On tiistai ja ilta alkaa jo hämärtymään. Nousen bussin kyytiin pitkän työpäivän jälkeen mennäkseni kotiin. Etsin vapaan istumapaikan, johon vajoan väsyneenä istumaan. Seuraavalta pysäkiltä nousee kyytiin vanhempi pariskunta, joka istahtaa vastapäisille penkeille. Olen omissa ajatuksissani, kunnes havahdun tuttuun tuoksuun. Minulla kestää hetki saada kiinni siitä, missä olen aikaisemmin törmännyt tähän samaiseen tuoksuun. Laitan silmäni kiinni ja annan tuoksun viedä minut mukanaan muistojen valuessa samalla mieleeni. Yhtäkkiä havahdun olevani ajatuksissani lapsuuden kodissani, siinä hetkessä, jossa isä opetti minua lukemaan.  

Muistojen virratessa mieleeni huomaan tunnistavani tuoksun. Sehän on edesmenneen isäni partaveden tuoksu. Lapsuudestani muistan äitini kauniit pitkät hiukset, jotka tuoksuivat laventelilta, sekä isän myskiltä tuoksuvan partaveden lempeän tuoksun. Tunsin nämä tutut tuoksut nenässäni aina istuessani heidän lähellään. Nämä tuoksut merkitsivät minulle lämpöä, turvaa, onnellisuutta, välittämistä ja läheisyyttä. Tutut tuoksut ovat pala lapsuuttamme, joihin pystymme palaamaan vielä aikuisiälläkin. Tuoksut voivat herättää yllättäenkin muistoja, jotka luulimme kadottaneemme.  

Palaamme monesti muistelemaan lapsuutemme tärkeitä hetkiä ja pieniä yksityiskohtia, joita pidimme lapsena itsestään selvinä. Muistojen äärelle voi pysähtyä myös kuvien, videoiden ja vanhojen, tärkeiden esineiden avulla. Toiselle muistoja herättää tuttu ja turvallinen tuoksu, toiselle se voi olla maku tai muistoihin unohtunut tuttu sävel. Millaiset asiat herättävät sinulle muistoja? Mitä sinulle tarkoittaa turvallinen arki? Mitkä asiat toivat sinulle lapsuudessasi turvaa? 

Olemme eläneet viime vuosina poikkeuksellisia aikoja. Moni on saattanut kokea turvattomuutta, pelkoa, epävarmuutta ja huolta maailman tilanteesta sekä tulevasta. Nämä voimakkaat tunteet ovat voineet näkyä arjessa heijastuen vanhemmuuteen. Tämä on hyvin ymmärrettävää ja luonnollista. Kaiken huolen keskellä on tärkeää pysähtyä kuulostelemaan ja havainnoimaan omia tunteita. Lapsen perusturvallisuuden tunteen lähtökohtana on vanhemman tai läheisen aikuisen oma hyvinvointi, rauhallisuus, luottamus tulevaan ja läsnäolo. Vaikeiden aikojen keskellä on tärkeää pyrkiä vaalimaan lapsen turvallisuuden tunnetta, sekä ylläpitämään toivoa ja valoa tulevaa kohtaan. Lapselle näitä voivat olla lohduttavat sanat, lempeä katse, lohtu, turva ja rauhallinen yhteinen tekeminen. Yhteinen tekeminen voi olla esimerkiksi ulkoilua, leikkimistä, kirjan lukemista tai pötköttelyä yhdessä sohvalla. Vanhemman rauhallinen läsnäolo jännittävissä tilanteissa rauhoittaa ja valaa luottamusta selviytymiseen.  

Muistellessamme huomaamme, että lapsuudessamme koettu turvallisuus kietoutuu moniin eri aisteihimme. Vanhempiemme pienet arkiset teot ja eleet ovat herättäneet meissä turvallisuuden tunteen. Siksi vanhempana on tärkeä muistaa, että pienet lempeät ja jämäkät teot voivat olla lapselle niitä suurimpia turvaa luovia tekoja.  

Tällä viikolla 14.11-20.11.2022 vietämme kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa. Tänä vuonna teeman keskiössä on lapsen oikeus kasvaa ja elää turvassa. Lapselle turva tarkoittaa luotettavia aikuisia ympärillä, rutiineja ja läheisyyttä.  

Jokainen lapsi ansaitsee olla turvassa omassa arjessaan!

#MunTurvallisuus #SunTurvallisuus #LapsenOikeudet #LapsenOikeuksienViikko 

 Kirjoittajat:
Rozjin Rokhzad
Vanhemmuuden asiantuntija
Sanni Pulma
Vanhemmuuden asiantuntija