Kunnilla on keskeinen rooli väestönkehityksessä

Synty-blogin banneri.

 

Väestönkehitys vaihtelee paikallisesti suurestikin. Osassa kuntia asukasmäärä kasvaa vauhdilla ja osassa se taas laskee vuosi vuodelta. Kun katsotaan vuosien 2000 ja 2019 välillä kymmentä eniten väkilukua kasvattanutta kuntaa ja kymmentä, joissa asukasmäärä on laskenut suhteessa eniten, voidaan nostaa esille seuraavia havaintoja. Kunnat, joissa asukasluku on vähennyt kyseisellä ajanjaksolla eniten, ovat pääosin pieniä ja sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suurin tällaisista kunnista on Ilomantsi, jossa asukkaita oli vuonna 2019 noin 4900. Kymmenen eniten kasvanutta kuntaa ovat tyypillisesti suurten kaupunkien kehyskuntia (kuten Pirkkala, Kempele ja Ylöjärvi) ja sijaitsevat eteläisissä ja/tai kasvavissa maakunnissa. Esimerkiksi Limingan asukasluku on kahden vuosikymmenen aikana lähes kaksinkertaistunut, kun taas Hyrynsalmen asukasluku on vähentynyt noin kolmanneksella.

Kuntien talous perustuu suurelta osin verotuloihin ja erityisesti henkilöverotukseen. Asukasluvun väheneminen syö verotuloja ja johtaa helposti noidankehään: palvelujen karsiminen voi johtaa kiihtyvään poismuuttoon. Kunnan asukkaiden vähenemiseen liittyy usein ikärakenteen muutos. Esimerkiksi Rääkkylässä alle 15-vuotiaiden osuus väheni 15,6 prosentista 8,7 prosenttiin vuosina 2010–2019. Keskeistä on myös tarkkailla luonnollisen väestönkasvun ja kuntaan ja kunnasta muuton suhdetta. Luonnollisella kasvulla tarkoitetaan sitä, että kunnassa syntyy vuositasolla enemmän lapsia kuin kunnan asukkaita kuolee. Hyvässä tapauksessa sekä luonnollinen väestönkasvu että kunnan muuttosuhde ovat positiivisia, huonossa tapauksessa molemmat ovat miinuksella.

Valtakunnan tasolla maahanmuuttoa on pidetty yhtenä keskeisenä tapana ratkaista väestönkehityksen haaste. Tosin maahanmuutto ei yksinään riitä katkaisemaan laskevaa väkilukua.  Maahan muuttaneet ovat asettuneet hyvin epätasaisesti Suomessa ja painottuvat eteläisen Suomen kaupunkiseutuihin. Kuitenkin pienten kuntien tapauksessa muutamakin lapsiperhe voi jo merkitä paljon. Monet kunnat ovat vastaanottaneet niin kutsuttuja kiintiöpakolaisia ja saaneet näin uusia asukkaita. Joissakin tapauksissa asuminen on jäänyt lyhytaikaiseksi, kun esimerkiksi opiskelupaikat ovat kaukana. Pohjanmaalla Närpiön kunta on onnistunut väestönkasvussa tehden läheistä yhteistyötä kunnassa sijaitsevien yritysten kanssa.

Tällainen väestötieto on ensiarvoisen tärkeää kunnan strategisessa suunnittelussa. Kuntalain mukaan kuntien tulee laatia kuntastrategia. Tämän laatimisessa tulisi ottaa huomioon lähtötilanne (millaista väestönkasvua kunnassa on) sekä laatia tältä pohjalta tavoitteet ja toteutusohjelma. Kun kunnat laativat strategioita, on tärkeää käydä laajaa keskustelua tavoitteista ja keinoista sekä tehdä riittävän pitkäaikaisia suunnitelmia, vaikkapa kymmeneksi tai viideksitoista vuodeksi. 

Kunnat ovat hyvinvointivaltion perusyksikköjä, ja vastaavat jatkossakin asukkaidensa hyvinvoinnista. Siksi olisi tärkeää pitää yllä tätä perusrakennetta. Kesäkuussa 2021 valituilla valtuutetuilla onkin erityisen tärkeä tehtävä seurata ja vahvistaa kotikuntansa elinvoimaa. Kunnan elinvoima voi liittyä esimerkiksi matkailuun, tuotantoon tai palveluihin, ja nämä osa-alueet voivat myös tukea toisiaan. Kunta voi markkinoida itseään omilla vahvuuksillaan ja löytää uusia asukkaita. Tällaisen markkinoinnin on hyvä perustua laaja-alaiseen yhteistyöhön kunnan sisällä, ja ulottua myös kolmanteen sektoriin ja yrityksiin. Olisi tärkeää ja myös oikeudenmukaista, että joka puolella Suomea, eri kunnissa, olisi hyvän ja turvallisen elämän edellytykset.

Pekka Kettunen
Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Lisätietoja: Kettunen, Pekka & Rauhut, Daniel & Juntunen, Veera (2020) Why some municipalities succeed and some don’t: Explaining demographic changes in Finnish municipalities. Siirtolaisuus – Migration 46: 13-16.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.