Välttämätön kosketus

 

”Silitys selässä tuntuu ihanalle.”
”Kosketus halatessa tuntuu ahdistavalta.”
”Haluan valita kuka minua koskettaa.”

Kosketus on herkkä, mutta äärettömän tärkeä asia ihmiselle. Kosketuksesta puhutaan liian vähän. Sitä toisaalta pelätään: ”Voinko koskettaa toista? Mihin? Milloin? Pitääkö siihen pyytää lupa? Miltä kosketus näyttää ulkopuolisille?” Kosketus on jännitteinen ilmiö. Seksuaalisuus kytkeytyy siihen vahvasti meillä aikuisilla. Mieleen voi tulla myös satuttava kosketus. Kehollisen kurittamisen ajasta ei ole kauan omassa yhteiskunnassammekaan.

Opetusalan eettinen neuvottelukuntakin toteaa (2015) kannanotossaan, että oppilaiden fyysisen koskettamisen tulee olla toissijainen keino kannustustavan vuorovaikutuksen tukena, positiiviset sanat sekä katse ensisijaisina. Varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan kerran kosketus; syli ja hellyys puuttuvat kokonaan. Varotaanko kosketusta ammattilaisten toimesta? Vaikka kosketus on ihmisen perustarve.


Kosketuksen on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Kosketuksen puutteen on todettu lisäävän muun muassa aggressiivisuutta ja ahdistuneisuutta. Erityisen tärkeää kosketus on lapsille. Kosketusta vaille jääminen merkitsee vähentynyttä turvallisuuden tunnetta ja yksinäisyyttä. Kosketus on tapa muodostaa yhteys toiseen. Kun kosketusta on paljon, lapset tuntevat olonsa turvalliseksi ja he oppivat parhaiten.

Toisaalta pitää ottaa huomioon myös lapset ja aikuiset, jotka eivät pidä kosketuksesta. Jokaisella on oikeus myös kieltäytyä siitä. Tämä tulisi opettaa jo pienille lapsille esimerkiksi kysymällä: ”Saanko silittää sinut uneen? Mistä kohdasta haluat, että silitän?” Kunnioitetaan myös kieltäviä vastauksia. Opetetaan lapsille myös kosketuksen säännöt. Kosketus ei saa tuntua pahalta kehossa, eikä siitä saa tulla paha mieli. Jokainen tietää itse parhaiten, miltä kosketus tuntuu ja haluaako sitä. Hyvä kosketus ei ole salaisuus. Hyvästä kosketuksesta tulee turvallinen ja hyvä olo. Esimerkiksi kutittaminen pitää lopettaa, jos kaveri sanoo ei, vaikka hän nauraisikin samalla.

Joskus kosketus ohjautuu jopa sukupuolen mukaan. Elina Paju on tutkimuksissaan huomannut tyttöjen saavan asusteidensa ja vaatteidensa varjolla enemmän kosketusta sekä aikuisilta, että ikätovereiltaan. Miten saisimme lisättyä tasavertaista kosketusta ihan kaikille lapsille?

Peuhaaminen, nassikkapaini, syli ja toisessa kiinni kiehnääminen kuuluvat lasten leikkeihin. Lapsiläjä voi olla parasta. On ihana olla lähellä toisia ja tuntea olevansa mukana. Kunnioittaen toisen kehotunnetta. Tuetaan näitä lapsille tärkeitä leikkejä. On surullista, jos lasten täytyy hankkia edes vähän kosketusta tönimällä tai lyömällä toisiaan.

Ammattilaisten ja lasten huoltajien on turha aristella lämmintä ja kunnioittavaa kosketusta. Ammattitaitoinen ja turvallinen kosketus perustuu lapsen kunnioitukselle. Halutaan luoda turvaa ja yhteyttä kaikkiin lapsiin.

Henriikka Kangaskoski
Hankekoordinaattori Lasten kehotunnekasvatus -hanke

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.