Työyhteisön kielitietoisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Kehitämme Väestöliitossa työnantajien kanssa yhteistyössä kielitietoisia menetelmiä rekrytointiin ja työyhteisöön. Kielitietoisuus voi käytännössä tarkoittaa sitä, että pohditaan jo tehtävää avatessa, millaisella kielitaidolla uusi työntekijä menestyy tehtävissään. Suomessa on paljon osaajia, jotka törmäävät työnhaussa hyvinkin korkeisiin kielivaatimuksiin.

Maailma ympärillämme voi muuttua hyvinkin nopeasti. Venäjän hyökättyä Ukrainaan maasta on lähtenyt miljoonia siviilejä sotaa ja hätää pakoon. Sisäministeriö on arvioinut Suomeen saapuvan 40 000–80 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. Julkisen keskustelun huomiona on ollut myös ihmisten oikeus ja mahdollisuus päästä nopeasti työelämään.

Suomessa työkielenä vaaditaan yleensä kotimaisten kielten osaamista tai toisaalta työvoimapula-aloilla englantia. Ukrainasta tulevat eivät kuitenkaan puhu äidinkielenään englantia. Väestöliitto avasi sodan alettua walk-in-tukipisteen ukrainalaisille. Kokemus on ollut, että harvempi yhteyttä ottanut on puhunut englantia lainkaan, siksi ukrainan tai venäjänkielisiä vapaaehtoisia on pidetty toiminnan arvokkaana tukena.

Moni haluaa auttaa nyt Suomeen tulevia ihmisiä. Miten työyhteisöt voivat toimia tilanteessa, kun työmarkkinoilla on runsaasti suomen kieltä osaamattomia? Elinkeinoelämän keskusliiton ja Staffpointin viesti työnantajille on selvä: nyt on hyvä hetki madaltaa kielivaatimuksia.

Kieli voi olla työntekijöitä mukaan ottava tai poissulkeva väline. Kielitietoisilla valinnoilla kutsutaan uusia työntekijöitä mukaan työyhteisöön ja huomioidaan myös pitkäaikaiset työntekijät.

Näin työyhteisön kielitietoisuutta voidaan tukea työpaikoilla, kun muutos tulee eteen:

Kielitietoisessa työyhteisössä tulee olla kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri kielestä riippumatta.

  • Kielenkäyttö on joustavaa ja huomioidaan kielivähemmistöt, mutta ei unohdeta kotimaisia kieliä.
  • Kielen oppiminen on prosessi – kysy rohkeasti henkilöstön kielitaidosta ja halusta käyttää sitä.
  • Monikielisissä tilanteissa työyhteisössä olevat kielimentorit voivat olla tukena.
  • Annetaan tilaa ja aikaa kehittyä kielellisesti, sillä muutos ei tapahdu hetkessä.

Mahdollistetaan kielitietoinen ja tasapuolinen ympäristö

  • Annetaan enemmän tilaa ja aikaa, mikäli henkilö puhuu muuta kuin äidinkieltään.
  • Oman roolin, vallan ja aseman tiedostaminen käyttäessä omaa äidinkieltä puhuessa.
  • Annetaan tilaa eri näkökulmille ja eri tapoihin ilmaista asioista.

Kysy, älä oleta

  • Kysytään työhön liittyviä selventäviä kysymyksiä, vältetään olettamasta asioita
  • Ollaan kysymysten kanssa sensitiivisiä, kaikki eivät halua kertoa henkilökohtaisia asioitaan
  • Keskustelun tasapaino: Jos kysyt paljon, kerro myös itsestäsi asioita

Työyhteisön kielitietoisuuden kehittäminen on prosessi. Kielitietoisesta toiminnasta kannattaa kerätä palautetta, jotta sitä voi kehittää työyhteisölle sopivaan suuntaan. Palautetta voi kerätä esim. henkilöstökyselyn yhteydessä tai tiimikohtaisesti keskustellen. Muutos ei tapahdu hetkessä, sillä tilanteet muuttuvat ja käytäntöjä tulee parantaa jatkuvasti.

Paremman työelämän kehittäjät,

Inka Saarela ja Gunta Ahlfors

Blogi on osa Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta, joka rahoitetaan ESR:n ja STEA:n varoilla.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.