Tyrehtyykö syntyvyyden toipuminen?

Synty blogin banneri.
Suomen pitkään jatkunut syntyvyyden lasku loppui viime vuonna. Alkuvuodesta 2021 olemme voineet seurata, miten syntyvyys edelleen vahvistui. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla syntyi melkein seitsemän prosenttia enemmän vauvoja kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Tämä on pandemian aikana varsin poikkeuksellista, kuten viime blogissani kuvailin.

Lama ja epävarmuus verottavat yleensä lastensaantia vauraissa maissa. Koronakevään sulut olivat aivan erityinen sokki. Sen seurauksena vuodenvaihteessa 2020–2021 vauraissa maissa syntyi noin seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin sitä edeltävänä vuonna. Espanjassa syntyvyys laski jopa 20 prosenttia. Luvut ilmenevät Tomas Sobotkan ja muiden 17 vauraan maan analyyseistä (Sobotka ym. 2021).

Syntyvyyden notkahdus näkyy erityisesti niissä maissa, joissa korona on koetellut rankasti sekä terveyttä että taloutta, kuten Ranskassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. On myös maita, joiden syntyvyyteen pandemia ei näyttäisi vaikuttaneen juuri lainkaan.

Suomi näyttäytyy poikkeuksena: lähes ainut vauras maa, jossa tehtiin selvästi eniten vauvoja koronakevään ja -kesän aikana. Vain Alankomaat pääsee lähelle Suomen lukuja. Tämä pätee myös, kun huomioi pandemiaa edeltäviä syntyvyystrendejä, kuten yllä mainitussa artikkelissa tehdään.

Toki lyhytaikaisiin vaihteluihin lapsiluvuissa kannattaa suhtautua varauksella. Edes vuositason muutokset eivät kerro trendistä kovin hyvin, kuukausittaisista muutoksista puhumattakaan.

Loppuuko syntyvyyden kasvu?

Saattaa myös olla, että ”suomalainen poikkeus” syntyvyyden kehityksessä koronan aikana jäi lyhytaikaiseksi, tai siihen tulee väliaikainen tauko. Viimeisimmät tiedot äitiyspakkausten tilaamisesta viittaavat näet siihen, että syntyvyyden toipuminen Suomessa on uhattu. Verrattuna viime vuoteen, äitiyspakkauksia on tilattu muutamia prosentteja vähemmän.

Äitiysavustuksen saajat tammi-heinäkuu 2018–2021. Lähde: Kela.

Kuvassa talukko äitiysavustuksen saajista vuosilta 2018-2021.

Äitiysavustusten saaneiden määrät vaihtelevat kuukausittain. Äitiysavustuksia ei ole tammi-heinäkuussa myönnetty enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Jos trendi jatkuu, lapsia syntyy talven aikana jälleen vähemmän kuin viime vuonna. Muutos on huolestuttava tilanteessa, jossa kokonaishedelmällisyys on valmiiksi alhaalla, 1.4 paikkeilla ja alle EU:n keskitason.

Ei ole ihme, jos koronan toisen ja sitä seuraavien aaltojen aiheuttama työttömyys ja uupumus vaikuttavat syntyvyyteen myös meillä. Kotien uusi normaali hybriditöineen ja toistuvine karanteeneineen muokkaavat arkea, parisuhteita ja vanhempien jaksamista tavoilla, jotka heijastuvat myös siihen, syntyykö perheeseen lapsia 2020-luvulla.

Silti en juuri nyt olisi liian pessimistinen. Korostin väestöpoliittisessa selvityksessäni Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, että pandemia on kasvattanut Suomen väestöpoliittista liikkumavaraa. Kun muualla menee reilusti huonommin, Suomen yhteiskunnallinen vakaus ja toimivuus korostuu. Tämä saattaa heijastua myös syntyvyyteen: on mahdollista, että maissa, joissa pandemia hoidettiin hyvin ja tasa-arvo, lapsiperheiden palvelut ja hyvinvointi säilyivät korkealla tasolla, syntyvyys ei kärsi yhtä paljon kuin muualla.

Norjan syntyvyyden viime aikojen kehitys näyttää tukevan tulkintaani. Myös Norjassa syntyvyys on laskenut useamman vuoden aikana. Kokonaishedelmällisyys kuitenkin kääntyi yllättäen nousuun nimenomaan koronakevään ja kesän seurauksena, Norjan tilastokeskus kertoo.

Tätä kirjoittaessani Norja ja Suomi ovat eri maiden pandemiaresilienssiä seuraavassa mittarissa mitalisijoilla.

Ja joskus se, että pysyy paikallaan, vaatii että juoksee niin nopeasti kuin pystyy. Näin Punainen kuningatar opetti Liisaa Ihmemaassa, ja näin on myös kokonaishedelmällisyyden kanssa kriisin aikana. Joskus se, että syntyvyys ei romahda, on kovan ponnistuksen takana. Jos Suomen syntyvyys 2021 ei vähene verrattuna tasoon 2020, sekin on saavutus.

Nyt on paras hetki tukea ihmisten lastensaantitoiveita ja viestiä siitä, ettei perheellistyvä jää yksin. Hallituksen väestöpoliittiset linjaukset pyrkivät maltilliseen väestönkasvuun ja siihen, että ihmiset voisivat saada niin monta lasta, kuin itse toivovat. Samaan pyrkii Väestöliitto. Tavoitteita on helpompi toteuttaa myönteisessä kierteessä, kun lehdistö puhuu vauvabuumista ja ihmiset kokevat, että ympärillä syntyy vauvoja. Ihmisten luottamus toisiinsa ja turvallisuuden tunne ovat keskeisiä syntyvyyttä tukevia tekijöitä, ja niissä olemme ehkä jopa vahvistuneet pandemian aikana.

Uusi tiedonkeruu ja tuleva luento 14.9

Väestöliitto toteuttaa Suomen osuuden Generations and Gender -kyselystä syksyllä 2021. Tutkimus tulee antamaan uutta, kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa aikuisten ja perheiden kokemuksista ja toiveista koskien muun muassa ihmissuhteita, hyvinvointia, työelämää, ja lastensaantia uudessa normaalissa.

Kyselyyn liittyvässä tiedotustilaisuudessa 14.9. tarjoamme myös tuoreinta mahdollista tietoa syntyvyydestä pandemian aikana. Maailman johtaviin syntyvyyden tutkijoihin kuuluva Tomas Sobotka pitää luennon tilaisuudessa. Sobotka on myös Human Fertility Databasen perustajia.

Tervetuloa linjoille kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, miten pandemia vaikuttaa perheisiin ja syntyvyyteen!

Lähteet

Rotkirch, A. (2021) Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2.2021.

Sobotka, T., Jasilioniene, A., Galarza, A. A., Zeman, K., Nemeth, L., & Jdanov, D. (2021). Baby bust in the wake of the COVID-19 pandemic? First results from the new STFF data series. Socarxiv 1

Sobotkan ja kollegoiden artikkelissa hyödynnetään Human Fertility Databasen uutta tietokantaa Short Time Fertility Fluctuations, jossa on avoimesti saatavilla dataa syntyneistä lapsista kuukausittain useista maista.

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.