Kesä ja vanhemmuus

Pieni tyttö ja isä rakentavat hiekkalinnaa meren rannalla.

Nauru ja kiljunta kantautuvat sisään. Lapsillani on kesäloman ensimmäinen päivä. Yritän keskittyä kirjoittamiseen sisään kantautuvasta ilakoinnista huolimatta. Minua hymyilyttää tuo energia ja riemu, minkä alkanut kesäloma saa lapsissani ja heidän ystävissään aikaan. Samalla tunnen kuitenkin turhautumista ja ärsyyntymistä töiden ja ajatuksen jatkuvasta keskeytymisestä. 

Monet vanhemmat kokevat riittämättömyyden tunteita yrittäessään repeytyä useisiin rooleihin, vaikka kesä ja loma ovatkin odotettuja pitkän talven jälkeen.  Parhaimmillaan tai oikeastaan pahimmillaan vanhempi voi olla päivän aikana kokki, sairaanhoitaja, lohduttaja, työntekijä, puoliso ja vaikka mitä muuta. 

Eteenkin jos tukiverkostoja ei ole tai ne ovat kaukana, voi kesän sujuvuuden suunnittelukin olla vanhemmille aikamoinen ponnistus. ”Nuo päivät lapset ovat täällä ja nuo päivät tuolla.” kuvasin oman kesäni suunnitelmia äidilleni takavuosina. ”Varsinainen palapeli” vastasi äitini. Uskon, että monet voivat samaistua näihin tunnelmiin. 

Niin lapset kuin aikuisetkin lataavat herkästi myös odotuksia ja toiveita kesälomalle tai ylipäätään kesälle. Todellisuus ei kuitenkaan aina kohtaa näitä odotuksia. Kesää kohtaan voikin kertyä huomaamatta yllättävän paljon suorittamista, aikatauluja sekä paineita, nämä ovat omiaan lisäämään vanhemman riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita.  

Pohdinkin, millä näitä paineita ja riittämättömyyttä voisi vähentää. Voisiko katsoa elämäntilannetta jotenkin myötätuntoisesti ja löytää ilon ja onnistumisen aiheita kesäarjen tai loman pienistä hetkistä? On myös hyvä pohtia mistä paineet oikeastaan tulevat? Joskus paineita voi tulla ajatuksista, mitä kaikkea kesällä pitäisi tehdä. Kysynkin, pitääkö? Voisiko vähempi riittää? Tai onko ajatus, että kaikki muut tekevät ja menevät? Olenko poikkeava, jos haluaisinkin välillä vain olla? 

Pienten iloa tuottavien asioiden huomaaminen saa usein kyseisen hetken tuntumaan merkitykselliseltä. Pieniä asioita voivat olla lasten leikkien seuraaminen, yhteinen jäätelön syönti hetki tai uintireissu. Huomaan palaavani jälleen läsnäolon ja hetkessä elämisen teemaan, joka on minulle erityisen tärkeä. 

Millaisia asioita sinä muistat omasta lapsuuden kesästäsi hyvillä mielin? Minun mieleeni tulevat muistot merenrannalta, jossa olimme koko perheen ja sukulaisten kanssa nauttimassa kesäpäivistä. Erityisesti vanhempien hyväntuulisuus, lapsuuden huolettomuus, leikki sekä ilo ovat niitä asioita, jotka poimin kyseisistä hetkistä. Lisäksi upea luonto Pohjois-Pohjanmaan rannikolta palautuu mieleeni. 

Tulen lopputulokseen, että parhaat muistot ovat yksinkertaisuudessaan niitä hetkiä, joista on puuttunut suorittaminen ja olemme olleet läsnä toisillemme. Kyseisissä muistoissa eivät myöskään rahalla saatavat asiat näyttele suurta roolia. En väheksy rahalla saatavia kokemuksia, mutta uskon kuitenkin, että se mikä jää lasten mieleen on positiivinen, rento tunneilmapiiri ja yhteiset jaetut kokemukset sekä läsnäolo. 

Kysynkin sinulta vanhempi, riittäisikö vähempi tänä kesänä?  

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.