologi, PsM Väestöliiton terapiapalvelut

Kumpi on sinulle tärkeämpi: kumppani vai älypuhelin?

Parisuhteiden hyvinvointia häiritsee uusin teknologia – varsinkin älypuhelimet. Vaikka älylaitteet auttavat ihmissuhteiden ylläpitämisessä, varjopuolena on hiljattain lisääntynyt riippuvuus niihin. Älypuhelimen runsaalla käytöllä on uusien tutkimusten mukaan monia haittapuolia. Kännykän vilkuilu aiheuttaa katkoksia keskusteluun ja heikentää empatiakykyä. Puhelimen selaaminen synnyttää riitoja ja herättää epäluottamusta romanttisissa suhteissa. Heikentyneen parisuhteen myötä kännykän käyttö on yhteydessä kohonneeseen masennuksen riskiin.

Nykyihminen muodostaa intiimin suhteen kännykkänsä kanssa. Sen vieressä nukutaan ja se kulkeutuu jopa vessaan. Puhelimen pääsykoodia ei mielellään jaeta kumppanin kanssa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yhdysvaltalaiset opiskelijat käyttävät kännykkäänsä keskimäärin 9 tuntia päivässä. Suomalaiset eivät liene kaukana näistä lukemista.

Kännykkäänsä uppoutunut kumppani herättää mustasukkaisuutta. Älylaitteet aiheuttavat osalle ihmisistä epävarmuutta juuri niiden sosiaalisen luonteen vuoksi. Ulkopuolisuuden tunnetta korostaa se ristiriita, että kumppani on fyysisesti läsnä, mutta henkisesti muualla. Jatkuva mustasukkaisuus heikentää parisuhteen laatua.

Kännykän käyttöön liittyvien riitojen määrään vaikuttaa se, kuinka yksimielisiä kumppanit ovat kännykän käytöstä. Jos kumppanit käyttävät kännyköitään toistensa seurassa lähes yhtä paljon, riitoja syntyy vähemmän. Myös ihmisen yksilölliset tarpeet ja odotukset parisuhteelta vaikuttavat. Runsaasti kumppaninsa huomiota tarvitseva ihminen häiriintyy kännykän käytöstä herkemmin.

Kännykkäriippuvuus on viime vuosina yleistynyt räjähdysmäisesti. Riippuvuudelle altistaa erityisesti pelko sosiaalisten piirien ulkopuolelle jäämisestä eli fomo. Myös vaikeudet itsensä johtamisessa kohottavat riskiä. Sosiaalinen ja impulsiivinen ihminen kokee somen vastustamisen vaikeammaksi.

Älylaitteiden käyttöön vaikuttavat muuttuneet käytöstavat. Runsaasti digilaitteita hyödyntävä pitää normaalina sitä, että kännykät asetellaan ruokapöydälle ja saapuviin viesteihin reagoidaan. Riippuvuutta ei huomata, koska runsasta kännykän käyttöä ei pidetä haitallisena.

Kumppanin yhtäkkinen katoaminen digimaailmaan voi olla loukkaavaa. Loukkaantunut osapuoli voi reagoida tilanteeseen monella tapaa. Tyypillinen reaktio on hakea kumppanilta huomiota ja pyrkiä estämään kännykän käyttö. Toistuvat epäonnistumiset kumppanin huomion herättämisessä johtavat pettymyksiin ja riitelyyn. Parisuhteen kivijalka, yhteyden tunne, alkaa murentua.

Jaana Ojanen

Jaana Ojanen on psykologi ja ottaa vastaan Väestöliiton terapiapalveluissa. Hänen osaamisalueensa ovat työuupumus, stressi, masennus, ahdistus, riippuvuudet, parisuhteen kriisit ja vuorovaikutusongelmat.

Väestöliiton terapiapalveluihin voi varata ajan www.vaestoliitonterapiapalvelut.fi.

******************************

Lue lisää:

Wang, X, Xie, X, Wang, Y., Wang, P. & Lei, L. (2017). Partner phubbing and depression among married Chinese adults: The roles of relationship satisfaction and relationship length. Personality and Individual Differences, 110: 12-17.

Robert, A. & David, M. (2016). “My life has become a major distraction from my cell phone: Partner phubbing and relationship satisfaction among romantic partners”. Computers in Human Behavior, 54: 134-141.

Chotpitayasunondh, V. & Douglas, K. (2016). How “phubbing” becomes the norm: The antecedents and consequences of snubbing via smartphone. Computers in Human Behavior, 63: 9-18.

Roberts, J., Yaya, L. & Manolis, C. (2014). “The invisible addiction: Cell-phone activities and addiction among male and female college students”. Journal of Behavioral Addictions, 3(4): 254–265.

Näin lepytät sisäisen nalkuttajasi

Oletko aina vähän tyytymätön? Huomaatko herkästi epäkohdat? Kulutatko rutkasti rahaa erilaisiin hyvinvointia lisääviin aktiviteetteihin, kuten hierontaan, joogaan ja kalliisiin kylpyläviikonloppuihin? On olemassa myös ilmainen ja pysyvää hyvää oloa tuottava asia – kiitollinen mieli. Tutkimukset osoittavat, että kiitolliset ihmiset ovat onnellisempia. Vaikka normaaliin elämään kuuluukin ahdistusta ja tympeää arkea, jatkuvaa sisäistä marinaa voi yrittää hillitä.

