Lapsuudenkotiani vastapäätä Helsingissä oli veljeskoti ja siellä asui aikuisia miehiä. Mistä veljeksistä oikein on kyse, mietin lapsen mielessäni. Minulle selvisi, että he ovat veljeksiä, koska ovat olleet yhdessä sotilaita talvisodassa ja jatkosodassa. Nämä puolestaan olivat minulle tuttuja asioita, koska isäni oli käynyt sekä talvi- että jatkosodan ja äitini oli talvisodan evakko. Jokaiselle seuraavalle nuorten ikäluokalle nuo sodan käyneet ja kokeneet näyttäytyvät yhä iäkkäämpinä. Monen mielikuva voi olla jo fyysisesti haurastuneet veteraanit ja lotat. Kun itse myöhemmin vertasin omassa lähipiirissäni kasvavia nuoria 1930- ja 40-luvun sotiin osallistuneisiin, kurkkuani kuristi. Nuo veteraanit ja lotat, hehän olivat silloin olleet melkein vielä lapsia.

Opin ymmärtämään myös sen, että sodassa eivät taistele ja ole vaarassa yksinomaan sotilaat ja rintaman huoltotehtävissä toimivat. Naiset ja lapset, vammaiset ja vanhukset ja muut haavoittuvimmat ryhmät ovat vaarassa joutua monin tavoin sodan uhreiksi ja väkivallan kohteiksi.

Euroopassa käydään nyt sotaa, joka on koskettanut meitä syvältä. Ukraina taistelee itsemääräämisoikeudestaan ja ukrainalaiset oikeudestaan päättää maansa asioista.  Tilanne on herättänyt eurooppalaisissa ja myös suomalaisissa laajaa ja vahvaa auttamisen tahtoa. Vaikka Ukrainaa tuetaan nyt lukuisin tavoin, monet koemme tänään surua ja avuttomuutta siitä, miten vähän voimme tehdä suhteessa ihmisten pelkoon ja kärsimykseen.

Sodan aattona olin Väestöliiton edustajana kuultavana eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa Suomen ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Selontekoa ennalta läpikäydessäni koin tavallistakin merkityksellisemmäksi selonteon lähtökohdat: Suomi jatkaa työtä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeussopimusten ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän puolesta Suomessa sekä EU:ssa ja kansainvälisesti. Väestöliiton puolesta sain kiittää siitä, että Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan erityiseksi painopisteeksi on valittu puolustaa ja edistää yhdenvertaisuutta, syrjityimpien väestöryhmien oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa.

Ukrainan sota muutti tulevaisuuden maisemaamme. Suomen peruslinjaus kansainvälisessä yhteistyössä, EU:ssa ja koti-Suomessa on kuitenkin kestävä. Rakennetaan demokratiaa, puolustetaan oikeusvaltiota ja kansainvälistä sääntöperusteista järjestelmää, tehdään ihmisoikeudet tosiksi ihmisten arjessa. Huolehditaan kansalaisyhteiskunnan toimintavapaudesta ja järjestöjen työn edellytyksistä. Ollaan rauhan asialla, ja samalla myös valmiina puolustamaan yhteiskuntaamme ja sen arvoperustaa.

Ihmisoikeuksia puolustamme etsimällä ja toteuttamalla oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa, kuuntelemalla ja kuulemalla toisiamme, eri kokemustaustoista tulevia. Rauhan rakentaminen alkaa lähipiirissä: kohtaamalla toisemme arvostavasti, vaalimalla merkityksellisiä ihmissuhteita, kasvattamalla lapsia kunnioittamaan toisia ihmisiä, hakemalla apua omiin vaikeuksiimme ja tarjoamalla apua muille. Myös luonnon kunnioittaminen ja vaaliminen kuuluu tähän.

Ukrainaa puolustavat nuoret  – ja kaikenikäiset – ovat sydämissämme.

**************

Ihmiset haluavat nyt auttaa Ukrainaa ja ukrainilaisia. Lahjoitukset kannattaa tehdä suurten kansainvälisten hätäapujärjestöjen kautta, kuten Punainen Risti, Unicef ja Pelastakaa Lapset.