Jos olisin nyt nuori aikuinen, mitä toivoisin itseäni vanhempien aikuisten tekevän?

Kuvittelen näin: Haluaisin heiltä viisaita päätöksiä, jotka tukevat tämän hetken nuorten aikuisten elämään elämän eri osa-alueilla.

Olisinko vaatinut ääneen, että voisivatko kokeneemmat, kiitos, ottaa vastuuta maapallosta! Siihen kun ei ollut vielä silloin huutava tarve, vaikka hiljaista signaalia ympäristön kuormittumisesta jo alkoi tihkua. Ajateltiin, että vallitsevasti asiat menevät jotakuinkin hyvään suuntaan.

Kasvaminen aikuisuuteen 2020-luvun alussa on melko erilaista kuin esimerkiksi 30–40 vuotta sitten. Nuorilla on nyt reaaliaikainen pääsy kaikenlaiseen tietoon, uutisiin ja uutisten taustoihin, mahdollisuus muokata tietoa, kuvia, osallistua ja kommentoida. Heillä on teknologia, sosiaalinen media ja globaalit kriisit, meillä oli unelmia paremmista korvalappustereoista ja matkustamisesta halki Euroopan, jossa oli silloin 28 valtiota, nyt yli 50.

Koska maailmaamme on rakennettu pitkään ja hartaasti, siinä on paljon hyvää mutta myös paljon valuvikoja. Hinta kestämättömistä rakenteista, jotka tuhoavat ympäristöä ja vähentävät sosiaalista hyvinvointia, sekä kova hinta yhteiskunnallisten vikojen ja ongelmien korjaamisesta, luonnon ennallistamisesta ja muista isoista haasteista lankeaa maksettavaksi korkojen kanssa nykyisille ja tuleville sukupolville.

Jokainen aikuinen on ollut aikanaan nuori, joka on kauniilla tavalla altis muutokselle. Miksi aikuisena omien tapojen, ajatusten ja asenteiden muuttaminen on vaikeaa ja raskasta? Miksi tuntuu, että näyttämöllä, jota juuri nyt nuorille tarjotaan, on painava esirippu laskeutumassa?

Uusi näytös kuitenkin alkaa, haluan uskoa niin

Jokainen nuori aikuinen on omalla tavallaan erilainen, ainutlaatuinen, ajatteleva ja toimiva ihminen. Esimerkiksi nuori, joka etsii itselleen sopivaa opiskelupaikkaa tai kesätöitä. Nuori, joka hakeutuu mielenterveysongelmien vuoksi lääkärin tai terapeutin vastaanotolle, tai keskeyttää koulunkäynnin. Nuori, jolla on hyviä ystäviä. Nuori, joka kärsii yksinäisyydestä. Nuori, joka ei tiedä lainkaan mitä haluaisi tehdä, tai se uupunut nuori, joka haluaisi paljon mutta ei jaksa. Taiteellinen nuori. Vegaaninuori. Mopoileva nuori. Urheilullinen nuori. Kateissa oleva nuori, joka haluaa tulla löydetyksi.

Nuoret tekevät muutosta, yhdessä aiempien sukupolvien kanssa, jos osaamme tunnistaa muutoksen suunnan ajoissa. Maailma ympärillämme on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin selkeä, mikä tekee tulevaisuuteen katsomisesta ja muutoksesta hankalaa, jopa kipeän raastavaa. Meidän kaikkien on luovuttava monista tavoista ja vanhoista tottumuksista, jotka eivät vie maailman tulevaisuutta hyvään suuntaan.

Jos olisin nuori, tai nuori aikuinen, toivoisin että voisin katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti: pääsisin elämään riittävän vakaassa ja ennustettavassa maailmassa ja tekemään siinä turvallisesti omat virheeni ja oppimaan niistä. Saisin vapautta hakea, eksyä ja löytää itseäni. Saisin tukea ystäviltä, perheeltä, tarvittaessa myös koulusta ja muualtakin. Kuulisin myös viisaita neuvoja mutta työstäisin niitä mielessäni rauhassa, en kiireessä. Varsinkin aikaa tarvitaan silloin, kun keho ja mieli, joskus molemmat yhtä aikaa, ovat stressissä tai kriisissä.

Kaikki nuoret ovat osa yhteiskuntaamme, joka on muuttunut ennen näkemättömällä vauhdilla viimeisten vuosikymmenten ajan. Koska nuorilla on pääsy samaan tietoon kuin meillä ja heillä on keinoja vaikuttaa, on vuorovaikutuksen eri ikäisten välillä oltava katkeamatonta.

Nuoria on kuunneltava tasaveroisina yhteiskunnan jäseninä sekä ihmisinä, joiden mielen hyvinvointi ja tulevaisuuden toivo heijastuvat tämänhetkisistä päätöksistä kauas eteenpäin. Tämä monimutkainen vyyhti on nuorten elämää, juuri nyt.

***

Väestöliitto on yli 110 muun toimijan kanssa rakentamassa Suomeen Nuorten hyvinvoinnin ohjelmaa, jotta nuorten mielenterveyskriisi ei pääse syvenemään.

#nuoret #mielenterveys #vaikuttaminen #yhdenvertaisuus #työelämä #läheiset ihmissuhteet