Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ja turvaaminen konfliktialueella on keskeinen osa Suomen kehitysyhteistyötä Myanmarissa. Helmikuuhun 2021 asti, tämä tarkoitti tukea Rakhinen, Kachinin ja Shanin osavaltioissa, joissa on pitkään ollut aseellisia konflikteja mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen tukea on laajennettu koko maahan.

Myanmarin sotilasvallankaappaus on kasvattanut riskiä paluusta patriarkaalisempaan yhteiskuntaan ja naisten oikeuksien heikentymiseen. Seksuaalinen väkivalta on lisääntynyt levottomuuksien myötä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita on heikosti tarjolla, kun julkinen terveydenhuolto ei toimi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat raskaana olevat naiset. Vallankaappausta ja COVIDia seuranneen talouden romahtamisen vaikutukset osuvat myös erityisesti naisvaltaisille aloille kuten tekstiiliteollisuuteen ja pienyrityksiin.

Samaan aikaan pro-demokratia liike on haastanut perinteiset sukupuoliroolit ja myös osoittanut, että sosiaaliset normit ovat muuttuneet. Naiset ovat johtaneet rauhanomaisia mielenosoituksia ja olleet eturintamassa vastustamassa vallankaappausta. Suurin osa lakkoilevista valtion työntekijöistä on naisia; opettajia, terveydenhoitohenkilökuntaa ja alempia virkamiehiä.

Suomi työskentelee yhdessä YK:n väestörahaston, UNFPAn kanssa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien toteutumisen sekä seksuaalisen ja sukupuoleen kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Muuttuneen toimintaympäristön myötä tuki painottuu elämää ja ihmisarvoa suojelevaan työhön sekä naisten suojeluun. Julkisten terveydenhoitopalveluiden toiminnan ollessa vähäistä COVID:n ja poliittisten levottomuuksien keskellä, UNFPA on turvannut naisille turvallisia synnytyspalveluita. Seksuaalisen väkivallan lisääntyessä UNFPA:n naisten turvatalo- ja oikeuspalveluille on kasvavaa kysyntää.

Vaikeasta toimintaympäristöstä ja turvatilanteesta huolimatta, naisten turvatalojen toiminta on jatkunut. Yksi hankkeen hyödynsaajista ja turvatalon asiakkaista on 19 vuotias raskaana ollut yksinhuoltaja. Hän kertoo, mikä merkitys on perushygieniatuotteilla kuten saippualla, kammalla, hammastahnalla, pyykinpesuaineella ja uusilla alusvaatteilla: ”Itsetuntoni on palautunut ja tunnen taas itseni arvostetuksi”, nainen sanoo.

Suomi tukee myös yhdessä YKn tasa-arvojärjestön, UNWOMENin kanssa naisten oikeuksia edistävien kansalaisjärjestöjen toiminnan jatkumista kansalaisjärjestöjen kapenevassa toimintaympäristössä. Noin puolet järjestöistä on joutunut lopettamaan toimintansa turvallisuus syistä. Samaan aikaan kansalaisjärjestöjen rooli on korostunut naisten oikeuksien turvaajana. Tasa-arvojärjestöjen suojeleminen on myös tärkeää, jotta naisten näkemykset tulevat mukaan rauhan keskusteluihin ja jälleenrakentamiseen siinä vaiheessa, kun keskustelut käynnistyvät.

Sanna Takala

Kirjoittaja työskentelee Suomen Myanmarin-suurlähetystössä kehityspolitiikan erityisasiantuntijana.

Tämä kirjoitus on osa sarjaa ”Naiset | Rauha | Turvallisuus – Kirjoituksia Suomen tasa-arvotoimista maailmalla”, jossa Suomen suurlähetystön edustajat eri puolilta maailmaa kertovat, miten Suomi edistää 1325-päätöslauselman tavoitteita.

YK:n 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma täytti viime vuonna 20 vuotta. Päätöslauselma on historiallinen, koska se tunnustaa naisten ja tyttöjen roolin kestävän rauhan rakentajina ja sen, että naiset ja tytöt kohtaavat erityisiä uhkia konflikteissa – he tarvitsevat paikan neuvottelupöydissä, heidän kokemuksiaan ja viisauttaan täytyy käyttää yhteiskuntia rakennettaessa ja heidän ihmisoikeutensa pitää turvata, aina. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaa kohtaan pitää olla nollatoleranssi. Heille pitää turvata pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Väestöliitto on sitoutunut edistämään 1325-päätöslauselman tavoitteita.