Millaista seksuaalikasvatusta nuoret toivovat?

Nuoret keskustelevat pöydän ääressä, pari läppäriä pöydällä heidän edessään.

Väestöliiton 80-vuotisjuhlavuotena keskitymme nuoriin. Nyt heinä-syyskuun aikana teemana on nuorten osallisuus ja yhdenvertaisuus.

Seksuaalikasvatuksen tulisi aina olla yhdenvertaista, ja parhaimmillaan myös nuoria osallistavaa. Kysyimme lukioikäisiltä*, miten he toivoisivat, että nuorten intiimejä ihmissuhteita esitettäisiin niin mediassa kuin seksuaalikasvatuksessa. Realistisemmin ja moninaisemmin, vastasivat nuoret. Kysyimme myös, että millaista seksuaalikasvatusta he olisivat itse toivoneet yläkouluiässä. Realistisempaa ja moninaisempaa. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta toiveelta, vai mitä mieltä olet?

”Elokuvissa ja sarjoissa nuorten väliset suhteet esitetään usein dramaattisempina kuin ne oikeasti ovat. Lisäksi nuorten elämä niissä näyttää keskittyvän ihastuksista juoruiluun tai yrityksiin saada seksiä. Seksistä välittyy usein sellainen kuva kuin se olisi parasta ja tärkeintä, mitä ihminen voi saada. Seksi myös esitetään niin kuin siihen ei liittyisi mitään ongelmia, ja se taas aiheuttaa nuorille paineita, kun tosielämässähän seksi on usein varsinkin aluksi uuden kumppanin kanssa melkoista säätämistä.”

Hyviä pointteja! Muistetaan siis aina korostaa, että intiimit ihmissuhteet ovat vain yksi elämän osa-alue, ja elämä voi olla hyvää ja täysipainoista ilman seksiä ja seurusteluakin. Ja samalla muistetaan puhua kaikesta siitä hyvästä, mitä intiimeihin ihmissuhteisiin parhaimmillaan liittyy – nuorena ihan samalla tavoin kuin aikuisenakin. Niin kuin eräs nuori sanoitti: ”Kuinka tärkeää ja mahtavaa on, kun oikeasti nauttii toisen seurasta. Ja mitä kaikkea hyvää kumppani voikaan tuoda itselle ja itse kumppanille, kun molemmat ottavat vastuun suhteesta.”

Aikuisilla on usein pelko, että seksuaalisuudesta puhuminen kannustaisi nuoria kokeilemaan seksiä ennen kuin he ovat siihen valmiita. Tässäkin kannattaa mieluummin kuunnella nuoria kuin mutua: ”Se, että seksistä ja seurustelusta puhutaan, on ihan eri asia kuin se, milloin näitä asioita lähdetään kokeilemaan”, sanoi yksi haastatelluista nuorista. Myös tutkimukset vahvistavat tämän: kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus ei ole kimmoke varhaisiin seksikokeiluihin, vaan se nimenomaan ehkäisee kaikenlaista riskikäyttäytymistä ja parantaa nuoren kykyä huolehtia itsestään.

Kulttuuristen paineiden takia nuoret lähes järjestäen kuvittelevat, että kaikki muut ovat kokeneempia kuin itse on, vaikka todellisuudessahan näin ei ole, ja tutkimusten mukaan seksi toisen ihmisen kanssa aloitetaan keskimäärän vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Yläkouluikäisille yksi haastatelluista lukiolaisista haluaisi kertoa, että ennen seksin aloittamista kannattaa saada lisää tietynlaista kypsyyttä. Tätä kypsyyttä voisi olla esimerkiksi itseymmärryksen lisääntyminen, kyky kuunnella itseään sekä pitää kiinni omista rajoistaan. Näiden vahvistaminen on ihan jokaisen lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevan tehtävä, eikä niiden merkitystä voi korostaa liikaa.

Nuoret tunnistavat, että vanhempien kanssa keskustelu seksuaalisuudesta voi tuntua nololta puolin jos toisin. Aikuisen nolostumisen tunne ei ole kuitenkaan koskaan riittävä syy jättää antamatta lapselle kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Nolostumisen tunne on myös valtava mahdollisuus – samalla mallinnat nuorelle, että vastuulliseen aikuisuuteen kuuluu puhua myös niistä tärkeistä asioista, jotka tuntuvat nolostuttavilta.

Olen tässä blogitekstissä käyttänyt useamman kerran termiä kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus. Termille on olemassa varsin hyviä oppikirjamääritelmiäkin (esim. THL: Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa), mutta tämän nuoren toivetta selkeämmin sitä ei voi sanoittaa: ”Kaikkia pitäisi kohdella tasa-arvoisesti, sillä ilman tasa-arvoa hyvä seksi eikä hyvä suhde tule koskaan onnistumaan.”

Kuunnellaan siis nuoria.

Maria Nikunlaakso
Väestöliiton nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija, YTM, kliininen seksologi, seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja

*Seksuaalikasvatusta ja intiimien ihmissuhteiden esittämistä pohtivat Otaniemen lukion ja Helsingin kielilukion oppilaat. Vastauksista tehtiin yhteistyössä Koulukinoyhdistyksen Kelaamon kanssa videosarja, jossa äänessä ovat nuoret itse. Blogin lainaukset ovat näistä videoista. Videot ovat osa Väestöliiton 80-vuotisjuhlavuotta, jolloin pääosassa ovat nuoret, heidän hyvinvointinsa ja ihmissuhteensa. Videot julkaistaan Väestöliiton Facebook-kanavalla ja Väestöliiton Nuorten Instagramissa syyskuun aikana aina torstaisin. Katso koko video YouTubesta

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.