Kolmevuotias Eevi tapaa serkkunsa. Hän on niin innoissaan! Hiukan nuorempi Leo aristelee, mutta Eevi ryntää oikopäätä halaamaan. Leo purskahtaa itkuun.

Liljan isä tulee hakemaan Liljaa päiväkodista. Lilja on jo uupunut ja siksi villi. Nähdessään isän eteisessä, hän juoksee ja läimäisee isää poskelle. Isän silmälasit lentävät lattialle.

Päiväkodissa Eino huomaa kahden lapsen kivan patjalla hyppimisleikin. Hän haluaa mukaan ja hyppää keskelle patjaa, mutta tönäisee samalla Väinöä. Väinö säikähtää ja ehkä vähän sattuukin, hän alkaa itkeä.

Lapsi, joka tuottaa ns. huonoa käytöstä, ei useinkaan tiedä miten hän voisi toimia oikein. On halu saada kaveri, tai osoittaa tykkääminen tai ikävä. On iso tunne, melkein liian iso! Lapsi haluaa olla huomattu ja merkityksellinen. Hän haluaa mukaan.

Usein myöskään aikuiset eivät tiedä, miten toimia näissä tilanteissa. ”Älä! Ei saa!” huudahdukset eivät kerro lapselle, mitä sitten oikein saisi tehdä. Lapsella ei ole vielä taitoja osoittaa suurta tunnetta oikein.

Häsläävänä tai häiriköivänä näkyvä käytös onkin kovin usein lapsen ainoa keino kertoa tunteestaan, jonka takana on tärkeä tarve. Lapsi haluaa kertoa, että joku on ihana, että hän kovasti haluaisi päästä mukaan leikkiin, tai että on jo melkein liian iso ikävä.

Kielto tai moite satuttavat, lapsi oppii puremaan hampaansa ja kieltämään tunteensa. Hän jää niiden hallinnan kanssa yksin ja ehkä alkaa pelätä tunteita. Kieltojen sijaan voisimmeko me aikuiset oppia ohjaamaan lapsia toimimaan myötätunnon tekojen mukaan?

”Ihanaa Eevi, että rakastat Leoa. Silloin voit hymyillä, sanoa Leolle, että olet tosi kiva ja kysyä haluaako Leo halata! Niin Leo saa halata heti kun uskaltaa tai haluaa.”

”Lilja, mitäs jos juoksisit isäsi luo ja sanoisit, että on ollut kova ikävä, ja antaisit suukon poskelle? Silloin isäkin voi kertoa sinulle omasta ikävästään!”

”Eino kun huomaat kivan leikin, voit mennä viereen seisomaan, hymyillä ja sanoa toisille, että teillä on kiva leikki, voinko tulla mukaan!”

Yhdessä harjoitellen ystävyystaidot vahvistuvat. Tunne- ja vuorovaikutustaidot vaativat ohjeita ja opettelua. Sosiaaliset tilanteet ovat monimutkaisia ja haastavia usein aikuisellekin. Tunteita saa olla ja näyttää, siihen on kivoja tapoja. Jokainen lapsi haluaa saada kavereita ja toivoo, ettei kiusattaisi.

Voit katsoa lisää videolistastamme aiheesta Ystävyys (kehotunnekasvatus).

Raisa Cacciatore