Nuoren kokemusten normalisointi on seksuaalineuvontachatin keskiössä 

Väestöliiton nuorten tiimissä kohtaamme 13–19-vuotiaita nuoria kolmesti viikossa järjestettävässä seksuaalineuvontachatissa. Chatissa nuoret pohtivat usein erilaisten seksuaalisten toimintojen, mieltymysten ja ruumiinosien hyväksyttävyyttä ja normaaliutta. Verkkovälitteisessä seksuaalineuvonnassa keskeisin työkalu on seksologi Jack S. Annonin PLISSIT-mallista tuttu luvan antaminen, joka tarkoittaa seksuaalisuuden teemojen esiin ottamisen mahdollistamista sekä nuoren kokemuksen normalisointia.  

Käytännössä luvan antaminen on usein yksinkertaisia validoivia lauseita, kuten ”On hyvin tyypillistä, että sinun iässäsi herää tuollaisia tunteita”, ”Monet nuoret pohtivat samanlaisia asioita, et ole yksin”, ”On täysin luvallista ja Ok haluta ja kaivata sitä, mitä kuvaat” ja ”Se mitä kerroit ei ole outoa tai sairasta, vaan itse asiassa ihan normaalia”. Luvan antamisen tavoitteena on purkaa erilaisiin seksuaalisuuden teemoihin liittyvää häpeää ja vahvistaa nuoren toimijuuden kokemusta. 

Luvanannon ulkopuolelle rajautuu kuitenkin sellainen toiminta, jolle ei voi antaa lupaa eettisistä syistä. Esimerkiksi nuoren fantasioita ja mieltymyksiä on mahdollista ja tuleekin normalisoida, mutta tiettyjen fantasioiden toteuttaminen käytännön elämässä ei ole aina mahdollista. Nuorten kanssa keskustellaan usein muun muassa suostumuksesta ja siitä, mitä se tarkoittaa käytännön elämässä erilaisten seksuaalisten tekojen yhteydessä. Luvanannon ulkopuolelle rajautuu myös epäasiallinen käytös ja itsetyydytys chat-keskustelun aikana. 

Luvanannon lisäksi asiakkaalle voidaan jakaa tietoa seksuaalisuuden eri aihealueista esimerkiksi tietoartikkelin muodossa tai psykoedukaation keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa seksuaalineuvojakoulutuksessa ja käytännön työelämässä kartutetun osaamisen jakamista asiakkaalle esimerkiksi raskaaksi tulemisesta, murrosiän kehityksestä, seksuaalisen halun mekanismeista tai erilaisten toimintahäiriöiden, kuten orgasmivaikeuksien tai yhdyntäkipujen taustalla vaikuttavista tekijöistä. 

Seksuaalineuvontachat on siis tehokas matalan kynnyksen kanava puheeksi ottamiselle ja palveluohjaukselle. Chat-keskusteluissa nuorta voidaan tukea erilaisin keinoin, mutta samaan aikaan mahdollisuudet asiakkaan pitkäjänteiseen auttamiseen ovat rajalliset. Jos nuoren hankala tilanne on kestänyt jo jonkin aikaa, pyrimme ohjaamaan hänet muihin palveluihin, kuten koulun oppilashuoltoryhmän tuen piiriin, jossa on mahdollista saada pitkäkestoisempaa tukea.  

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että auttamistyössä tärkeintä on auttajan ja autettavan välille muodostuva turvallinen luottamussuhde. Tällaisen luottamussuhteen rakentaminen matalan kynnyksen verkkopalveluissa ei vaadi taikatemppuja. Usein nuorta arvostava ja nuoren kokemusta kunnioittava lähestyminen voi johtaa hedelmällisiin, nuoren hyvinvointia vahvistaviin keskusteluihin lyhyessäkin ajassa.  

Nita Taivaloja
Sosiaalipsykologi (VTM), sosionomi (AMK), seksuaaliterapeutti
Asiantuntija, Väestöliitto nuorten palvelut