Turvallisuuden tunnetta, iänmukaisia haasteita, onnistumisen kokemuksia sekä kannustusta ja kiitosta sisältävä arki tukee nuoren tasapainoista kehitystä. Viikoittaisen liikunnan harrastamisen on osoitettu edistävän nuorten hyvinvointia monilla osa-alueilla: liikuntaa harrastavat nuoret kokevat elämänhallintansa paremmaksi ja heillä on vähemmän päivittäistä psyykkistä oireilua. Parhaimmillaan nuori voi kokea hyväksyntää ja onnistumisia sosiaalisessa ympäristössään, nauttia opiskelusta ja hänellä on aikaa harrastaa mieleistään lajia. Suorituksiin painottuvassa yhteiskunnassa monen nuoren kohdalla tämä yhdistelmä näyttäytyy kuitenkin mahdottomana yhtälönä.

Koulumaailma on muuttunut viime vuosien aikana yhä tavoitteellisemmaksi. Tuoreet koulutuspoliittiset päätökset ovat lisänneet lukiolaisten stressiä. Nuoren lukiolaisen pitäisi nähdä tulevaisuuteensa jopa vuosikymmenten päähän ja tehdä ainevalintansa sen mukaisesti. Erityisesti tyttöjen kokema koulupaine on lisääntynyt. Tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas lukiolaistyttö kertoi kokeneensa koulu-uupumista. Yhtä moni koki terveydentilansa joko keskinkertaiseksi tai huonoksi. Samanaikaisesti koulumaailman vaativuuden kasvun kanssa myös nuorten urheiluharrastaminen on muuttunut vaativammaksi ja yhteen lajiin keskittyvämmäksi. Nuoria yritetään ohjata nopeasti lajin huipulle, mikä voi johtaa uupumukseen ja loukkaantumisiin sekä liian niukkaan energian saantiin ja murrosiän kehityksen häiriöihin.

Työssäni nuorisogynekologian vastaanotolla tapaan lukuisia eri urheilulajeja edustavia nuoria, joiden normaali murrosiän kehitys, yleisterveys ja myöhempi hedelmällisyys ovat uhattuina liian vähäisen energian saannin ja kehon ylikuormituksen vuoksi. Nuoren murrosiän fyysinen kehitys on voinut pysähtyä tai hänen kuukautisensa ovat voineet jäädä pois jopa vuosien ajaksi elimistön säästäessä energiaa lisääntymisterveyden hormonitoiminnan kustannuksella. Murrosikään normaalisti ajoittuva kohdun kasvu on voinut jäädä vaillinaiseksi, joka puolestaan heikentää myöhemmin raskauden alkamisen todennäköisyyttä ja altistaa raskauskomplikaatioille.  Hoitamattomana ylikuormitus voi johtaa pysyvään hormonitoiminnan säätelyhäiriöön ja sen seurauksena hedelmällisyyden heikkenemiseen. Usein nämä nuoret ovat sekä opiskelussa että urheilulajissaan hyvin menestyviä suorituksiin keskittyviä urheilulukioiden oppilaita, joiden valmennuksen pitäisi olla ammattimaista ja kokonaisvaltaista. Varsin usein nuoret kuitenkin kertovat, etteivät valmentajat aktiivisesti kysy valmennettaviensa kuukautiskierrosta, vaikka toimiva kuukautiskierto on yksi parhaista tavoista arvioida elimistön tasapainoa energiansaannin, ‑kulutuksen ja riittävän levon suhteen. Normaalin murrosiän kehitysaikataulun ja ylikuormituksen merkkien tunteminen ja tunnistaminen sekä niihin reagoiminen olisi ensiarvoisen tärkeää yhtä lailla valmentajalle kuin nuorelle itselleenkin.

Nuorelle voi olla kuormittavaa tasapainoilla opiskelijan ja urheilijan roolien välillä sekä pyrkiä täyttämään molempiin rooleihin liittyvät odotukset. Nuoren elämä muuttuu helposti suoritusradaksi, jossa alkujaan positiivinen tekeminen muuttuu pakonomaiseksi suorittamiseksi. Pahimmillaan harrastaminen, aikuistuminen, tuleva opiskelu- ja työelämä sekä mahdollinen myöhempi perheellistyminen näyttäytyvät nuorelle vain loputtomina suoritettavina rasteina.

Oikeanlaisella tuen avulla voidaan vähentää nuorten kokemaa kohtuutonta stressiä ja vaikuttaa positiivisesti nuorten terveydentilaan ja yleiseen hyvinvoinnin kokemukseen. Ylisuorittamiseen keskittyvän toiminnan sijaan nuorena opittu astetta rennompi ja hyväksyvämpi suhde itseensä ja omiin suorituksiin suojaa ylikuormituksen pitkäaikaisseurauksilta yleisterveyteen ja hedelmällisyyteen. Tämän asenteen omaksuminen ja opettaminen ovat meidän kaikkien nuorten kanssa toimivien, niin vanhempien, opettajien kuin valmentajienkin, vastuulla.

Elina Holopainen, LT
Nuorisogynekologi
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
HUS, Naistenklinikka
Lisääntymislääketieteen yksikkö