Suomalaiset toivovat enemmän lapsia kuin saavat. Tuoreimman Perhebarometrin Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? mukaan toivomme keskimäärin kahta lasta. Ero oman ihanteellisen ja toteutuneen lapsiluvun välillä on noin 0,66 lasta.  Suomen syntyvyys, joka on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen eli 1.32, olisi selkeästi korkeampi, jos lapsilukutoiveet toteutuisivat.

Noin 15 prosenttia 20–45-vuotiaista näkee ihanteekseen lapsivapaan elämän. Lapsettomien osuus Suomessa on kuitenkin tätä korkeampi. Artikkelistamme selviää, että 45–55-vuotiaista naisista viidennes ja miehistä yli neljännes on lapsettomia. Vapaaehtoinen lapsettomuus selittääkin vain osan suomalaisten matalasta syntyvyydestä: suurin osa lapsettomista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut lapsia.

Mikä estää lapsitoiveiden toteutumista?

Lapsettomilla vastaajilla tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi nousee sopivan kumppanin puute. Melkein yhtä usein lapsettomat vastaajat mainitsivat syyksi sen, että joutuisivat luopumaan nykyisestä elämäntyylistään. Osalla keskeneräiset opinnot ja perheen taloudellinen tilanne rajasivat haaveita. Yli neljännes mainitsi syyksi lapsen epävarman tulevaisuuden ilmastonmuutoksen vuoksi.

Ne perhebarometrikyselyn vastaajat, jotka vastasivat elämäntyylin vaikuttavan keskeisesti lapsiperheellistymispäätöksiin, kokivat myös uralla eteneminen sekä kokemuksen työn ja pienen lapsen hoidon hankaluudesta vaikuttavan suunnitelmiinsa paljon. He eivät myöskään halunneet perhevapaan aiheuttamaa katkosta työssään ja kokivat lastenhoidon järjestämisen hankalaksi.

Mitä tulokset kertovat kulttuuristamme ja työelämästämme? Onko tulkittavissa, että hedelmällisessä iässä olevat, lasta toivovat, joutuvat tekemään valintaa lapsiperheellistymisen ja urakehityksensä välillä?

Myös jo vanhemmaksi tulleilla työn ja perheen yhteensovittamisen hankaluus näkyi vastauksissa. Ne yhden lapsen vanhemmat, jotka toivoivat vähintään kahta lasta, jarruttelivat ajatusta toisesta lapsesta paitsi taloudellisista syistä, myös koska työn ja pienen lapsen hoidon yhteensovittaminen ja lastenhoidon järjestäminen koettiin hankalaksi. Yli neljännes yhden lapsen vanhemmista vastasi yhteiskunnan riittämättömän tuen syyksi olla suunnittelematta lisää lapsia.

Perhebarometri valaisi myös vakavia haasteita lisääntymisterveydessä ja synnytyskokemuksissa. Yhden lapsen äideistä yli neljännes mainitsi kokemukset aiemmista raskauksista tai synnytyspelon syynä olla tällä hetkellä suunnittelematta lisää lapsia. Kielteinen synnytyskokemus näyttäisikin tutkimusten valossa olevan yhteydessä pidempiin synnytysväleihin sekä alentuneeseen todennäköisyyteen saada seuraava lapsi.

Miten edistää toivotun lastensaannin politiikkaa?

Tammikuussa julkaistu Perhebarometri on saanut kiinnostuneen vastaanoton. Yhä useampi poliitikko eri puolueista puhuu toivotun lapsiluvun politiikan tärkeydestä. Toivottavasti olemme ohittaneet vaiheen, jossa toistetaan ettei ”syntyvyydelle ole mitään tehtävissä”. Sellaisen suhtautumisen seurauksena Suomessa on nyt Euroopan ja koko maailman alhaisimpia syntyvyyslukuja.

Kuluneella hallituskaudella joitain askelia on otettu toivotun lapsiluvun edistämiseksi. Puoliväliriihessä keväällä 2021 hallitus sitoutui väestöpoliittisissa linjauksissaan tukemaan toivotun lapsiluvun toteutumista. Väestöliitto ja Synty-verkosto tekivät kannanoton hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi ja asiaan ollaan heräämässä. Hedelmällisyystietoisuutta koskevia osioita saatetaan lisätä maksuttoman ehkäisyn kokeiluihin. Uuteen neuvola-asetukseen lisättiin syksyllä tarve tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja hedelmällisyystietoisuutta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus huomioiden.

Toisaalta lapsettomuushoitojen osalta otettiin vuodenvaihteessa takapakkia, kun hallitus poisti yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset myös hedelmöityshoitojen osalta. Julkisten palveluiden ollessa paikoin ruuhkautuneet, on esitetty huoli Kela-korvausten poiston vaikutuksesta hoitoihin hakeutumiseen ja pääsystä niiden pariin (ks. esim. Yle-utiset). Jo nyt Suomessa syntyy vähemmän lapsia hedelmöityshoitojen avulla kuin muissa Pohjoismaissa.

Perhebarometrikyselyn 20–45-vuotiaista vastaajista lähes kaksi kolmesta pitikin lapsettomuushoitojen nykyistä parempaa saatavuutta tärkeänä lapsiperheitä koskevana toimenpiteenä.

Tahaton lapsettomuus on henkilökohtaisella tasolla usein kriisi, joka ulottuu monille elämänalueille. Yhteiskunnallisella tasolla tämän soisi herättävän huolta hyvinvoinnista, erityisesti alenevan syntyvyyden Suomessa.

Perhebarometrimme perusteella yhteiskunta voisi tukea toivottua lastensaantia myös luomalla uskoa tulevaan. Aktiivinen ilmastopolitiikka on keskeisellä sijalla nuorten sukupolvien tulevaisuudennäkymien kannalta. Lastensaantiin voidaan rohkaista yhteiskunnan perhe- ja lapsimyönteisellä ilmapiirillä. Neuvola- ja synnytyssairaalat ovat keskeisessä roolissa varhaisen tuen suhteen, ja luomalla kannattelevaa synnytyskulttuuria (lue lisää asiaa käsittelevästä blogista) voimme tukea paitsi syntyvyyttä, myös vauvaperheiden varhaista vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Laadukkaat päivähoitopalvelut sekä varhaiskasvatus taas toimivat osana työn ja perheen yhteensovittamisen palettia. Samalla syntyvyyteen suoraan vaikuttavien palveluiden, kuten lapsettomuushoitojen, saatavuuteen olisi syytä panostaa.

Noora Lehtonen
Tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

*******

Tervetuloa 16.5. Synty-verkoston järjestämään Synty-seminaariin, jossa kuullaan perhepolkujen moninaisuudesta ja toivotun lapsiluvun politiikasta tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon näkökulmista. Tilaisuus on osa Väestöliiton järjestämää Väestöpäivää.

---