Suomi on tukenut YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman (1325) toimeenpanoa arabialueella UN Womenin kautta jo usean vuoden ajan. Tunisiassa ja Libyassa 1325-toiminta on kasvattanut tärkeyttään COVID-pandemian sekä Libyan konfliktin rauhoittumisen myötä. Sekä Tunisiassa että Libyassa päätöslauselman 1325 toimeenpano antaa hyvän kanavan käydä laajempaakin keskustelua tasa-arvosta sekä naisten ja tyttöjen oikeuksista. Suomi korostaa myös toiminnan alueellista näkökulmaa ja rohkaisee Pohjois-Afrikan maita keskinäiseen yhteistyöhön.

Tunisia

Tunisialla on oma kansallinen 1325-toimintasuunnitelma vuosille 2018-2020. Suunnitelman toimeenpanossa on kuitenkin ollut haasteita ml. koronapandemian ja talousahdingon myötä. Sekava poliittinen tilanne ei kannusta naisten poliittiseen osallistumiseen. Maassa on ollut poliittinen kriisi tammikuusta lähtien. Presidentti Saied erotti pääministerin heinäkuussa ja jäädytti parlamentin. Edellisessä hallituksessa oli kolme naisministeriä, mutta uudessa 11.10.2021 nimitetyssä hallituksessa on 10 naisministeriä ml. arabimaailman ensimmäinen naispääministeri Najla Bouden. Valtakunnan politiikasta poiketen, tunisialaisissa kunnanvaltuustoissa naisten osuus on ollut vajaa puolet viime vuosien aikana.

Tunisia osallistuu viiteen YK:n rauhanturva- ja poliisioperaatioon noin 180 henkilöllä, joista vajaat 20 on naisia. Tunisialaisnaisten suhteellinen osuus rauhanturvaoperaatioissa on siis verrattain hyvä.

Kansallinen toimintaohjelma kattaa Tunisiassa myös keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta, erityisesti verkkoväkivallasta. Tätä häirintää kohdistuu erityisesti naistoimittajiin, naispuolisiin ihmisoikeusaktivisteihin ja naispoliitikkoihin. Tunisian kansallinen naistutkimuskeskus CREDIF julkaisi 2019 tutkimuksen, jonka mukaan 89 % tunisialaisnaisista oli kohdannut verkkoväkivaltaa Facebookissa. Kyseessä on ensimmäinen aiheeseen liittyvä tutkimus Tunisiassa ja mahdollisesti koko arabimaailmassa.

Tunisiassa kansalaisyhteiskunnan tukeminen on yksi keino tukea tasa-arvon edistämistä. Edustusto tekee tätä työtä alueellisen rahoituksen lisäksi myös paikallisen yhteistyön määrärahan projektien kautta. Tällä hetkellä näiden projektien tarkoitus Tunisiassa on tutkia ja ennaltaehkäistä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa verkkoväkivaltaa. Hankekumppanit toimivat myös Tunisian naisministeriön kanssa, jotta tämänkaltaisen uuden väkivallan muodon laajuutta Tunisiassa hahmotetaan. Hankkeet ovat kiintoisia esimerkiksi siksi, että koronapandemia on lisännyt internetin käyttäjiä ja esimerkiksi mielenterveyden häiriöt voivat lisääntyä verkkohäirinnän myötä. Suomi ja Tunisia tekevät yhteistyötä verkkoturvallisuuden edistämiseksi myös UN Womenin Generation Equality-toimintaohjelmassa.

Libya

Suomi on tukenut vuodesta 2019 lähtien libyalaista naisrauhanvälittäjäverkostoa, jonka saavutuksia on ollut naisten osallistumismahdollisuuksien kasvattaminen sisällissodan runtelemassa maassa. Verkosto on esimerkiksi pyrkinyt tuomaan naisten yhdessä kokoamia prioriteetteja ja tasa-arvonäkökulmaa rauhanneuvotteluihin. Sotatilan ja koronapandemian aikana verkosto piti tiiviisti yhteyttä esimerkiksi WhatsAppin kautta ja sopeutti toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin.

Libyassa olisi tarkoitus järjestää pian sekä parlamentti- että presidentinvaalit osana rauhanprosessia. On ensiarvoisen tärkeää, että naiset pääsevät äänestämään ja asettumaan ehdolle. Naisiin kohdistuva vihapuhe on merkittävä haaste. Poliittisesti aktiivisesti naisia häiritään ja aktivisteja on viime vuosien aikana jopa murhattu. Myöskään naisjournalistien sananvapaus ei ole itsestään selvää.

Libya ottaa tällä hetkellä historiallisia askelia Naiset, rauha ja turvallisuus-teemassa, kun maan tuoreet instituutiot ovat antaneet vihreää valoa ensimmäisen kansallisen toimintasuunnitelman luomiseksi ja valmistelut toimintasuunnitelman luomiseksi on aloitettu. Olin puhumassa UN Women Libyan 1325 toimintasuunnitelman lanseeraustilaisuudessa. Oli hyvä jakaa Suomen kokemuksia kansallisen toimintasuunnitelman valmisteluun liittyen, kuten korkean tason sitoutuminen ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Toivottavasti kansallisen toimintasuunnitelman myötä naisten toimijuus nousee ja libyalaisnaisten omistajuus vahvistuu prosessissa.

Kestävän rauhan saavuttamiseksi tulee jatkossakin vahvistaa naisten taitoja ja johtajuutta konfliktinratkaisussa, rauhanrakentamisessa sekä resilienssissä. Naisten poliittisen osallistumisen takaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Libyan ensimmäinen kansallinen 1325-toimintasuunnitelma lähtee ylätasoilta kohti toimeenpanoa jo luonnosteluvaiheessaan.

Pekka Hukka,

Suurlähettiläs, Suomen Tunisian suurlähetystö

Tämä kirjoitus on osa sarjaa ”Naiset | Rauha | Turvallisuus – Kirjoituksia Suomen tasa-arvotoimista maailmalla”, jossa Suomen suurlähetystön edustajat eri puolilta maailmaa kertovat, miten Suomi edistää 1325-päätöslauselman tavoitteita.

YK:n 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma täytti viime vuonna 20 vuotta. Päätöslauselma on historiallinen, koska se tunnustaa naisten ja tyttöjen roolin kestävän rauhan rakentajina ja sen, että naiset ja tytöt kohtaavat erityisiä uhkia konflikteissa – he tarvitsevat paikan neuvottelupöydissä, heidän kokemuksiaan ja viisauttaan täytyy käyttää yhteiskuntia rakennettaessa ja heidän ihmisoikeutensa pitää turvata, aina. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaa kohtaan pitää olla nollatoleranssi. Heille pitää turvata pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Väestöliitto on sitoutunut edistämään 1325-päätöslauselman tavoitteita.