Huomenna vietämme merkkipäivää, kun maapallomme saa kahdeksannen miljardinnen asukkaansa. Meitä on siis täällä pallolla enemmän kuin koskaan ennen.  

Väestönkehitys herättää usein huolta ja ahdistusta. Voiko planeettamme kestää alati kasvavaa ihmismäärää? Miten ruokimme kasvavan väestön, kun peltojen ja uusien kaupunkien raivaamisen sijaan meidän pitäisi lisätä hiilinieluja? Mihin me laitamme kaiken sen jätteen, jota kahdeksan miljardia ihmistä tuottaa päivittäin, viikoittain ja vuosittain?

Tuomiopäivän julistajia väestökehityksen ympärillä on aina riittänyt. Faktat väestökehityskeskustelun taustalla ovat kuitenkin usein hakusessa, joten seuraavassa muutama muistutus:

Maailman väestökasvu ei kiihdy vaan hidastuu

YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPAn mukaan maailman väestönkasvu oli nopeimmillaan vuonna 1964, minkä jälkeen väestönkasvu on hiipunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana: kun vuonna 1964 ihmisten määrä planeetallamme kasvoi 2,2 prosenttia vuodessa, on kasvua vuonna 2022 enää alle prosentti.

Vaikka absoluuttinen väkiluku yhä kasvaa, on trendi selvä: arvioiden mukaan väestömäärä saavuttaa 10 miljardin rajapyykin 2080-luvulla, minkä jälkeen väestönkasvu tyssää.

Väestörakenteet eroavat toisistaan enemmän kuin koskaan

Toisissa maissa väki vähenee vääjäämättä, kun taas muualla kansa kasvaa. On arvioitu, että seuraavan 30 vuoden aikana puolet maailman väestönkasvusta tapahtuu vain kahdeksassa maassa. 53 maassa väestö puolestaan vähenee. 

Lisäksi maailman maat eivät ole koskaan historiassa olleet näin eriäväisiä väestön mediaani-iän suhteen. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa mediaani-ikä on 17, kun taas Euroopassa lähes 42 vuotta. Sata vuotta sitten maiden mediaani-iät olivat lähempänä toisiaan, koska ihmiset olivat nuorempia kaikissa maissa.

Väestöpolitiikalla on väliä

Yhteiskuntien väestöpoliittiset päätökset vaikuttavat yhteiskunnissa pitkään.

Esimerkiksi Kiinassa yhden lapsen politiikan voi nähdä edelleen vaikuttavan perheiden lapsilukuun, vaikka virallisesti politiikasta luovuttiin 2015. Arvioiden mukaan 1,4 miljardin kansalaisen Kiina on väkirikkaimmillaan tänä vuonna ja tipahtaa väkimäärältään alle miljardiin tämän vuosisadan loppuun mennessä. Jo ensi vuonna Intia kiilaa Kiinan ohi maailman väkirikkaimman maan kärkipaikalle. 

Väestöpolitiikalla voidaan myös rakentaa tulevaisuuden yhteiskunnallisia menestystarinoita. Tästä näkökulmasta erityisen kiinnostava maanosa on Afrikka, jossa työikäisten ihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin siitä riippuvaisen väestön määrä. Huoltosuhde on siis erinomainen. Tämä aukaisee monia mahdollisuuksia, erityisesti talouskasvun osalta. Mikäli mantereella onnistutaan luomaan nuorille koulutusta, terveyspalveluita ja työtä, tulevat monet afrikkalaiset yhteiskunnat kehittymään harppauksin monella eri mittarilla seuraavina vuosikymmeninä.

Seksuaalioikeudet ovat erinomainen ohjenuora väestöpolitiikan perusteeksi

Vaikka väestökysymyksiin tulee vastata politiikan keinoin, ei väestöpolitiikkaa tule tehdä pakottaen – sanotaan nyt vaikkapa synnytystalkoilla tai yhden lapsen politiikoilla. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien toteutuminen on välttämätön tekijä väestökehitykselle.

Tärkeintä on, että jokaisella on oikeus päättää omasta lapsiluvustaan ja lasten ajoituksesta. Tarvittiin siihen kondomeita, kierukoita tai hedelmöityshoitoja, valtioiden tulee turvata jokaiselle paras mahdollinen tuki tehdä itsenäisiä ja tietoon perustuvia päätöksiä omasta lisääntymisestään.

Edelleen maailmassa on 250 miljoonaa naista, jotka haluaisivat käyttää raskaudenehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Suomen ja muun kansainvälisen yhteisön tulee aktiivisesti edistää seksuaalioikeuksia myös kehityspolitiikassaan, jotta jokaisen mahdollisuudet toteutuvat. 

Siksi, että kaikki kahdeksan miljardia ihmistä voisivat elää maailmassa, jossa väestö kehittyy sen ansiosta, että terveydenhuolto on parempaa, äitiys- ja lapsikuolleisuus on vähentynyt, toiveet lapsiluvusta toteutuvat ja ihmiset elävät pidempään.

Ja siksi, että se on seksuaalioikeus.