Seisot pitkässä kassajonossa ja katsot ympärillesi. Ihmisten ostoskärryt ovat pullollaan ruokaa, juomaa ja paniikissa ostettuja viime hetken lahjoja. Mietit mielessäsi päättyneen työpäivän tapahtumia ja huomaat, että samaan aikaan kotona odottavat askareet valtaavat mielesi. Ajatuksesi katkeaa takana olevan asiakkaan ostoskärryraivoon ja turhautuneeseen huokailuun jonottamisen pitkäkestoisuudesta. Maksat ostoksesi. Kuitin saadessasi sinut valtaa ahdistus ostosten loppusummasta. Sen sijaan, että sait täyden ostoskärryllisen, sait pienen ostoskorin verran ruokaa.

Tämä voi olla monen lapsiperheen todellisuus joulun alla, erityisesti tänä vuonna. Elinkustannukset ovat viime aikoina nousseet merkittävästi. Tämä koskettaa kaikkia, mutta erityisesti haavoittuvissa oloissa eläviä ja vähävaraisia ihmisiä. Myös kohtuullisen toimeentulon rajalla elävien lapsiperheiden talous kiristyy. Yhä useammassa perheessä joudutaan pohtimaan tarkemmin sitä, mihin rahat riittävät. Yhtä aikaa odotukset ja paineet siitä, mitä jouluna pitäisi hankkia kulkevat rinnakkain rahan riittävyyden kanssa. Moni päätyy ottamaan luottoja ja pikavippejä voidakseen toteuttaa joulun odotuksia ja toiveita.

Jouluun latautuu herkästi korkeita odotuksia, joista voi syntyä paineita ja pettymyksiä. Omien jouluperinteiden, odotusten ja toiveiden äärelle on tärkeä pysähtyä. Miksi ylläpidät jotain perinteitä? Pidätkö niitä yllä koska pidät niistä ja ne tuottavat sinulle iloa vai pidätkö niitä yllä koska siihen liittyy pakko, suorittaminen tai tietyn kuvan välittäminen muille? Voisitko antaa itsellesi luvan riisua sinulle stressiä aiheuttavat mielikuvat ja tavoitteet tulevaa joulua kohtaan?

Aikuisina saatamme pelätä, että tuotamme pettymyksen lapselle, mikäli joulu ei toteudu sellaisena, kuin sen mielikuvissamme näemme. Usein pelko ei ole aiheellinen, sillä aikuisen mielikuva ei ole aina sama kuin lapsen kokemus. Sosiaalinen media voi luoda entisestään paineita siitä, millaiselta joulun tulisi näyttää. Joulua leimaa usein ”pitäisi”-puhe, joka saa vanhemman suorittamaan. Stressi odotusten täyttämisestä välittyy myös lapsille ja muuhun perheeseen. Tällöin vanhemman lämmin ja hyvä tarkoitus luoda lapselle ikimuistoinen ihana joulu, kääntyykin itseään vastaan.

Vanhempaa voi mietityttää miten keskustella lapsen kanssa tulevasta joulusta, jos joulu poikkeaa aikaisemmista jouluista. Lapselle voi hyvissä ajoin ennakoida muutosta sanoittaen, että tuleva joulu painottuu enemmän yhteiseen ajanviettämiseen ja mukaviin jaettuihin hetkiin. Esimerkiksi pipareiden leipomiseen, lautapelihetkeen, joulukoristeiden askarteluun, yhteiseen retkeen pulkkamäkeen tai lähimetsään. Näistä voi jopa syntyä uusia jouluperinteitä, jotka kestävät talouden vaihteluita myös tulevina vuosina.

Lapsen kanssa keskustellessa on tärkeä huomioida, että lapselle ei synny vastuun tunnetta perheen taloudellisesta tilanteesta. Yhä useampi lapsi kokee olevansa vanhemmilleen taloudellinen taakka. On merkityksellistä, miten lapselle puhutaan ja millainen tunne lapselle välittyy. Lapselle voi sanoittaa asiaa hänelle ymmärrettävällä tavalla esimerkiksi seuraavasti: ”Tavaroiden hinnat on kallistuneet ja sen takia tänä jouluna lahjojen määrä voi olla vähän pienempi. Mutta me aikuiset kyllä huolehdimme siitä, että ruokaan ja elämiseen on rahaa. Kaikki on hyvin. Tänä jouluna yhteinen lahja voisi olla jotain yhteistä kivaa tekemistä.” Yhdessä olosta syntyy jokaiselle lapselle tärkeitä ja mielenpainuvia muistoja.

Vanhempien lisäksi myös muulla lähipiirillä on merkitystä siihen, miten lapsi kokee joulun viettämisen. Perheen vaikea taloudellinen tilanne voi tuoda lapsen elämään häpeää, kateutta sekä surua. Etenkin jos lapselta kysytään, mitä sait lahjaksi tai olitko kiltisti. Sen sijaan voidaan kysyä millaiset asiat jäivät lapselle joulusta mieleen. Lapsien parissa toimivat ammattilaiset ja muut läheiset ovat tärkeässä asemassa vaikeiden tunteiden käsittelemisessä. Olisi hyvä huomioida puheessa ja toiminnassa perheiden erilaiset tilanteet. Kasvattajat ja läheiset voivat vähentää lasten välistä vertailua ohjaamalla heitä huomaamaan myös muita tärkeitä teemoja joulun ympärillä.

On aika pysähtyä. Miettiä, millaiset jouluperinteet ovat tärkeitä, kestäen myös talouden vaihteluita. Keskitytään turvalliseen läheisyyteen, läsnäoloon ja toistemme kohtaamiseen, sillä niistä syntyy lapselle mielenpainuvia muistoja.

Haluamme toivottaa kaikille suorituspaineetonta, mahdollisimman stressitöntä ja omannäköistä joulunodotusta!

Vanhempi, jos joulu tai huolet painavat, älä jää yksin. Tule keskustelemaan maksuttomasti Väestöliiton asiantuntijan kanssa joko puhelimitse tai chatin kautta. Palvelut ovat auki myös joulun välipäivinä! www.hyvakysymys.fi/perhepulma

Kirjoittajat:
Vanhemmuuden asiantuntijat
Maria-Kaisa Ankkuri
Sanni Pulma
Rozjin Rokhzad
Johanna Sassali