YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ohjaa kaikkia valtioita kohti kestävämpää tulevaisuutta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 8.6. avoimen kuulemistilaisuuden Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus. Kuulemisessa käytiin paneelikeskustelujen ja yleisön kommenttien ja kysymysten kautta läpi tavoitteiden toteutumista globaalisti ja erityisesti Suomessa. Tilaisuuden tallenteen löytää tästä linkistä.

Suomi on toista kertaa kansainvälisen kestävän kehityksen maavertailun kärjessä. Vertailu kuvaa indikaattorien avulla, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n tavoitteita. Ohjelman 17 tavoitteesta Suomi on saavuttanut tai lähes saavuttanut erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Ekologisessa kestävyydessä Suomi on vielä kaukana maalista. Raporttiin voi perehtyä tästä. 

Syytä tai oikeastaan edes mahdollisuutta laakereilla lepäämiseen ei ole millään kehityksen osa-alueella. Suomella on onneksi tuore strategia (linkki julkaisuun) siitä, miten työtä yhdessä jatketaan. Strategia vahvistettiin kestävän kehityksen toimikunnassa pääministeri Sanna Marinin johdolla maaliskuussa.

Vastuu Agenda2030:n toimeenpanosta on maan hallituksella. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos yhteiskunnan eri toimijat sitoutuvat ideoimaan ja yhdessä toteuttamaan kestävää kehitystä vahvistavia muutoksia. Kestävän kehityksen toimikunnan tehtävänä on osallistaa koko suomalainen yhteiskunta tähän työhön. Suomen strategia rakentuu toivolle. Välttämätön muutos nähdäänkin muutoksena parempaan, merkityksellisempään tulevaisuuteen.  

Väestöliitto on jo virittänyt oman strategiansa kestävän kehityksen tavoitteille. Olemme määritelleet yhteiskuntavastuuksemme sen, että kaikki toimintamme perustuu ihmisoikeuksille ja kestävän kehityksen tavoitteille. Arvioimme eri toimintojemme tarvetta ja tuloksia tältä perustalta.  Kansallisesta strategiasta löytyy monia Väestöliitolle ja jäsenjärjestöillemme keskeisiä ja tärkeitä tavoitteita, kuten kestävä väestönkehitys ja sitä tukevat politiikkatoimet, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen laajasti yhteiskunnassa sekä reilu työelämä ja työn ja perheen yhteensovittaminen.  Väestöliiton edustajana olen saanut osallistua strategian rakentamiseen toimikunnassa, ja samalla sitoutunut tavoitteista viestimiseen ja niiden toteuttamiseen.  

Reitti kohti ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä tarkoittaa uutta tietoa, oppimista ja yhteisen ymmärryksen ja sitoutumisen rakentamista. Elinikäisen oppimisen vaatimus ja mahdollisuus koskee meitä kaikkia. Formaalisen oppimisen ohella haluaisin erityisesti nostaa perheiden merkityksen oppimisympäristöinä ja vanhempien tukemisen myös kestävän kehityksen mukaisten arvojen ja elämäntapojen omaksumisessa ja välittämisessä lapsille. Toisaalta lapset ja nuoret voivat opettaa ja oivalluttaa vanhempia ikäpolvia.   

Me järjestötoimijat voimme olla mukana kehitystyössä monella tavalla: esittämällä rakenteellisia muutoksia, kehittämällä eri elämänalueilla uusia toimintamalleja, verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa ja puolustamalla haavoittuvien ryhmien oikeudenmukaista huomioimista.  

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala tiivisti tavoitteet ja tilanteen näin: 

”Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta maapallon kantokyvyn rajoissa. Suomen vahvuutena ovat pitkällä aikajänteellä tehdyt panostukset ihmisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Suomen keskeisenä haasteena on korkean hyvinvoinnin ylläpitäminen siten, että samalla pysymme yhden maapallon asettamissa rajoissa.” Kuten yhteisen tehtävämme voi tiivistää: ”Pidetään katse pallossa.”