Unconscious Bias – Työelämän tiedostamattomat olettamukset

Joukko erinäköisten ihmisten kasvoja, joista yhteen on zoomattu.

Työskentelemme yhteistyössä yritysten kanssa diversiteetti- ja inkluusiokysymysten parissa. Kehitämme työkaluja siihen, miten tunnistaa paremmin kansainvälistä osaamista työelämässä. Keskusteluaiheeksi nostamme usein, millaiseksi nähdään paras työnhakija. Millainen tausta, osaaminen ja kielitaito löytyvät täydelliseltä kandidaatilta? Näihin ominaisuuksiin liittyy myös tiedostomattomia olettamuksia työnhakijan kyvyistä.

Mitä tiedostomattomat ennakkoluulot ja olettamukset ovat (eng. Uncounscious bias)?

Käsitteellä viitataan sellaiseen automaattiseen ajatteluun tai ennakkoluuloon, joka ohjaa meidän havaintoja, asenteita, käyttäytymistä ja päätöksentekoa. Unconscious bias työelämässä voi ilmetä negatiivisina ennakkoluuloina tai positiiviseksi ajateltuina ominaisuuksina, joita liitetään automaattisesti työnhakijaan taustan ja työhakemuksen perusteella. Vaikka aikaisempi omakohtainen kokemus ja automaattiset oletukset ohjaavat suosimaan / ohittamaan työnhakijoita, saattavat ne heijastaa rekrytoivan osapuolen tulkintaa hakijan taidoista. Tällöin työnhakijan todellinen osaaminen ei välttämättä pääse lainkaan esille.

Tuntematon herättää kysymyksiä, tuttu puolestaan suosimista

Rekrytoinnissa kansainväliset osaajat kilpailevat asiantuntijatehtävistä Suomessa urapolun tehneiden kanssa. Työnantajat saavat samaan avoimeen työtehtävään hakemuksia, joissa kilpailevat tutut ja samaistuttavat urapolut ulkomailta saadun kokemuksen kanssa. Osaamisen kannalta ei ole merkitystä onko tutkinto tehty Helsingin vai Delhin yliopistossa, mutta luottamus tuttuun yliopistoon usein korostuu. Työnantajan on oleellista oppia tiedostamaan, miksi rekrytoinnissa tuttu koulutus ja urapolku tuntuvat luontevammalta ja luotettavammalta kuin muualta saatu kokemus.

Keskustelussa työnantajien kanssa huomio kääntyy usein kysymykseen työnhakijan kotimaisten kielten osaamisesta. Automaattisesti ajatellaan, että tehtävänkuva, asiakkaat tai työyhteisö itsessään vaativat äidinkielen tasoista suomea. Haluamme työssämme nostaa tiedostomattomien olettamuksien vaikutuksia työtehtävän kielivaatimuksiin ja työnhakijan oletettuun kielitaitoon. Myös tausta, etninen alkuperä, ihonväri, kansalaisuus tai uskonto saattavat herättää rekrytoinnissa automaattisia olettamuksia hakijan osaamisesta tai kyvyistä suoriutua tehtävässä.

Meillä kaikilla on työelämässä tiedostomattomia olettamuksia – ymmärtämällä niiden olemassaolo pystymme vaikuttamaan omaan toimintaamme.

Rohkaisemme työnantajia seuraavassa rekrytoinnissa pohtimaan organisaation sisällä, miten alla mainitut neljä tekijää vaikuttavat omaan ajatteluun työnhakijan osaamisesta ja mitkä ominaisuudet valinnassa tekevät juuri parhaasta parhaan.

Omassa organisaatiossa keskustelun tiedostomattomista olettamuksista voi aloittaa näillä teemoilla:

  1. Tutkinto ja aiempi työkokemus: Suomesta vs. toisesta maasta
  2. Kielitaito: äidinkielenä kotimaiset kielet vs. opittu suomi/ruotsi
  3. Nimi ja tausta: luottamusta herättävä vs. kysymyksiä herättävä
  4. Suosittelija: kotoperäinen organisaatio/ suosittelijan nimi vs. ulkomaalainen organisaatio/ suosittelijan nimi

Väestöliitto on mukana oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun rasisminvastaisessa Olen Antirasisti-kampanjassa. Recognizing International Talent -tiimi kannustaa itseään ja muita pohtimaan omia tiedostomattomia olettamuksia työelämässä ja keskustelemaan niistä avoimesti.

Diversiteetti- ja inkluusiotyökaluja kehitetään tällä hetkellä Recognizing International Talent -merkin puitteissa yhteistyössä pilottiyritysten kanssa.

Paremman työelämän kehittäjät,
Gunta Ahlfors ja Inka Saarela

Blogi on osa Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta, joka rahoitetaan ESR:n ja STEA:n varoilla. Väestöliitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja koulutettujen maahan muuttaneiden työelämäosallisuus on ollut osa Väestöliiton toimintaa jo 10 vuotta.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.