”Odotamme sodan loppumista, mutta siihen liittyy myös huolia” Näin sanoi ukrainalainen kollegani, joka työskentelee seksuaaliväkivaltaa kokeneiden auttamisjärjestössä. Sodan aikana seksuaaliväkivalta lisääntyy, mutta se ei katoa sodan päätyttyä.

Seksuaaliväkivalta on vakava ihmisoikeusrikkomus ja se nujertaa koko yhteiskuntaa. Sota saattaa luoda sukupuolistereotypioita vahvistavan ilmapiirin, joka lisää väkivallan riskiä.

Tutkimusten mukaan rintamalla palaavilla on usein korkeaa työttömyyttä, mielenterveyshäiriötä ja tunnetta vallan ja kontrollin menettämisestä. Tämä saattaa johtaa siihen, että he kanavoivat turhautumisensa lähisuhdeväkivaltaan, jotta he voisivat vahvistaa valtaansa kotioloissa.

Toisaalta sodan aikana väkivaltaa kokeneet tarvitsevat paljon erilaista apua. Seksuaaliväkivallasta selviytyneet voivat konfliktin jälkeisissä tilanteissa kohdata lisähaasteita. Terveydenhuolto ja oikeudellinen tuki on puutteellista ja väkivaltaa kohdanneet kokevat leimautumista ja syrjintää.

Seksuaaliväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä

Seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn tarvitaan laajasti eri yhteiskunnan toimijoita terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon ja oikeuslaitoksista koulujärjestelmään. Ukrainan lainsäädäntö mahdollistaa seksuaaliväkivaltaan puuttumisen ja maa hyväksyi kansainvälisen sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, eli Istanbulin sopimuksen. Lainsäädäntö ei yksin riitä, vaan tiedon lisääminen siitä kaikissa instituutioissa on kriittistä.

Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus vähentää seksuaaliväkivaltaa ja siihen liittyvää stigmaa. Se murentaa tehokkaasti sukupuolistereotypioita ja lisää tasa-arvoa. Ja jokaisella on oikeus oppia omien ja muiden rajojen kunnioittamisesta. Jokaisella on oikeus saada tietoa, miten voi suojella itseään väkivallalta. Jonain päivänä sota loppuu ja silloin alkaa jälleenrakentaminen. Seksuaaliväkivallan ehkäisyn on oltava osa jälleenrakennusta.

Kysyin ukrainalaisen järjestön edustajalta, mitä hänen mielestään meidän pitäisi Suomessa tehdä auttaaksemme parhaiten. Hän vastasi ykskantaan, että seksuaaliväkivallan ehkäisyyn ja sitä kohtaavien auttamiseen tarvitaan kaikki mahdollinen apu. Silloin Suomi voi hyödyntää laajaa osaamista kokonaisvaltaisesta seksuaalikasvatuksesta sekä varmistaa tukensa toimijoille, joka auttavat seksuaaliväkivaltaa kokeneita.