Lapsi kyselee päiväkodissa aikuisilta mitä on rakastelu, vanhemmaltaan hän kyselee radiossa kuuluvasta hassusta kaalimatomainoksesta tai koulussa lapsi testaa opettajaan uutta kuulemaansa kirosanaa.
Lapsi kuulostelee ja tarkkailee uteliaana ympäristöään. Lasten ympärillä näkyy ja kuuluu paljon asioita, jotka on tarkoitettu aikuisille: katumainoksissa aikuisten vähäpukeista seksuaalisesti latautunutta halailua, isompien lasten tai aikuisten kiroilua sukuelinsanoilla, tai aikuisille suunnattuja mainoksia tai ohjelmiakin.
Nämä eivät jää lapselta huomaamatta.
Se, että lapset kyselevät näkemistään ja kuulemistaan asioista, ei tee heistä tuhmia tai pikkuaikuisia. Me aikuiset olemme tuoneet lasten eteen nämä lapsesta kummalliset asiat, joten meidän on myös osattava keskustella asiallisesti niistä lapsen kanssa. Keskustelun tulee olla aina lasta arvostavaa ja ikätasoista. Siihen ei kuuluu nolaamista, naureskelua, aikuisnäkökulmaista vitsailua tai kaksimielisiä heittoja.
Näe asia lapsen näkökulmasta!
Lapsen ihmettely tai sanomisen kokeilu on kysymys aikuiselle. Mitä tämä sana tarkoittaa? Lapsi on saattanut kuulla uuden sanan tai lauseen sanottuna uudenlaisella äänen painolla tai nähnyt sen aiheuttavan aikuisissa tai nuorissa kuohuvia tunteita. Lapsi ehkä ajattelee, että tuo sana kuulosti jännittävältä, mitähän minulle tärkeät aikuiset siitä ajattelevat?
Moni aikuisten häly ja kauhistus, kun lapsi tekee tai sanoo jotain aikuisen mielestä lapselle sopimatonta, laantuisi nopeasti, jos aikuinen ajattelisi asiaa lapsen näkökulmasta. Aikuinen helposti ajattelee lapsen teot aikuislinssien läpi. Tällöin hän usein joko loukkaantuu, panikoi, vihastuu tai huolestuu. Lapselta voi kysyä mistä hän on kuullut tuollaisen jutun ja osaako hän sanoa mitä sana tarkoittaa. Voi olla, että hänellä ei ole mitään tietoa, mitä sanomansa tarkoittaa.
Aikuinen voi selittää lapselle, että sana on esimerkiksi loukkaava ja emmehän halua loukata toisia sitä sanomalla. Tai lapselle voi selittää ikätasoisesti sanan tarkoituksen kuten, että rakastelu on aikuisten lähekkäin oloa ja hyväilyä, sekä yksityisjuttu, josta ei ole tapana huudella.
Lapsen seksuaalisuuskaan ei kuulostaa aikuisesta ehkä niin pelottavalta, kun asiaa ei ajattele aikuisnäkökulmasta. Lapsella on lapsen seksuaalisuus, ei nuoren tai aikuisen. Lapsi on avoin, kehoylpeä ja mutkaton suhtautumisessaan omaan itseen. Pidetään huolta tästä hienosta lahjasta ja otetaan mekin siitä oppia.
Henriikka Kangaskoski
Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina lasten kehotunnekasvatus -hankkeissa