Mosambikin pohjoisen maakunnan Cabo Delgadon tapahtumat ovat jälleen kerran osoittaneet naisten ja tyttöjen haavoittuvuuden konfliktitilanteissa. Naiset ovat joutuneet keskelle aseellisia hyökkäyksiä, ja naisiin sekä tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan ovat syyllistyneet niin aseelliset islamistikapinallisryhmät kuin hallituksen turvallisuusjoukotkin. Kapinallisten sieppaamia tyttöjä ja naisia on värvätty vaimoiksi tai orjiksi. On myös viitteitä siitä, että myös naisten keskuudessa on tapahtunut radikalisoitumista; heidän on raportoitu osallistuvan kapinallisten toimintaan eri tavoin. Tyttöjä on joutunut myös ihmiskaupan uhreiksi konfliktialueella, joka on jo perinteisesti ollut organisoituneen rikollisuuden, huume- ja ihmiskaupan yksi alueellinen solmukohta.

Suurin osa konfliktin alta paenneista noin 800 000:sta maan sisäisestä pakolaisesta on naisia ja lapsia. Mosambikin hallituksen ja kansainvälisen yhteisön humanitaarinen apu alueelle on ollut riittämätöntä, eivätkä avun tarjoajat ole resurssien puutteen vuoksi vielä pystyneet riittävällä tavalla vastaamaan pakolaisten ja heitä vastaanottavien, äärimmäisen köyhien, yhteisöjen tarpeisiin, puhumattakaan tyttöjen ja naisten suojelusta. Tässä tilanteessa pakolaistytöt ovat olleet erityisen alttiita hyväksikäytölle.

Kapinalliset ovat kohdistaneet hyökkäyksiään sekä viranomaisiin että siviileihin. Nyt, kun Mosambik on alueen maiden, pääasiassa Ruandan, tuella ottamassa uudelleen haltuunsa kapinallisten valtaamia alueita, siviilihallinnon jättämää tyhjiötä paikkaa ensi vaiheessa suurelta osin armeija. Tämä vähentää entisestään luottamusta valtioon, jonka aktiivinen läsnäolo Mosambikin pohjoisosassa on aina ollut vähäistä. Naisten mahdollisuudet valittaa kokemastaan väkivallasta tai saada suojelua ja oikeutta ovat heikot. Humanitaarista apua alkaa vasta nyt saapua aiemmin islamistikapinallisten hallussa oleville alueille. Vaikka Mosambikin hallitus puhuu jo jälleenrakennuksesta, turvalliseen paluuseen on vielä pitkä matka.

Cabo Delgadon naisten ja tyttöjen tilanne heijastaa Mosambikin naisten ylipäätään heikkoa asemaa ja maan epätasa-arvoa. Mosambikissa lapsiavioliittoja solmitaan viidenneksi eniten maailmassa; lähes puolet tytöistä menee naimisiin ja/tai ovat äitejä ennen 18-ikävuotta. Tilastojen mukaan 15-18 vuotiaiden tyttöjen synnytysten määrä on Mosambikissa maailman toiseksi korkeinta. Erityisen huono tilanne on maan köyhimmissä pohjoisen maakunnissa. Vuoden 2017 väestönlaskennan tietojen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lapsiavioliitot eivät ole suuresti vähentyneet. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä naisten huonoon asemaan liittyvät ongelmat haastavat Mosambikin kehityksen myös tulevina vuosikymmeninä.

Suomen Mosambikin vuoden 2021-2024 maastrategian keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat rauhan edistäminen ja konfliktien ehkäisy sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Mosambikin hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa tasa-arvo sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ovat tärkeässä asemassa. Suomen uusi kahdenvälinen kehitysyhteistyön maaohjelma kiinnittää huomiota tyttöjen koulutukseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja maan sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseen siten, että ne toisivat suojaa myös kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville tytöille ja naisille. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ täydentää hallitusten tasolla tehtävää kahdenvälistä työtä.

Cabo Delgadon konfliktin ratkaisussa Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa sotilaalliset toimet yhdistyvät poliittiseen dialogiin, rauhanrakentamiseen sekä humanitaarisen ja kehitysyhteistyön jatkumoon. Suomi valmistautuu osallistumaan EU:n sotilaalliseen koulutusmissioon, jonka kouluttaa Mosambikin turvallisuusjoukkoja myös sukupuolten tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Cabo Delgadon tilanteen ulkopuolella Suomi rahoittaa myös YK:n rauhanrahastoa, jonka avulla toimeenpannaan maan aiemman sisällissodan osapuolten, Frelimon ja Renamon, vuonna 2019 solmittua rauhansopimusta. Myös tässä prosessissa naisten asema vaatii erityistä huomiota.

Eeva Alarcón,

Kirjoittaja työskentelee edustuston päällikön sijaisena, kehitysyhteistyön päällikkönä, Suomen Maputon suurlähetystössä.

Tämä kirjoitus on osa sarjaa ”Naiset | Rauha | Turvallisuus – Kirjoituksia Suomen tasa-arvotoimista maailmalla”, jossa Suomen suurlähetystön edustajat eri puolilta maailmaa kertovat, miten Suomi edistää 1325-päätöslauselman tavoitteita.

YK:n 1325 – Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma täytti viime vuonna 20 vuotta. Päätöslauselma on historiallinen, koska se tunnustaa naisten ja tyttöjen roolin kestävän rauhan rakentajina ja sen, että naiset ja tytöt kohtaavat erityisiä uhkia konflikteissa – he tarvitsevat paikan neuvottelupöydissä, heidän kokemuksiaan ja viisauttaan täytyy käyttää yhteiskuntia rakennettaessa ja heidän ihmisoikeutensa pitää turvata, aina. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaa kohtaan pitää olla nollatoleranssi. Heille pitää turvata pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Väestöliitto on sitoutunut edistämään 1325-päätöslauselman tavoitteita.