Voimme opettaa aivojamme huomaamaan elämän hyvät asiat. Oppiminen tapahtuu siten, että ihminen harjoittelee kohdistamaan huomionsa hyviin asioihin elämässään. Tarkkaavaisuus on kuin taskulamppu: mihin valo kohdistuu, sen kohdan näemme kirkkaampana. Mitä useammin ajattelemme hyviä asioita, sitä useammin koemme iloa ja opimme automaattisesti näkemään iloisia asioita ympärillämme.

Kokeile näitä

Huolimatta pettymyksistä elämäsi varrella, voit oppia myönteisempää ajattelua. Pienet päivittäiset rutiinit auttavat sinua harjoittelussa. Treenaamisen edetessä voit lisätä positiivisten tunteiden määrää vaihtelemalla harjoituksia, sillä rutiinit kyllästyttävät aivoja. Seuraavien vinkkien avulla pääset alkuun.

  • Arki on usein täynnä velvollisuuksia eikä stressaantuneena tule mieleen mukavia asioita. Siksi on hyvä rakentaa ympärillesi pieniä muistutuksia asioista, joista olet kiitollinen. Ehkä kännykkäsi näytöllä on lapsesi tai sinulle tärkeän ihmisen kuva. Vaihda näytön kuvaa riittävän usein, jotta kuva herättää huomiosi. Jos matkustelu ilahduttaa sinua, ripusta jo ostetut lentoliput seinälle. Myönteiset mietelauseet eteisen liitutaulussa muokkaavat automaattista ajatteluasi. Voit valita muistuttajaksi myös minkä tahansa asian tai paikan, jonka ohitat joka aamu. Päätä, että esimerkiksi bussipysäkki symboloi sinulle sitä onnekkuutta, että elät maassa, jossa on turvallista liikkua julkisilla.
  • Jos töihin lähteminen tuntuu vastenmieliseltä, yritä olla kiitollinen siitä, että sinulla on työ. Muistele niitä opiskeluaikoja, kun haaveilit työstä ja muhkeammasta kukkarosta. Nyt voit olla kiitollinen saavutettuasi paikan työelämässä. Ehkä nykyinen työnantajasi oli tuolloin vain kaukainen unelma. Työpaikan avaimet voivat toimia muistuttajanasi siitä, että olet arvostettu ja luotettu ihminen – haltuusi on annettu koko firman kiinteistö.
  • Syödessäsi ruokaa, yritä olla kiitollinen siitä, että saat valita mitä syöt. Olet onnekas, kun voit vaihdella ruokalajiasi. Syömiseen liittyy usein myös sosiaalista kanssakäymistä. Voit aterioidessasi muistuttaa itseäsi siitä, kuinka onnekas olet ystävistä ja perheestäsi.
  • Pyyteletkö herkästi anteeksi pieniä virheitäsi? Sen sijaan, että pahoittelet myöhästymistäsi, kokeile seuraavalla kerralla kiitosta anteeksipyynnön sijaan. Kiitä siitä, että ystäväsi jaksoi odottaa sinua. Tällä eleellä saat ystäväsikin huomaamaan, kuinka kärsivällinen hän olikaan odottaessaan sinua.
  • Kirjoitatko itsellesi ”to do” -listoja? Tehtävien sijaan kokeile päivän päätteeksi ”ta-daa” -listaa. Mieti pieniä onnistumisia päiväsi varrelta. Huomioi mukavat ihmiskohtaamiset ja hengähdystauot.
  • Levolle käydessäsi kiinnitä huomiosi siihen, kuinka ihanaa on käydä sängylle pötköttelemään. Korosta nukkumaanmenon miellyttävyyttä keskittymällä tunnustelemaan, miltä puhtaat lakanat tuntuvat poskeasi vasten. Huokailemalla ääneen opetat myös jälkikasvullesi nautiskelemisen taitoa. Viivy tässä tekemättömyyden tilassa.

Ja lopuksi

Muista, että kiitollisuus on valinta. Voit päättää, vahvistatko mielessäsi kiitosta vai kaunaa. Jos valitset kaunan, viet tilaa kiitokselta. Jos päätät ajatella hyviä asioita elämässäsi, siitä hyötyy mielesi, kehosi ja läheisesi. Kiitä itseäsi myös siitä, että valitsit kiitoksen.

Lähteet:
“This daily gratitude routine can train your brain to be happier”. Artikkeli on julkaistu 26.9.2018 nbcnews.com -sivustolla. Linkki artikkeliin https://www.nbcnews.com/better/health/daily-gratitude-routine-can-train-your-brain-be-happier

Fritz, M. M., & Lyubomirsky, S. (in press). Whither happiness? When, how, and why might positive activities undermine well-being. In J. P. Forgas & R. F. Baumeister (Eds.), The social psychology of living well. New York: Psychology Press.