Pienikin tarvitsee vessarauhan!

Pieni lapsi vessanpöntöllä.

Pienten lasten yksityisyys ja vessarauhan takaaminen ovat helposti unohtuvia asioita, joita ei aina muisteta pohtia. Päiväkodeissa ja kouluissa vessat ovat usein avoimia tiloja. Voi olla ovettomia koppeja tai vessojen ovien alta ja joskus päältäkin voi kurkkia. Vessoissa on usein hälyä, kun monta lasta kerrallaan häsläävät siellä yhtä aikaa. Valoja saatetaan vilkutella tai vesihanoilla leikkiä. Pienimmät saattavat olla avoimessa pottarivissä keskellä vessaa. Osa lapsista saattaa vielä jonottaa oven suussa. Nämä kaikki asiat ovat monelle lapselle tosi vaikeita kestää. Kouluttaessamme aiheesta, lasten kanssa työtä tekevät ammattilaiset tunnistavat ilmiön:

”Vessarauha on päiväkodeissa aika yleinen ongelma. Kasvattajilla saattaa olla vain oletus siitä, että lasten on toimittava kaikkien samalla tavalla. Että on lapsen ongelma, mikäli hän ei pysty käymään kakalla muiden läsnä ollessa.”

”Lapseni ei suostu käymään koulupäivän aikana vessassa, sillä siellä voi sattua mitä vaan.”

Tämä johtaa vaikeuteen oppia kuivaksi, rauhoittua tarpeilleen tai jopa pelkoon käydä vessassa. Suuri osa sadoista ammattilaisista, jotka ovat käyneet Väestöliiton kehotunnekasvatuskoulutuksen, mainitsivat nyt/vastedes kiinnittävänsä enemmän huomiota vessarauhan takaamiseen lapsille päiväkodissa ja koulussa.

”Vessakäyttäytymistä pitää vielä hioa, ettei tule ruuhkaa ja kaikki lapset saavat vessarauhan.”

”Täytyy enemmän porrastaa vessassa käyntejä.”

”Aina ei ole pakko mennä kaikkien samaan aikaan vessajonoon, ja jos joku lähtee aina kesken ruokailun vessaan, saattaa hän ajatella, että silloin saa olla varmasti rauhassa.”

Moni ammattilainen pohti, ettei vessarauhasta ollut aiemmin puhuttu lasten kohdalla. Ei ehkä ajateltu, että lapsetkin tarvitsevat rauhaa, yksityisyyttä ja turvallista oloa vessakäynneillään.

Ammattilaiset kuitenkin tunnistivat ongelmia liittyen pienten vessakäynteihin:

”Yli 3-vuotiaat eivät käy ollenkaan kakalla. Heille vessassa käynti on niin stressaavaa, koska ei ole ollenkaan yksityisyyttä. Yleensä kaikki lapset pannaan samaan aikaan siirtymätilanteissa vessaan. Silloin on kiire, seuraava on jo jonossa, se on stressaavaa.”

”Vessarauhassa on kehittämistä kyllä! Moni lapsi panttaa kakkaamista ja pissaamista päiväkodin vessoissa, joissa ei esimerkiksi ole ovia ollenkaan vaan kaikki ovat vierekkäin potalla, pöntöllä ja pahimmassa tapauksessa lapset kulkevat siinä edes takaisin ja tönivät mennessään.”

”Harmillisen usein vessoissa ei ole ovia, varsinkaan lukollisia. Liekö turvallisuussyistä moniin oviin on jätetty myös suuri ”kurkistusaukko” alareunaan, mikä houkuttelee oven ali kurkkijoita.”

Lapsia ei voi jättää yksin huolehtimaan omasta yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Se on myös vääränlaista arvokasvatusta: kehosi ei ole arvokas, yksityisyyttä ei ole, eikä rajoja, aikuiset eivät välitä eivätkä turvaa sinua.

Vessassa käynteihin liittyy monia ahdistuksen aiheita kuten kurkkimista, naureskelua, pelkoa kännykällä kuvaamisesta, tönimistä, pelottelua, valojen sammuttelua tai hanojen teippaamista. Vessassa käyminen on herkkä asia ja tarvitsee rauhaa ja turvallisuutta.

Lasten oikeuksien sopimuksen 16 artiklassakin muistutetaan: ”Lapsella on oikeus yksityisyyteen.”

Aikuisen on oltava paikalla! Samalla lailla kuin välitunnilla on valvoja, pitää vessoissa päiväkodeissa sekä kouluissa olla aikuiset vessarauhanturvaajina.

Henriikka Kangaskoski

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.